Lääkäri suosittelee hoitoon laittamista.

ja juuri noita sosiaalisia taitoja tulisi siellä kerhossa tai päiväkodissa oppia. Mikään ei ole kauheempaa (no, joo suhteellisuutta toki vähän) kun lapsi joka ei osaa jonottaa, kulkea parijnossa ja muutenkaan tehdä sitä mitä pyydetään tekemään ja mitä pitäisi tehdä isossa ryhmässä.

jos lapsen täytyy antaa olla omanlaisensa?

Tietyt ominaisuudet on tärkeitä tässä yhteiskunnassa. Kuten ryhmässä toimiminen. Niitä voi opetella, ja jos lapsi ei osaa niitä luonnostaan, niin sitä suuremmalla syyllä niitä tulisi opetella ennen kouluikää, ettei mene ekaluokka sitten pelkäksi parkumiseksi.

Taas tällä sekotetaan asioita. Kaikki saa olla luonteensa mukasia, ei tarvi olla samasta muotista. Yks on ujo ja toinen vähän vähemmän ujo. Yks tykkää tästä ja toinen tästä. Mutta pointti on se, että on osattava käyttäytyä tiettyjen yleisten " sääntöjen" mukaan. On osattava toimia ryhmässä, on osattava jonottaa, on osattava olla empaattinen.

alle eskari-ikäinen? Siis miksi hänen täytyy osata jonottaa yksin, missä? Meidän lapset jää paikalleen, eivät siis karkaile tai ryysi mihinkään. Vaan odottavat.



Ne ehtii vallan hyvin harjoitella eskarissa. Tekisi oikeasti hyvää niiden päiväkotilastenkin oppia odottamaan vuoroaan...



27

eli että ei sosiaalisuus ole sama asia kuin se, että viihtyy ryhmässä ja on aina äänessä. Sosiaalisuus on sitä, että osaa olla ryhmässä. Ja se taito on kyllä kaikkien " pakollakin" opittava jos haluavat pärjätä elämässään.

Ja ei kai heidän nyt yksin tarvi missään jonottaa? Musta se on hyvä taito että osaa jonottaa vuoroaan, mitä sillä ryysimisellä on tämän kanssa tekemistä? Sanoit että lapsesi eivät osaa jonottaa.

Yksinään ilman jotain aikuista.



Tai ryysiä, vaan odottavat, että joku aikuinen sanoo, milloin on heidän vuoronsa.



24

Mutta sitä taitoa ei tarvitse pakottamallakaan oppia ennen eskari-ikää. Kaikki eivät sitä opi silloinkaan. - 25

kun tässä ilmeisesti sitten lääkärin mukaan on ollut ongelmia, niin musta olisi todellakin suotavaa alotella jo varovasti totuttelua, koska ap:n lapsi luultavasti tarvitsee enemmän aikaa.



Jos taas lapsella ei tunnu tämän asian kanssa olevan mitään sen suurempaa ongelmaa niin sillon ehtiikin ihan hvin eskarissa.



En nyt muista numeroani, 28 ehkä

Meidän lapset käyvät minu kanssani joskus kaupassa. Kyllä siinä saa harjoitella odottamista ja jonottamista.

mä vastasin vaan sille, joka ilmotti etteivät hänen lapsensa osaa jonottaa.

Ymmärsin, etttä kyseessä ei ollut näkövammainen lapsi? Nythän tässä haettiin perustetta kotihoidon jatkamisella nimenomaan näköasian vuoksi. Siinä minusta mennään hieman ylireagoinnin puolelle kun kerran kyseessä on omatoiminen lapsi, joka ei tarvitse erityistä apua toimissaan, mutta on (huonon näkönsä vai luonteensa vai molempien) vuoksi hieman arka.



Lapsesta tuleekin helposti erityislapsi jos hänestä niin ajatellaan. Eli en ehkä nostaisi tuota heikkoa näköä kynnyskysymykseksi esim. hoitoon viemiselle vaan miettisin kokonaisuutta. Minulle välittyi mielikuva, että kyseessä on hieman ujompi lapsi, jolla on heikentynyt näkö. Siis aivan tavallinen lapsi! Kaikissa lapsissa on jotain erityistä ja monissa ominaisuuksia, jotka mietityttävät hoitoon vietäessä. Ujoutta, aistiyliherkkyyttä, allergioita, syrjäänvetäytyvyyttä, ylivilkkautta, huonokuuloisuutta jne. jne.



Tee niin kuin sydän sanoo, varmasti molemmat ratkaisut ovat hyviä.

Puhe oli lapsijonossa jonottamisesta, ei aikuisen kanssa jonottamisesta. Totta kai ne aikuisten kanssa jonottaa joka päivä moneen kertaan.



Eivät vain tajua sitä parijonojonostusta, jonka päiväkotilapset tuntuvat osaavat selkäytimestä.

Lapsellani on toiminnallinen näkövamma. Mutta se ei siis haittaa piirtämistä ym. mutta haittaa nopean liikkeen seuraamista, varsinkin jos liikkujia on paljon. Eli ei tavallinen rillipää, vaan vähän enemmän. Muttei kuitenkaan niin sokea, että näkövamma haittaisi kehitystä.



Kuitenkin näkövamman takia lapsi eristäytyy joukossa (silmälääkäri selitti, että sama kuin tavis katselis jotain muurahaispesän kuhinointia ja yrittäis samalla kävellä, puhua ja leikkiä). Osaa mainiosti leikkiä suljetussa tilassa yhden tai kahden toisen lapsen kanssa, koska pystyy hallitsemaan tilan ja tapahtumat.



Eli olen itse sitä mieltä, että koska ongelmilla on selvä syy, selitys, niin siihen ei " pakottaminen" auta. Näkövammahan ei parane, vaikka kuinka liikkuvaa lapsiryhmää tuijoittaisi. Lapsi vaan väsyy aivan kohtuuttomasti yrittäessään toimia ko ympäristössä. Uskoisin, että lapsi jaksaa paremmin ryhmässä jo vaikka vuoden kuluttua.

ap

Mutta jos puistossa tapaisimme, niin huomaisitte korkeintaan ne rillit ja nykivät silmät.

ap

keskusliittoon. Ja kuuntele vain omaa vaistoasi. Sinä tunnet lapsesi parhaiten.

" Ryysiä eivät osaa, eivätkä välttämättä jonottaa tai kulkea parijonossa, mutta onko ne sitten oleellisia taitoja vai ei..."



Etkä kyllä missään puhu mistään lapsijonoista.

niin jonottaako siellä aikuisia? Ei jonota.

ap