Minkälaisia kokemuksia ryhmiksistä?
Haettiin meidän pojalle päiväkotipaikkaa ja ainut toive oli, että pääsisi nimenomaan päiväkotiin, mutta niinpä vain saikin ryhmispaikan. Mielelläni kuulisin nyt siis positiivisia kokemuksia ryhmäperhepäivähoidosta.
Kommentit (13)
Asumme pienessä kunnassa ja kuopuksemme aloitti osa-aikaisena ryhmiksen. Meillä ei ole mitään valittamisen aihetta. Meidän lapset ovat olleet aina kotihoidossa, mutta nyt kuopus oikein odottaa hoitopäiviä. Kotona kun on tylsää.
Lapseni olivat taannoin ryhmiksessä, silloin he olivat iältään 4 ja 2.
Mukava juttu oli kun saivat olla samassa ryhmässä, mutta kummallekkin oli ikäistään seuraa. Hain itse lapsille ryhmispaikkaa, mutta joutuivat tuolloin päiväkotiin, joka jo kokonsa puolesta sellainen suuri laitos. Ryhmis on kodinomainen ja suhteellisen pieni yksikkö. Kiva kuitenkin kun useampi hoitaja jos ei kaikkien kanssa natsaa, mutta taas hoitajia vähempi verrattuna päiväkotiin, muistaa kaikkien nimet. Ryhmiksessä lapset oppivat ottamaan pakostakin toiset eri-ikäiset huomioon.
Poikani oli useamman vuoden ryhmiksessä. Huonona puolena sanoisin, että kun ryhmässä oli paljon ihan pieniä lapsia, hoitajien voimat ja huomio menivät heihin, ja isot (joihin poikani kuului) jäivät aika vähälle. Esim. ulos puetuksessa ei katsottu perään ja lapsella saattoi olla yllättäviä kombinaatioita päällä, kun hoitajat keskittyivät pukemaan pieniä.
Koska isoja oli aika vähän, heillä oli kiva pieni kaveriporukka, jossa lapsi kyllä viihtyi, mutta kaikki muut isot olivat tyttöjä. Ei tuosta näytä ihmeempää haittaa olleen, eli hän leikkii nyt isompana kyllä poikienkin kanssa, mutta aikanaan hiukan arvelutti tämäkin aspekti.
Hoitajat olivat käsittääkseni perhepäivähoitajia ja olikohan se yksi lastenhoitaja, eli ketään lastentarhanopettajaa ei ollut. Yksi hoitajista oli meidän mielestämme ei-kovin-fiksu, ja mikä pahinta, ei-kovin-tasapainoinen. Kasvatusmenetelmät herättivät hiukan kummastusta. Mutta tämä taas ei liittynyt siihen, että kyseessä oli ryhmis.
Lapset menivät ryhmikseen kun olivat 2 v. ja 3,5 v. (molemmat aloittivat päivähoidossa siis tuolloin). Oli kiva juttu että saivat olla samassa pienehkossä ryhmässä aluksi, meno kodinomaisempaa kuin päiväkodissa. Ovat nyt päiväkodissa (4- ja 5-vuotiaina) ja ehkä tässä iässä se on jo parempi vaihtoehto (meillä on kyllä kiva päiväkotikin). Päiväkodissa enemmän isompia ja tutustuu tuleviin koulukavereihin.
Muihin hyviin puoliin lisäisin ruoan. Meidän tenavat syövät hyvää kotitekoista sapuskaa eikä mitään keskuskeittiön eineshömpötyksiä.
Minusta se on luonnollisin tapa hoitaa lapsia: kuin suuri perhe. Pienet oppivat isommilta ja isot oppivat ottamaan pienemmät huomioon. Kavereita on muttei liikaa porukkaa. Helppo eriyttää toimintaa: isot vaikka retkelle kirjastoon ja pienet sillä aikaa muihin puuhiin.
Olisin pitänyt lapset siellä eskariin saakka, mutta muutto 60 km:n päähän pakotti vaihtamaan hoitopaikkaa. Ihanat muistot jäi ja käydään vieläkin tervehtimässä hoitajia ja vanhoja kavereita kun kulmille satutaan.
Lapsia pahimmillaan yhtä paljon kuin päiväkotiryhmässä mutta yhdelläkään hoitajalla ei varhaiskasvatuskoulutusta (ellei joku pph ole sitten sattumalta itseään kouluttanut <- harvinaista). Vaihda jos pystyt!
Meillä kaksi lasta hoidossa ryhmiksessä, ja olen ollut oikein tyytyväinen. Ainakin meidän ryhmis on paljon kodinomaisempi kuin päiväkoti, ja lapset viihtyvät siellä hyvin. Toivottavasti paikka pysyy ryhmiksessä, eikä vaihdu muuksi.
Sinuna veisin lapsen hyvillä mielin hoitoon ryhmikseen.
Lapsia pahimmillaan yhtä paljon kuin päiväkotiryhmässä mutta yhdelläkään hoitajalla ei varhaiskasvatuskoulutusta (ellei joku pph ole sitten sattumalta itseään kouluttanut <- harvinaista). Vaihda jos pystyt!
Ainakin me ollaan nähty vain seuraavia kombinaatioita: 12 lasta/3 hoitajaa tai 8 lasta/2 hoitajaa. Ja kun osa on jo isompia, tilanne on siinä suhteessa vieläkin parempi kuin päiväkodin vastaavalla suhdeluvulla toimiva pienten ryhmä. Pienet kun kaikki vielä kaipaisivat syliä; isot jo puuhaavat vähän keskenäänkin välillä.
Lapsia pahimmillaan yhtä paljon kuin päiväkotiryhmässä mutta yhdelläkään hoitajalla ei varhaiskasvatuskoulutusta (ellei joku pph ole sitten sattumalta itseään kouluttanut <- harvinaista). Vaihda jos pystyt!
tutkinto, joka on ammatillinen perustutkinto siinä missä muutkin. Eikö se ole sinusta tarpeeksi koulutusta lastenhoitoon?
Vai oletteko kaikki pienten lasten äidit suorittaneet jonkun tutkinnon?
Tärkeämpää että on kodikkaat puitteet ja mielekästä toimintaa ja että _perushoiva_ on kunnossa. Ja että ryhmäkoko on sopivan pieni.
Koulussa opetetaan sitten kaikenlaista, mihin tutkinnollakin voi jo olla jotain virkaa.
Mukava kuulla näin mukavia kokemuksia.
Tuossa ryhmässä on 12 lasta ja nyt 2 aikuista ja kolmas haussa. Ennestään 1 1-v ja sitten meidän pojasta tulee toinen. Muuten lapset kai 2-3 vuotiaita suurin osa, joku on 4 ja joku jopa 5.
Tutkinnoista en kehdannut kysyä, kun sinne soitin - mutta eiköhän tuommoisen 1-vuotiaan hoidossa ole sydämellisyys tärkeämpi kuin tutkinnot.
Ruoka kuulema tulee tuosta koululta, missä poikani on koulussa ja se on ilmeisesti täällä Espoossa hyvä juttu, sillä tänä syksynähän päiväkotien ruuista ei ole ollut mitään hyvää sanottavaa. En sitten älynnyt kysyä, että miten aamupalat ja välipalat, tosin toivon, että meidän 1v ei juuri siellä aamupaloja söisikään vaan söisi ne kotona.
Pitää ajatella niitä positiivisia puolia, kun olin kuitenkin henkisesti suhtautunut siihen, että tuohon isomman pojan päiväkotiin pääsisi (tosin pelkäsin myös, että joudumme kuljettamaan Tapiolaan). Positiivista olen keksinyt ainakin sen, että kun lapsia on vähemmän, niin ehkä tauteja kiertää vähemmän. Ja ehkä tuo ruokapuolikin on hyvä juttu ettei ole nyt tuota päiväkotiruokaa. Ainakaan isompi poika ei ole koskaan moittinut koulun ruokaa. Ja lähelläkin on tuo ryhmis, ei tosin niin lähellä kuin päiväkoti, mutta 5km lähempänä kuin tuo peloiteltu Tapiola.
varmaan näitäkin on hyvinkin erilaisia. Meillä päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa 12 paikkainen ryhmis, jossa 3 pph. Ryhmiksellä oma leikkipiha, mutta käyttävät jonkinverran myös pk:n pihaa, kerran viikossa pk:n salia ja muutenkin yhteistoimintaa.
Lapset aloittivat uransa ryhmiksessä 1,5v. ja reilu 3v. Erona pk:n pienten ryhmään ryhmiksessä eri-ikäisiä lapsia (tuolla 1-reilu 4v.), ryhmiksen omassa keittiössä paistavat vaikka pullaa, muutenkin kodinomaista meininkiä tilojen osalta.
Esikoinen vaihtoi reilu 4v. pk:n puolelle isojen ryhmään; yleensä tuosta ryhmiksestä siirtyvät vuotta ennen eskaria pk:n puolelle, mutta nyt tuli akuutti tarve pienemmän lapsen hoitopaikalle ja kysyivät meiltä, mitä mieltä olisimme.
Kuopus on nyt reilu 3v. , edelleen ryhmiksessä ja meidän puolesta saa ollakin. Esikoisen pk-ryhmään verrattuna "rennompaa" menoa, tuntuisi hurjalta pistää 3v. isojen ryhmään 22 lapsen joukkoon, kun esikoinenkin pk-uran alussa aika hukassa isossa ryhmässä.