Lue keskustelun säännöt.
Missä länsimaissa on muka Suomea huonompi työttömyyskorvaus?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvallat lienee tunnetuin esimerkki; joka on merkittävää Suomen kannalta siksi, että osa suomalaisista Suomenkin ottavan mallia ja haluaisia Suomesta "Pikku-Amerikan".
On Yhdysvalloissa sosiaaliturva ihan kaikilla. Esim. food stamps.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoan hinta on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Sama kuin olisi vuonna 2000 pitänyt pärjätä kahdellasadalla kuussa.
Eipä missään. Suomi on ainoa maa maailmassa, joka käyttää yleistuessa, opintotuessa jne. bruttotuloja. Eli siis sitä, että vaikka myyt osakkeita tappiolla, laskee Kela sen tuloksi, vaikka todellisuudessa verottajan mukaan teet tappioita. Tukimäärän suhteen Suomi on myös todella huono. Moni voi yllättyä mitä maksetaan vaikka Espanjassa, tai esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Vierailija kirjoitti:
Ruoan hinta on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Sama kuin olisi vuonna 2000 pitänyt pärjätä kahdellasadalla kuussa.
Noinhan se on. Rahan arvokin on laskenut -55,91 % samassa ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvallat lienee tunnetuin esimerkki; joka on merkittävää Suomen kannalta siksi, että osa suomalaisista Suomenkin ottavan mallia ja haluaisia Suomesta "Pikku-Amerikan".
On Yhdysvalloissa sosiaaliturva ihan kaikilla. Esim. food stamps.
Kysyttiin sitä, missä on huonompi. - Tietysti tuo vastaukseni on sikäli ontuva, ettö Yhdysvallat eivät ole sosiaaliturvan kannalta yhtenäinen alue, toisin kuin Suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. Norjassa työttömyyskorvaus on kyllä euromääräisesti suurempi mutta sitä saa vain kaksi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. Norjassa työttömyyskorvaus on kyllä euromääräisesti suurempi mutta sitä saa vain kaksi vuotta.
On paljon muitakin eroja. Suomessa työtön ei saa omistaa mitään, eli jos joutuu työttömäksi, kannattaa välittömästi hävittää omaisuus, josta saattaisi tulla tuloja. Miksi? Suomi on ainoa maa, jossa Kela laskee bruttotuloja huomioimatta mitä tulojen hankkiseksi on käytetty rahaa. Norjan suhteen, työttömyysvakuutuskorvaus on tyypillisesti 80 % työntekijän ansiotulosta, ja sen suuruus perustuu hänen aikaisempiin tuloihinsa. Tämä logiikka noudatetaan myös työttömyysvakuutuksen määrityksessä. Työttömyyden aikana saatava korvaus perustuu siis siihen, mitä henkilö olisi muutoin ansainnut, ja siihen liittyvät verot ja vähennykset otetaan huomioon. Norjan järjestelmä perustuu voimakkaasti verotuksen ja sosiaaliturvan väliseen yhteyteen. Työttömyystuki (Arbeidsledigpenger) maksetaan työttömille työnhakijoille, ja sen määrä riippuu henkilön aikaisemmista tulosta ja perhesuhteista. Norjalaisessa mallissa tulot lasketaan siis verotuksen mukaisesti, ja sijoitusten tappiot vähentävät tulon määrää. Tämä takaa yhdenmukaisuuden ja loogisuuden. Tanskassa työttömyystuki (Arbejdsløn) perustuu työttymisestä aiheutuneeseen tulonmenetykseen. Korvaus on tyypillisesti 90 % työntekijän bruttopalkasta, ja se on rajattu tiukasti. Tulonmenetyksen laskemisessa otetaan huomioon kulut ja tappiot. Tässäkin järjestelmässä siis noudatetaan logiikkaa, jossa nettotulot perustuvat verotukselliseen laskentaan. Tästä syystä myös tanskalaisessa mallissa sijoitusten tappiot voidaan hyödyntää ja tulot lasketaan loogisesti verotuksen mukaisesti. Tämä takaa yhdenmukaisuuden ja loogisuuden. Suomessa tarkoituksella epäloogista ja äärivasemmistolaista (ts. yrittäjä on riistäjä, omaisuutta perinyt on riistäjä, sijoituksia tehnyt on riistäjä jne).
Yhdysvallat lienee tunnetuin esimerkki; joka on merkittävää Suomen kannalta siksi, että osa suomalaisista Suomenkin ottavan mallia ja haluaisia Suomesta "Pikku-Amerikan".