Huono äitipuoli tilittää: Poikapuolen jatkuvaa uhoamista on välillä raskasta kuunnella :(
Poikapuoleni on vasta koulun aloittanut, yleisesti ottaen ihan mukava nuorimies. Ongelma on vain se, että koulun alku on tuonut paljon rasittavuuksia elämään.
Poika kiusaa jatkuvasti siskoaan, dominoi ja pomottaa häntä. Sisko on tyhmä, vauva, hänet pitäisi tappaa, hän ei osaa mitään. Sisko ei pistä juuri ikinä samalla mitalla takaisin, tosin hänen rasittava temppunsa on tulla kielimään.
Poika ei viihdy kuin silloin, jos hän saa määrätä kaikkia muita. Hän saa itkukohtauksia noin 4 kertaa tunnissa, koska suuttuu joka kerta aivan hulluun raivoon asti, mikäli hän joutuu alistumaan jonkun ikävän asian edessä, kuten vaikka että sisko saa pelata vuorollaan.
Ja kun sisko pelaa, poika hokee tuota ei osaa - vauva - tyhmä - idiootti - pitää tappaa. Sitten kun poika saa taas vuoronsa pelata, hän pistää parastaan ja näyttää, miten hyvä hän on (ja kahta vuotta siskoaan vanhempana hän onkin tosi taitava).
Aika usein poika on pistetty jäähylle, koska ei ole lopettanut siskosta rumien puhumista (pääsee takaisin heti kun lupaa jättää puheet pois - tosin ne alkavat heti uudelleen...).
Toisaalta se on musta hyvä merkki, että poika on heittäytynyt hankalaksi, koska sitä ei ole koskaan aikaisemmin kuulemma tapahtunut, vaan hän on yrittänyt olla pikku diplomaatti viimeiseen asti. Mutta onko neuvoja, voisiko poikaa jotenkin yrittää tukea - vai meneekö tämä " kautena toisten joukossa" itsestään ohitse?
Kommentit (6)
jos lapselle ei edes anneta hoitoa. Mä ottaisin lapseni ja lähtisin pois, sekä ilmoittaisin lastensuojeluun, että lapselle ei anneta hänen tarvitsemaansa ammatillista terveydenhoitoa.
Koulussa hommat menevät ihan hyvin, tosin sielläkin poika taitaa olla aikamoinen pomottaja. Lauma varmaan tassii kuitenkin pahimmat särmät.
ap
Ja ymmärsit myös, että liittyy koulun aloittamiseen.
Olkaa pienen koululaisen tukena ja varmistakaa, että hän nukkuu ja syö riittävästi.
Päässä pyörii paljon uusia juttuja ja elämä mullistuu aika tavalla, kun koulutaival alkaa.
Perheneuvolaan voi tietty olla yhteydessä (Hgissä 1/2 vuoden jono..) ja kouluissa on yleensä koulupsykologi, jonka juttusilla voisi käydä. Mutta tärkeintä olisi jutella ihan lapsen kanssa ja kysyä, kuinka hän voi.
Kiusaamiset yms. mahdollisuudet olette varmasti jo sulkeneetkin pois.
Voihan se olla, että lapsi viimeistään nyt tajusi, ettei enää ole " pienokainen" ja sen vuoksi protestoi myös pikkusiskolle. Olen vakuuttunut, että tappamisesta puhuminen on ainoastaan uhmaa, ei todellisia aikeita.
Itse olisin onnellinen, jos lapseni uskaltaisi näyttää myös kielteiset tunteensa- meillä kun se tuntuu olevan enemmänkin ongelma.
Voimia ja kärsivällisyyttä! :)
nukkumisen kanssa on ollut ongelmia, koska herää tosi aikaisin aamulla, siis ennen aikojaan, ja on vielä väsynyt. Illalla menee ihan hyvään aikaan mielestäni nukkumaan, yhdeksältä kun sänkyyn laitetaan, 10 min sisällä on unessa.
Koulussa on kuulemma ainakin open mielestä mennyt ihan hyvin, eikä reissuvihkossa ihmeempiä.
Sinänsä ihan virkistävää vaihtelua, kun pikkusisko on ollut " se hankala" koko ikänsä, niin osat ovat kääntyneet toisinpäin. Ja sisko on vain sellainen herttainen päivänpaiste, joka joustaa, hihkuu, lauleskelee ja höpöttelee.
ap
Ymmärrän hyvin sinua. Mieheni nuorempi lapsi hieman poikapuoltasi vanhempi. Terrosisoi (kiusaa, ärsyttää, kantelee, valehtelee) isompaa sisarustaan useita kertoja päivässä. Hänellä johtuu myös kouluun liittyvästä stressistä osittain. Lisäksi toisen lapsia ei jaksa niin hyvin kuin omia. Se on tutkittu juttu. Minua ainakin auttaa jaksamaan vähän paremmin, kuin muistan sen tosiasian. Vaikka välillä ottaakin päähän tosi paljon.
eikä varmaan isäkään.