Lapseni sai raivarit yleisellä paikalla....

Meillä täällä Turussa kaiken maailman besserwisser 50+ tädit tulevat vielä aukomaan päätäänkin...

" Kiitos neuvosta, mutta minä haluaisin tehdä itse omat virheeni." Siihen hymy päälle, niin tädit jatkavat matkaansa.

Sama juttu täällä meilläkin päin, kun lapsi itkee ja kiukuttelee, niin jokainen pysähtyy tuijottamaan oikein kunnolla ja yleensä jotenkin huolestuneen näköisinä, kuin kyseessä olisi jokin hyvin vakava asia.



Jos itse näen kiukuttelevan lapsen kaupassa, siitä vähät välitän, enkä ainakaan tee tilannetta tukalaksi toljottamalla tilannetta kuin idiootti.

Ja neuvovat vielä yleensä antamaan lapselle periksi (" täti voi ostaa sulle karkkia..." ).

Silloin aina muistan että ei ne meiän lapset ookkaan ainoita, jotka saa kauheita raivareita =)

turpansa auki, sanoakseen jotain ilkeää tietenkin.

Meille sattui vähän aikaa sitten samanlainen tilanne, ja tosiaan kaikki pysähtyivät toljottamaan! Aloin sitten osoittelemaan kaverilleni ja naureskelemaan pahimpia tuijottajia, toivoen että tajuaisivat moukkamaisuutensa, useimmat kääntyivätkin nolona pois :)

Lasten pitäisi olla kuten suomalaiset aikuisetkin, liikkumatta ja hiljaa. Sitten ovat normaaleja.

vähemmän niin ei kai ihmiset ole tottuneet.

Sattui olemaan lähikaupassa elämäntapajuopot hakemassa aamukaljojaan. Eipä hirveästi tehnyt tosiaan mieli kuunnella kenenkään humalaisen ihmettelyä, että voi, voi, miten sä nyt tolleen... Kassaneiti kyllä hymyili kovasti ymmärtäväisen oloisena. Oli varmaan nähnyt tuollaisia ennenkin.



Kerran poika sai päähänsä lähteä neuvolassa juoksemaan ympäri aulaa, kun piti laittaa kenkiä jalkaan. Sanoin pari kertaa tiukasti pojalle, että nyt riittää ja lopeta tuo. Aula oli selvästi täynnä täydellisiä av-mammoja, kun päät kääntyivät odottavasti minuun, että meinaanko suuttua lapselle vai lähdenkö juoksemaan hänen peräänsä. Laskin siinä mielessäni kymmeneen ja sanoin pojalle vain rauhallisesti, että " itsepähän valitset, jos et halua laittaa kenkiä niin sitten menet sukkasiltaan, mutta nyt lähdetään kotiin" .

Eilenkin vein kirjekuoren Postin laatikkoon, niin joku äijä siinä vieressä tuijotti koko mahtavan performanssin ajan ihan häpeilemättä. Otin siis ensin repun selästä, kirjeen pois ja laitoin sen lootaan. Ihmeellistä!



Monesti myös kaupassa ihmiset oikein katsovat perään niska vääränä. Tämä tosin saattaa johtua leveästä persiistäni, mutta tökeröä ja törkeää se on silti. :D



Saman tuijotuskulttuurihuomion on tehnyt moni muu. Johtunee siitä, että kuvitellaan Suomen ja suomalaisten olevan sivistyneitä ja sitten yhtäkkiä tuijotetaan kuola suupielistä valuen ja sormi suussa kanssaihmisiä. Järkkyä.

Ei niillä lasersilmiä ole. Ja kyllä niitä neuvoja antaa muutkin kuin 50+ tädit. Ja sitten vielä mua raivostuttaa, kun nuoret naiset puhuu vanhemmista kuin ne olisivat jotain spitaalisia. Kaikki me vanhenemme ja ykskaks olemme niitä kammottavia viiskymppisiä muumioita...

todella herkkiä ihan kaikenlaisille reaktioille. Että miellytä siinä sitten ;)

Kun menee syömään ravintolaan tai syö aamupalaa hotellin (Mumbai) aamupala" huoneessa" , niin tuijotetaan, vähintään kymmenen tummaa ja nättiä miestä tuijottaa, miten se ruoka menee alas, vai meneekö... :oD

Mulle on ainakin ihan sama tuijottaako joku vai ei.

Vaan siksi että on IHANAN lohdullista huomatta että mun lapset ei ole ainuita temppumaakareita :) Monesti on myös tehnyt mieli mennä kiittämään äitiä. koska oikeasti siitä tulee parempimieli, kun näen muitten riiviöitä :)

en mä ainakaa kauheesti huomannu sellasta tuijottelua. Enempi on sitä että ihmiset nauraa ymmärtävästi tai hymyilevät. Mulle kyllä on yleensäkin samantekevää mitä ihmiset ajattelee vai ajattelevatko mitää tai kattovatko perään.



Oltiin syömässä koko perheen tuumin ravintolassa, siellä kiinnitin siihen tuijotukseen huomiota kun viereisessä pöydässä isoon ääneen kauhisteltiin meidän lapsi määrää.;) Ei se haitannut mua. Sano toinen toiselle että 5 mukulaa noillla, kato ihmeessä tota ihmettä. Kaikki nii samannäkösii, täytyy olla samasta ukosta jne..:) Sit siinä ympärillä suurin osa käänty kattoo ja vahtaa.. Mitä väliä? Ihmiset ny perusluonteeltaa sattuu oleee uteliaita, toiset enemmän ja toiset vähä vähemmän.

ison katraan kanssa ja yleensä kysmyksiäkin on tulltu tyyliin. Oletteko uusperhe ja kun vastaa ettei olla niin seuraavaksi kysytään tai todetaan, että no sitten teidän täytyy olla lestadiolaisia... aika huvittavaa.



-6 kersaa.

ei ainakaan muiden lasten uhmakohtaukset hetkauta pätkääkään. Oikeastaan ajattelen vain tyytyväisesti, että onneksi joskus muiden muksut mekastavat ja käyttäytvät juuri kuin uhmaikäiset riiviöt:)

Tosin saattaa johtua siitäkin, että kotosuomessahan sitä suurimman ajan on. :P



Vain Kiinassa on tuijotettu vielä törkeämmin, mutta siellä olikin ihmisiä jotka oikeasti eivät olleet ennen valkoista eurooppalaista ihmistä nähneet. :O Joskus pitäisi kysyä näiltä tuijottajilta, että oletkos sinä nähnyt...