*Vilttiksen syyskuupinkka*

kovin apeisiin tunnelmiin päättyi Vilttiketjun kesäpino...



Meillä taas loppukierto menossa eli piinaviikkoa elellään. Kp23/27 ja taas on kaikenlaista tuttua tuntemusta, joita en viitsi listailla, mutta Uusintauutta on närästys, jota on nyt kestänyt 3 päivää.



Häät ovat ihan nurkan takana, enää pari viikkoa neitinä elelyä ;o) järjestelyt ovat aika hyvällä mallilla. Jännittää silti ihan vietävästi - yksi elämäni tärkeimmistä päivistä ja sen haluaisi onnistuvan täydellisesti.



Minusta tuli perjantaina pienen pojan täti. Veljelleni syntyi pari viikkoa etuajassa ihana mustatukkainen pikkupoika :o)



Mitäs muille kuuluu?



Aurinkoista syyspäivää toivottelen kaikille!

Heipä hei!



Toivotaan täysin sydämin Viltsulle onnea, että tulisi pysyvä plussa!



Itsellä kummallinen kierto menossa; kp 23 alkoi hentoinen tuhru, kesti 4 päivää, nyt ei mitään. Ei menkkoja, ei tuhrua ei mitään. Rinnat vaan on kipeät ja turvottaa. Tämä kierto on kyllä ' menny hukkaan' ku ollaan oltu hiukan riidoissa eikä makkarissa ole tapahtunu mitään, joten raskaana en voi olla. Enkä kyllä ois muutenkaan, todistaahan nämä kuluneet 5 vuotta sen, ettei meille bio-vauvaa tule. Edelliset menkatkin oli kummalisen niukat. Hormonit hiukka sekaisin. Kyllä ne menkat sieltä tulee parin päivän sisällä, on näitä kummia kiertoja ollut ennenkin.

Kummasti sitä jaksaaa itseään huijata ja kiusata, että josko sittenkin... Onhan niitä ihmeitä tapahtunut ennenkin. Just joo, ja sitten taas pudotaan kovaa ja korkealta.



Viikonloppuna meillä oli vieraita kera kahden lapsen ja oli ihanaa touhuta lapsukaisten kanssa kaikkea mahdollista. Huono puoli on se, että aina lapsivieraiden jälkeen iskee entistäkin suurempi huonommuden ja alemmuuden tunne, kun musta ei ole äidiksi.



Ei tässä nyt suuremmin masenna, mut ottaa tämä päähän, kun sellaiset, jotka ei halua saa lapsia ja jotka haluaa ei saa.



No, mietiskelin viimeksi eilen, että onhan mulla vielä 10 vuotta aikaa, on ne muutkin saaneet lapsia 40-vuotiaana... Kai sitä selviää ilman lapsiakin, mut koville se ottaa, kun kaikki muistuttaa ja kommentoi, miten tyhjää on ilman lapsia. Ja vanhana saa olla ihan yksin, kun ei ole lapsia ja lapsenlapsia ympärillä.



Että silleen. Pitää mennä jatkamaan töitä, iso pino odottaa selvittelyä.



-Haavis-

[size=2][color=FF69B4]♥ [size=3]♥ [size=4]♥ [color=CD2990] Vilttiketju [size=4][color=FF69B4]♥ [size=3]♥ [size=2]♥



[size=2][color=FF3030]Pino siis meille pitkään lasta yrittäneille, [color=DC143C] jotka odotamme vilttiketjussa omaa vuoroamme päästä " peliin" . Jaetaan yhdessä tunteita lapsen saamisen toivosta, tuskasta ja pettymyksistä. Sekä kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä.

[color=lime]♥ [color=green]♥ [color=00FF7F]♥ [color=4EEE94]♥ [color=00FFFF]♥ [color=00CDCD]♥



[size=2][color=0000EE]Haavemaa

[color=green]Ikää mulla 28, miehellä 33.

Ensimmäistä toivottu 10/02 alkaen.

Eteläisessä Suomessa asustellaan koirun kanssa maaseudulla.

[color=0000EE]Käärö[color=green]

Ikää 23, miehellä muutama vuos enemmän. Yritys aloitettu 04/06. 06/05 endo epäily, 01/06 todettu ovuloimattomuus ja endo epäily vahvistettu. Clomit oottaa kaapissa.

[color=0000EE]Majita[color=00CD66]

Ikä: 25 Miehen ikä: 32

Ei lapsia. Yritystä takana 4 v 6kk. 1 kemiallinen raskaus -03.

Diagnoosi: lievä endometrioosi. Laparoskopia tehty 04/06. Odottelemme luomuihmettä omien opiskelujeni lomassa.

[color=0000EE]Naksu[color=lime]

Oma ikä 26 v.ja miehen ikä 25 v.

Lapsia: Ensimmäisestä haaveilemme

Yritys alkanut syyskuussa 05, nyt 05/06 toinen tero-kierto menossa.

[color=0000EE]-ninnuli1-[color=00CD66]

Ollaan miehen kanssa molemmat 27v ja asustellaan kaakkoissuomessa. Yritys aloitettu 04/05 ja ensimmäistä toivotaan tulevaksi.

[color=0000EE]Pörrö79[color=green]

Ikä: vm -79, Miehen ikä: vm -79

Lapsia: Tytär 01/03

Yritystä takana: Yritys aloitettu 04/04, tähän mennessä saldona kaksi km (tuulimuna + alkuraskauden km), nyt taas clomit käyttöön!

[color=0000EE]Ria73[color=lime]Ikä: 33, Miehen ikä: 29

Lapsia ennestään:1 Poika 4,5vuotias. Km 4/06, kohdunulkoinen.Yritys aloitettu: En oikeesti muista miten kauan, mutta jos nyt lasken tosta kohdunulkoisen jälkeen yrityksestä ni vuoden.

[color=0000EE]Shannon75[color=00CD66]

mun ikä 30 sekä miehen ikä 30. Lapsia: ent.liitoista: pojat 9 ja 7 v., miehellä 7 v. tytär, yhteinen poika 2v. Yritys aloitettu 7/05. Km 04/06, kohdunulk. 08/06

[color=0000EE]Tyytikki[color=4EE94]

Vuosirenkaita kertynyt itselle 31, miehelle 35. Pääkaupunkiseudulla asustetaan. Ensimmäistä toivottu 07/2005 lähtien.

[color=0000EE]viivi82[color=4EEE94]

Ikä: -vm82, Miehen ikä:-vm77. Ei lapsia aiemmin. Yritystä 7/05 alkaen

[color=0000EE]-viltsu-[color=00CD66]

Ikä: 35, Miehen ikä: 30. Lapsia entuudestaan: pojat 08/01 ja 06/04

Yritystä 11/04 alkaen.

[color=0000EE]Kääryle[color=4EEE94]

Vuosi takana pikkukakkosen yritystä. Minä 34v. mies 32v ja tyttö 3v. Menkat kesti kesäkuussa kaksi viikkoa (kyseessä ei ollut km). Tuon pitkittyneen vuodon johdosta kävin lääkärillä ja nyt kai tutkitaan muutekin tarkemmin olisiko joku oikeasti vialla.

[color=0000EE]Saga77[color=00CD66]

Ikä: 29, Miehen ikä: 32

Tutkimuksia tehty, diagnoosina selittämätön lapsettomuus.

Yritystä 7/05 alkaen.

[color=0000EE]Eppa79[color=00CD66]

Ikä: 27, Miehen ikä: 28. Lapsia entuudestaan: esikoinen 5v.

Yritystä 11/05 alkaen.



[color=FF3030][size=3]♥ [color=DC143C][size=2]Onnellisesti plussanneet Vilttiketjulaiset!! [color=FF3030][size=3]♥



[color=CD5B45][size=2]Silvain [color=CD2990]plussaa 20.3.06, LA 27.11.06, yrityistä 03/05 alk. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]suuma [color=CD2990]plussaa 10.4.06, LA 16.12.06, yrityistä 05/05 alk. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Selmiina [color=CD2990]plussaa 30.4.06, LA 9.1.07, yrityistä 05/05 alk. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Beijaflor [color=CD2990]plussaa 1.5.06, LA 8.1.07, yrityistä reilu 1v. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Bien [color=CD2990]plussaa 2.5.06, LA 7.1.07, yritystä: tytär 06/03, sen jälkeen ei ehkäisyä [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Isabelluska [color=CD2990]plussaa 18.5.06, LA 21.1.07, yritystä 2.5v.[color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Limonadi [color=CD2990]plussaa .5.06, LA 4.2.07, yrityistä vajaa 1v. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]KJ25 [color=CD2990]plussaa 29.5.06, LA 8.2.07, yrityistä 01/05 alk. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]anzq79 [color=CD2990]plussaa 2.7.06, LA 7.3.07, yritystä vajaa 1v. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]kantri80 [color=CD2990]plussaa 13.7.06, LA 19.3.07, yritystä 06/04 alk. [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Senniina [color=CD2990]plussaa 25.10.06, LA 27.6.07, yritystä reilu vuosi [color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Shannon [color=CD2990]plussaa .06, LA 10.10.07[color=deeppink]♥

[color=CD5B45]Viivi82 [color=CD2990]plussaa .07, LA .07, yritystä 7/05 alkaen[color=deeppink]♥



[color=FF3030][size=3]♥ [color=DC143C][size=2]Synnyttäneet Vilttiketjulaiset!! [color=FF3030][size=3]♥



[color=CD5B45][size=2]Silvain [color=CD2990]poika 27.11.06

[color=CD5B45][size=2]Beijaflor [color=CD2990]poika 7.12.06

[color=CD5B45][size=2]Suuma [color=CD2990]tyttö 20.12.06

[color=CD5B45][size=2]Selmiina [color=CD2990]tyttö 6.1.07

[color=CD5B45][size=2]KJ25[color=CD2990]poika 7.2.07

[color=CD5B45][size=2]Senniina[color=CD2990]tyttö 19.6.07

multa oli ihan mennyt ohi viltsun uutiset:-( Halaukset ja peukut pystyssä pysyvän plussan puolesta tässä kierrossa!



Otin nuo värit matkaan tuohon esittelyyn, jospa saataisiin niitä plussiakin pian lisää päivitykseen!



Haavis, iän puolesta sulla tosiaan on vielä aikaa:-) Mulla tulee 11/07 39 täyteen ja haaveilen vielä yhdestä nyytistä..

Senniina - ensiksi tuosta väripäivityksestä, multa ei suju noiden värien käyttö :o) ja toisekseen lohduttavista sanoista. Tässä kierrossa ajattelin pysyä maltillisena ja testata vasta sitten kun on menkat kunnolla myöhässä ettei tulisi taas pettymystä (tämän saman vannon joka kierrossa, mutta nyt aion pysyä sanojeni takana...kait)



Ja iästä, Haavemaa sulla tosiaan on aikaa vielä, minä täytän seuraavaksi 37 ja joskus aikoinaan ajattelin, että yli 35 v en enää vauvoista haaveile toisin on kohtalo päättänyt. Esikoisen sain 30v ja kakkosen 34v silloin haaveilin, että kolmas tulisi heti perään, nyt toivon, että kunhan se nyt jonain päivänä tulisi...



Tsemppiä meille viimeisille vilttisläisille :)

Joskus nuorempana ajattelin (=suunnittelin ja päätin), että mulla on 25-vuotiaana 2 lasta ja oma talo... No, 30 lähestyy eikä lapsia ole vieläkään. Tuosta lukumäärästäkään en sano juuta enkä jaata enää. Toisaalta alkaa olla sellainen olo, etten jaksaisi yhtään lasta ja toisaalta taas haluaisin montakin. Aiemmin ajattelin, että haluan lapset max 2 vuoden ikäerolla. Ikään kun sen voisi etukäteen päättää. (No, moni on siinä kyllä onnistunutkin)



Moni asiakas, tuttava ja ystäväkin sanoo aina kun lapsista puhutaan että sinä olet niin nuori vielä, että kyllä sitä ehtii lapsia ' tekemään' . Se sattuu pahasti. Tänään viimeksi asiakas yrittikysellä, että koska minä aion ' ' tehdä' ' lapsia. Vastaus oli hyvin lyhyt ja vaihdoin puheenaihetta sukkelasti toisaalle. Mitä se sitä paitsi asiakkaille ja kollegoille edes kuuluu?? Enhän minäkään vanhemmilta kollegoilta ja asiakkailta kysele, että jokos sulla on vaihdevuodet menossa tai miehiltä, että vieläkö seisoo vai joko tarttet viagraa!!



Vilttiketjussa jokainen ymmärtää ja tietää, ettei iällä lohduttaminen auta yhtään, siksi täällä voi iästäkin puhua. Ja itse asiassa en koe olevani enää niin kovin nuori! Vaikka olenkin vielä piirun verran alle 30.



Kummasti sitä vaan oppii elämään kaikenlaisten asioiden kanssa, kuten tämä lapsettomuuskin. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että juuri minä olisin lapseton. Maalta kun olen kotoisin, niin vertaan itseäni harva se päivä lehmään (hupaisaa). Jos lehmä ei tule tiineeksi, niin se on hyödytön maho ja pannaan teuraaksi. Siis koen olevani hyödytön ja koitan kompensoida sitä auttamalla muita oman jaksamiseni kustannuksella. Että olisi edes jotain hyötyä minustakin.



Ja jotenkin omat vanhempanikin ovat siinä uskossa, että on oma syy, jos joku ei lapsia saa. Äitini on vakaasti uskossa ( siis kristinuskossa) ja meidän lapsettomuudesta mitään tietämättä on joskus sanonutkin, että lapset on siunaus ja lahja (niinkuin onkin) ja Jumala rankaisee toisia pahuudesta / synnistä eikä anna lapsia... Kivaa kuultavaa...



Mutta vanhempani eivät tosiaan tiedä, että toivoisimme lasta. Päinvastoin taitavat luulla, ettei mieheni haluakaan lapsia. (Siitä en ole kyllä minäkään aina ihan varma, kun ei asiasta suostu puhumaan). Vilttiketjun lisäksi olen kertonut yhdelle ystäväpariskunnalle ja läheisin ystäväpariskunta on asian huomannut kertomattakin.



Lähisuvussa on yksi perhe, jossa lapset ovat saaneet alkunsa koeputkihedelmöityksessä. Syntyi lopulta usean hoidon jälkeen kaksoset, joista toinen on vakavasti sairas. Tähän tietysti ' ' viisaat' ' suvun vanhimmat toteamaan, ettei pidä mennä puuttumaan Luojan päätöksiin, sen siitä saa, kun lapsia tekemällä tehdään jne.



Toiseen suvun perheeseen saatiin adoptiolapsi, ja hänellä on iho-ongelmia. Tähänkin on muutama suvun ' ' viisas' ' todennut, että ei lapsen iho kestä tuollaista muutosta kunei saa kasvaa siellä minne kuuluu oikeasti. Onneksi eivät ole sanoneet perheen kuulle tätä! Ja itsekin kommentoin, että olisiko lapsen parempi kasvaa lastenkodissa tai kadulla synnyinmaassaan kuin toisessa maassa hyvässä perheessä? Hetken hiljaisuus seurasi. Ovat kyllä vuosien varrella oppineet hyväksymään lapsen sukuun eikä moisia kommentteja enää onneksi kuulu!



Tämä varmaan selittää osan siitä, miksi mulla on niin korkea kynnys lähteä tutkimuksiin ja pohdin toden teolla hedelmöityshoitojen eettisyyttä ja oikeellisuutta omalla kohdallani. Olen vilpittömän onnellinen ja iloinen että pystytään tutkimaan ja hoitamaan näinkin kipeää asiaa, mutta en ole lainkaan varma, voinko itse siihen lähteä mukaan. Mietin kovasti sitä, että mikä tarkoitus tällä lapsettomuudellani on. Muu kuin se, että minä tarvitsin opetuksen siitä, ettei elämää voi tarkkaan suunnitella ja voi olla kokonainen, arvokas ihminen ilman lastakin. Vai voiko?



Menipäs syvälliseksi pohdinnaksi. Pitänee hautautua työn pariin, niin saa muuta ajateltavaa hetkeksi.



Aurinkoista viikon jatkoa armaat Vilttikamut!

Haavis, että ei se ikä lohduta yhtään. Mäkin kuvittelin joskus, että mulla on lapset tehty 30 v. mennessä, mutta eipä ollut ainuttakaan silloin. Mulla olikin aikamoinen kolmenkympin kriisi, kun tuntui että elämä vaan valuu käsistä, enkä ole saanut mitään aikaseksi. Mäkin tossa höyryän kolmannesta lapsesta ja varsin hyvin tiedän, että niitä luomuja ei meille tule. Eli ei toi neljänkympin lähestyminen ainakaan auta asiaa..Ymmärrän hyvin Haavis nuo eettisyyspohdinnat, enkä tiedä olisinko itsekään ollut valmis inssiä rankempiin hoitoihin. Esikoinen vinkuu pelaamaan, joten jatkamme toiste..

iällä lohduttaminen on kovin laiha lohtu ja silti niin kovin usein lohdutetaan sillä, että sinä olet vielä nuori ehdit vielä ja itsellä biologinen kello tikittää kuin aikapommi - hetki hetkeltä äänekkäämmin.



Toiset taas ovat realisteja ja toteavat, että olisit tehnyt lapset nuorempana - no silloin kakskymppisenä monien mielestä kaikkein hedelmällisimpänä aikana kun halusin äidiksi ja raskautta vuosikausia yritettiin en tullut raskaaksi, ja nyt kiitän siitä Luojaani. Niin ei ollut tarkoitettu, ei sen ihmisen kanssa eikä siinä elämän tilanteessa...



Jospa minun biologinen kelloni on jäljessä kun raskaudet ovat tosiaan olleet 3-kympin jälkeen, tällä hetkellä kello taitaa olla hetkeksi seisahtanut kun sellaiset 3 vuotta on nyt tikittänyt paikoillaan.



Lapsettomuushoidoista ja niiden eettisyydestä tai oikeudenmukaisuudesta - pakko myöntää etten ole itse pohtinut tai ajatellut hoitoja mitenkään syvällisesti, joten minulla ei ole tähän asiaan kantaa. Mutta kovin isojen asioiden äärellä sinä Haavis olet...



Toivon sydämestäni Haavis, että unelmasi omasta lapsesta toteutuu. Tiedän miltä tuntuu kun syli huutaa tyhjyyttään ja sydämessä olisi niin paljon rakkautta annettavana...



Voimahalaus, kaikille!

nostelen pinoa :o)



Täällä flunssa tekee tuloaan - toivottavasti paranen pian, sillä enää 9 päivää jäljellä, sitten on häät... vitsailin jokin aika sitten, että tietysti minä seison alttarilla nenän alusta rohtuneena. Ei pitäisi vitsailla...



Omanapaisia juttuja: kp26 ja tuttuja loppukierrontuntemuksia eli pms:ää: kokoaikainen nälkä, päätä särkee, 4:ttä päivää, alaselkää jomottaa, repäisykipuja, nännit aristaa, pinna kireellä, yöhikoilua, palelua ja niitä uusia: närästys ja hirvee himo basilikaan?!? Onneksi ei edellisyön pakkanen ollut palelluttanut mun yrttipenkkiä ja eilen pelastin basilikat parempiin suihin - tein tomaatti, basilika, raejuustosalaattia. Tai oikeesti se tais olla basilikaa maustettuna tomaatilla ja raejuustolla...



Viikonloppu lähenee, huomenna on jännä päivä: haen pukuni ompelimosta...



Mukavaa loppuviikkoa vilttisläisille!

En ole aikoihin sivuilla pyörinyt(varmaan huomattukin), mutta nyt kun aikaa oli tulin piipahtamaan täällä vauvakuume puolella, muuten kun olen sen mitä olen majaillut tuolla lapsettomuuspuolella.



Asiat ovat meidän kohdalla muuttuneet, sitten tuon viimeisimmän mitä luin päivityksistä. Elikkä keväällä -07 söin clomit ensin kaks kiertoa 50mg/vrk ja sitten yhden kierron 100mg/vrk, tuloksetta. Toukokuussa menin gynelle ja mies sai uuen lähetteen(entinen vanhentu miettiessä) simppatestiin ja siellä kävikin, tulos normaali. Gynen käynnillä ultrassa näkyi kp13 lähes 20mm follikkeli ja limis 7,5mm joten yritystä oli kovasti, mutta tuloksetta.



Päätettiin kesäkuussa ottaa härkää sarvista ja varattiin aika väestöliittoon ja koska meillä oli kaikki verikokeet, simpat, kierronseuranta ja clomit takana, mua odotti enään aukiolotutkimus. No klinikka aika koitti ja siellä jutellessa kävi ilmi, kierron olevan sopiva tutkimukselle ja suostuin, pari nappia suuhun ja juttelua hetken ennenkuin aukiolotutkimus tehtiin.



Vasen puoli meni ihan hyvin lävitse heti, oikea puoli meinas tehä tiukkaa ja pelkäsinkin sen olevan tukossa kun siellä puolella on sitä endoa, mutta aikansa ruiskuteltua oikeakin näytti aukinaiselta. Lääkäri vielä ultrasi ja totesi oikealla olevan irtoomassa follikkeli 2-5 päivän sisällä joten ahkeraa puuhaa makkarin puolella...



Juttelimme miehen kanssa asioista klinikalla käynnin jälkeen ja tulimme siihen tulokseen, että lähdemme seuraavasta kierrosta tekemään ekaa inssiä, mutta..!



Suureksi ihmetyksekseni huomasin kp27/28 ettei tuttua tuhrua ollut, ei nänni/tissikipua, ei makean himoa, vain silloin tällöin tulevia menkkakipuja. No silloin ekan kerran ajattelin, että jos..mutta heti perään, että kuinka muka kun ei näinä reiluna kolmena vuotenakaan.

Tein kuitenkin kp29 testin(illalla tiedossa kosteat juhlat) ja ihmetys oli suuri kun tikkuun piirtyi kaksi viivaa, toinen hennompi, mutta selkeä. Voi sitä pelkoa, onnea, iloa ja epätodellisuuen tajua. seuraavana päivänä viiva oli jo vahvempi.



Joten täällä mennään nyt sitten rv5+1, hitaasti ja varovasti eteenpäin, mutta onnellisena tästä luomuihmeestä. jonka LA(jos sinne päästään)05/08



Josko seuraavaan päivitykseen nuista sepustuksistani sais jotain lisättyä esittelyyni.



Toivon teille kaikille sydämmeni pohjasta positiivisia tuulia, tiedän kuinka pitkä ja kivinen tie tämä lapsettomuuen taival on, mutta ihmeitä tapahtuu joskus, mutta silti kannan läpi elämäni tätä lapsettomuutta sisälläni ja mukanani se ei koskaan häviä mielestäni ja ajatuksistani.

Olen jokaisesta päivästä kiitollinen mitä saan tätä pientä kantaa sisälläni.



Oikein paljon plussatuulia ja pölyä jokaiselle puhaltelee



käärö ja " poika" rv5+1

Ihania odotuksen päiviä teille!!!



T: Viltsu kp30/27-28

Ihanaa, että tulit kertomaan iloisia uutisia! Niitä kaivataan Vilttisten joukossa aina! Nyt toivotaan loppuun asti onnellisesti sujuvaa odotusta ja maailman parasta palkkiota pitkästä odotuksesta!



Uusia kuulumisia ei sen kummemmin ole itsellä,kävin tuossa kuikuilemassa adoptiosivuja taasen pienen tauon jälkeen... Katsotaan nyt, josko joskus sitä kautta lapsosen saisi. TUli jotenkin rauhallinenolo, kun ajattelin viestejä lukiessani, että kun tulee ikää lisää, niin eihän minun ole mikään pakko väkisin biolasta saada ja itse synnyttää, adoptiolapsi on ihan yhtä tervetullut ja silloin ' säästyn' raskaudelta ja synnytyksen tuskilta. (Miten niin epätoivoinen ajatusmalli..)

Minua lohduttaa usein seuraava rukous, jonka löysin pari vuotta sitten netissä surffaillessani. Siinä tiivistyy omat ajatukseni, on tuleva lapsemme sitten biologisesti meidän tai adoption kautta meidän omamme. Kertoo myös siitä sisäisestä kamppailusta, jota yhä käyn tunteideni kanssa ja ajatuksista, joista aiemmassa viestissä kertoilin. Kyynel kihoaa silmiin joka kerta, kun tätä rukousta luen, se on liimattuna työkalenterini sisäkanteen muistuttamaan, että ehkä jossain on pienen ihmisen alku odottamassa luoksemme pääsyä.



Toivottavasti tämä antaa lohtua myös muille ja toivoa / uskoa parempaan huomiseen:



' Syntymättömän lapsen rukous



Rakas Taivaan Isä.

Miksi Äiti itkee?

Miksi Isällä on niin raskaat askeleet?

Minäkö heille olen surua tuottanut, kun vain katselen täältä kaukaa

enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,

että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.



Voitko Taivaan Isä,

äitiä lohduttaa,

pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?

Voitko Isän olkaa taputtaa,

ettei niin kumarassa hän ois?

Kerro heille, Taivaan Isä,

etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.

Kerro,että jotkut lapset taivaassa

niin rakkaita Luojalleen on,

ettei heitä malttaisi millään antaa pois.



Huomaisipa Äiti,

kun hänen luokseen

lennän perhosena ikkunaan.

Tietäisipä Isä,

miten tuulen mukana

hänen poskeaan silittää saan.



Vielä joskus saa

siemenenä kasvaa Äidin vatsassa

ja Isänvahvat käsivarret ympärilläni tuntea.

Ja kun vihdoin kohtaamme,

löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.

Ne on kestettävä, jotta juuri minä synytisin.

Niin ikävä on kaukana täällä Äitiä ja Isää.

Koska saan mennä, Taivaan Isä,

joko pian pääsen omaan kotiin?'

- Tuntematon-





Tunteikasta viikon jatkoa,

*Haavis*

Kiitos Haavis tuosta ihanasta runosta.



Täällä mennään taas kovin apeissa tunnelmissa eli kp2 - eipä kai tarvitse muuta kertoa :o(



Toivottelen jo nyt mukavaa viikonloppua vilttisläisille, en ole varma ehdinkö koneelle kun loppuviikoksi on tiedossa viime hetken hääjärjestelyjä ja lauantaina koittaa päivä, jolloin astelen alttarille elämäni miehen kanssa.



Auringon paistetta sateiseen päivään ja ISO halaus kaikille!



Viltsu

Viltsu:-( Kattelin jo noita kp:tä, että nehän huitelee jo ties missä..Ihanaa kuitenkin, että häät lähestyy!! Jännää!! Onneksi Kääröllä oli ilouutisia, paljon onnea!

Taisin muuten kopsata aikoinaan väärän listan, kun olin mielestäni Naksun jo lisännyt plussanneisiin. Pahoittelut tosiaan siitä ja siitä, että Kääröä en ole vielä sinne laittanut. Päivittelen tietoja, jahkas saan aikaiseksi.

Meidän neiti se on kohta jo 3kk ja pian on vuosi meidän onnekkaasta inssistä. Niin se aika rientää.

Todella koskettava tuo Haaviksen laittama rukous. Snif..

Käärö, onnea kovasti! Mahtava juttu.



Viltsulle pahoittelut mut samalla hääonnittelut! Hienoa että susta tulee rouva! :)



Kiitos Haavis runosta. Itkeähän tuota piti ku tuon luin. Oon lukenut sen ennenkin mut silloin sovitettuna keskenmenoa lohduttavaksi. Tuollaisena en ole ennen nähnyt. Valtavan koskettava... :´(



Täällä ei ihmeempiä. Kp 17/24 eli viikko vielä odotusta menkkoihin taas. Fiilikset on ollu tosi onnelliset viime aikoina, miehen kanssa menee hurjan hyvin. Ei ole myöskään ollut mitään epätoivoa ilmassa lapsettomuuden suhteen... kyllä tää tästä. Joku päivä vielä. Ja tosiaan, mäkin oon aina ollu avoin adoptiolle, joten jos mies joskus siihen suostuu, siinä ainakin on keino meille tulla vanhemmiksi.



Voimia ja positiivisia syystuulia kaikille! :)



Majita

Tuli ihan kauhea olo ja itkut. Kävin jostakin syystä km-puolella lueskelemassa ja huomasin siellä Naksun kirjoituksen:-( Halaus!!

Naksulle lämmin lohtuhalaus... olen sanaton...



Senniina: uskomatonta miten aika rientääkään! Suukkosia teidän pikkusöpöläiselle!



Ja kiitos vilttiketjulaisille - ihanaa, että tämä on vielä olemassa...



Syksyn pimeyteen sytytän kynttilän ja toivon meille kaikille kaikkea hyvää!



-viltsu-

onpas taas ollut vilttis hiljainen...



Katselin tuossa tuota esittelylistaa ja tuli mieleeni Ria ja Shannon - mitähän heille mahtaa kuulua, tietääkö kukaan?



Täällä elellään nyt onnellista avioeloa ja ovisaikakin juuri sopivasti tässä häiden jälkeen - jos nyt ei menis kuhertelu hukkaan ;o) Ihanat häät olivat - tunnelma oli leppoisa, lämmin ja morsian kaunis & sulhanen komea. Kuvia saatiin jo kotikoneelle ja niitä käyn välillä katselemassa - niin kauniita kuvia ja muistuu mieleen se ihana päivä...



Mitäs muille kuuluu?



Aurinkoisia säteitä syksyn pimeneviin päiviin kaikille!

vilttistä vähän ylöspäin, kun tuolla huhuiltiin pinoa pitkään vauvaa yrittäneille. Tosiaan Riasta ja Shannonista olisi mukava kuulla piitkästä aikaa. Shannonillahan on kohta la, eikös vaan!

Itselle kuuluu ihan hyvää. Tyttö on jo 3 kk " vanha" , kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia!

jospa vaikka tänne eksyisi uusia vilttiketjulaisia.



Täällä elellään edelleen onnellista avioarkea. Nyt vain tuli uusia mutkia vauvakuumematkaan kun sain uuden työn ja siinä on 4 kk:n koeaika. Nyt tietysti pelottaa, että tulen taas raskaaksi koeajalla. Näin on käynyt jo 2 kertaa. Esikoista odottaessa oli takana 2kk uutta työtä kun sain tietää raskaudesta ja kakkosesta uutta kuukautta oli kestänyt 1 kk kun ilmoitteli tulostaan. Mies sanoikin, että todennäköisesti olen siis jo raskaana...



Nähtäväksi jää ;o)



Ihanan leppoisan lämmintä syyspäivää hiljaiseen vilttipinoon = eli melkeinpä toivottelen tätä itselleni...