Pinoon kaikki jotka ovat pitäneet imetyksestä kovasti. Mikä imetyksestä teki niin ihanaa sinulle itsellesi?

Minusta se läheisyys ja hellyys oli ihaninta. Toki oli hetkiä jolloin väsytti ja rassasi aivan järjettömästi, mutta pääosin se oli 99% aina ihana hetki.

Se tunne kun sai pysähtyä kaiken hälinän ympärillä. Minun ja vauvan hetki jota ei kukaan muu voi korvata. Läheisyys, vauvan lämpö. Vauvan pieni suu jonka tunnen. Se että tunnen miten minun kehoni antaa vauvalleni maitoa ja näen vauvan onnellisen ilmeen. Aivan ihanaa.

Mun mielestä se oli niin normaali juttu. Imetin, koska se kuuluu asiaan, enkä kaivannut mitään elämää suurempaa kokemusta. Luonnollinen asia.

Muuten ei viihtynyt sylissä paikallaan, niin imettäminen oli helppoa ajankulua.

Jälkikäteen ajatellen hienoimmalta tuntui ehkä se, kuinka paljon lapsi itse tuntui siitä rinnalla olemisesta pitävän.

mutta kyllä silloinkin käytännöllisyys painoi enemmän. Oli niin helppoa, kun oli aina oikean lämpöistä ruokaa mukana, ei tarvinnut kantaa selkä vääränä korvikkeita kotiin jne. Lisäksi vauva viihtyi rinnalla ja imi hyvin.



Kakkonen sitten onkin ollut vähän hankalempi tapaus, huono imuote, suostuu usein syömään vain sängyssä jne. Syö kyllä hyvin kun vaan suostuu syömään, kasvaa oikein hyvin (melkoinen pallero) Mutta kyllä kakkostakin yritän imettää sen vuoden, ettei tarvitsisi pulloilla alkamaan leikkimään.

teki asiasta ihanan ja ihmeellisen, sitten kun siihen asennoitui oikein. Eli en terveydellisistä syistä voinut imettää kuin toisesta rinnasta. Vauvani eivät saaneet siitä yksin tarpeeksi vaan korviketta meni rinnalla koko ajan mutta silti imetin esikoista 2kk ja kuopusta 6kk yhden rinnan mitalla ! Imetyshetket vauvan kanssa ovat sellaisia jolloin kaikki muu ympärillä pysähtyy, on vain minä ja vauva.

ei se imetys mustakaan mitään ihmeen ihanaa ole, mutta niin käytännöllistä ja edullista! ja se vuosi menee niin nopeasti.

Korvikeruokinnan ihanuuksia voisin listata lisäksi pitkän pätkän edellisten lisäksi, mutta se ei tainnut kuulua ketjuun ;)

Siis ei seksuaalisesti hyvältä, mutta helpottavalta kun rinta tyhjenee ja tekee olon raukeaksi. Se tila on euforinen! En keksi mitään muuta joka tekisi vastaavan hyvän olon..

lisäksi se on ilmaista, eikä tarvi pestä pulloja. yösyötöllä ei tarvi nousta ylös, senkun lykkää vauvalle tissin suuhun.



jollakin tapaa se on musta myös lähes taianomaista (joo siis tiedän että on luonnollista ja tavallista jne.), että mä pidän oman kehoni voimalla lapseni hengissä ja hyvinvoivana. että vaikka meidät tällättäis autiolle saarelle niin pitäisin lapseni elossa ihan omin avuin.

se juttu:)

Vierailija:

Tutteliäitinä voin allekirjoittaa k..

Korvikeruokinnan ihanuuksia voisin listata lisäksi pitkän pätkän edellisten lisäksi, mutta se ei tainnut kuulua ketjuun ;)

Saatoin olla esim. tosi vihainen, surullinen tai väsynyt, mutta imettäessäni se ikävä tunne lieveni ja mieliala alkoi tuntua paremmalta.



Lisäksi oli ihanaa kun sai " luvan kanssa" laiskotella tuntikausia päivässä! Pistää pitkäkseen sängylle ja vain nauttia olostaan sillä aikaa kun lapsi söi.

Ja se läheisyys, sitä ei voi korvata mikään.

" Mua ihmetyttää tää imetyshihhulointi.

Mun mielestä se oli niin normaali juttu. Imetin, koska se kuuluu asiaan, enkä kaivannut mitään elämää suurempaa kokemusta. Luonnollinen asia"



Itsekään en ymmärrä miksi sen pitäisikään olla äidille joku kokemus joka jätetään väliin jos ei huvita. Kyse on lapsen ruokkimisesta.



t. Kaksi lasta vuoden ikään imettänyt

Tuntuu kuin ei samasta asiasta puhuttaisi ollenkaan :(