Raskausko sairaus?

Pidä möly mahassasi ja tee kuten itse tahdot. Jos sinulla on helppoa miksi luulet että kaikilla on? Eikö empatia kuulu sana- ja tunnevarastoosi?

ja saat terveen vauvan

raskaus on mennyt niin hyvin. Nytkin voisin vielä hyvin lähteä juoksemaan (37+0). Valitettavasti edellinen raskauteni oli paljon vaikeampi, odotin kaksosia.



Ihmisillä on erilaiset ruumiit ja erilaiset raskaudet. Ole onnellinen siitä minun kanssani, että sinulla on niin helppoa. Jos asia sinua todella vaivaa niin voit vaikka kysellä terveydenhoitajaltasi, minkälaisia raskauksia on olemassa. Itse sairaalassa 4 viikkoa raskauden vuoksi lojuneena tiedän sen, että kaikilla ei ole helppo ja kevyt raskaus.

Tiedän ettei kaikilla ole yhtä helppoa, mut on myös niitä naisia jotka tekeytyy niin helvetin kipeäksi ettei normaali elämä suju enää ollenkaan siitä päivästä lähtien ku kuukautiset jää pois. Neuvojakaan ei tarvitse tuputtaa koko ajan eikä varsinkaan puolioutojen ihmisten. Kysyn kyllä itse jos on kysyttävää.



Tuntuu että osa syyllistää siitä ettei ole niitä vaivoja, sitten ihmetellään että onkohan sulla nyt kaikki ihan ok jos sulla ei kerta yhtään käy sinne ja tännekään...Haloo!!



Osalle se taitaa olla vain tekosyy valittaa tauotta ja vaatia huomiota, maata halvaantuneena sohvalla ja mussuttaa suklaata.

eli 12 rv:n jälkeen ei voi enää matkustaa pitkiä matkoja autossa, pestä pyykkiä ja pistää kuivamaan tai käydä kaupassa.

Omat raskaudet on sujuneet ihan ok, loppuun saakka oon ajanut autoa, siivonnut ja tehnyt muutkin kotihommat. Synnytykset on menneet hyvin ja toipuminen on ollut nopeaa. Ehkä oon sitten onnekas vai ?

mutta ei siitä mitään tullut. Alusta lähtien oli uhkaavaa keskenmenoa, supistuksia yms. epämiellyttävää, joten jouduin vain lötväilemään sohvalla ja mussuttamaan suklaata. Olisi ollut kiva kantaa ostoskasseja ja siivota. No, nyt sitä on saanutkin tehdä kaiket päivät.

Vierailija:

mutta ei siitä mitään tullut. Alusta lähtien oli uhkaavaa keskenmenoa, supistuksia yms. epämiellyttävää, joten jouduin vain lötväilemään sohvalla ja mussuttamaan suklaata. Olisi ollut kiva kantaa ostoskasseja ja siivota. No, nyt sitä on saanutkin tehdä kaiket päivät.

Toisilla ei ole tarvetta tehdä raskaudestakaan elämää suurempaa draamaa, jos syytä ei oikeasti ole. Olen tietysti itsekseni tyytyväinen että minulla on hyvä olla, kumpa vain ympäristökin antaisi nauttia tästä eikä pelottelisi koko ajan että " no odotapas sitten kun..." ja " katotaanpa siinä vaiheessa..."

supparit tuli pienestäkin ponnistuksesta, pidempi kävely, kauppakassien kantaminen, imurointi jne.

Alkuraskaudessa kävin kuitenkin lenkillä ja kickboxasin vähän myös, mutta se loppui kuin seinään ensimmäisten pahoinvointien ilmestyttyä viikolla 10 ->



Tässä toisessa olen edennyt ensimmäisen kolmanneksen yli ja nyt alkaa helpottaa, mutta tuntuu tässäkin raskaudessa supistelut vaivaavan, joten suurempia rehkimisiä vältän pakosta, en halua samaa sairaalarumbaa käydä läpi.



Ja mulla on kummankin raskauden alussa yleiskunto ollut tavallista pulliaista parempi.

Mulle raskaus aiheuttaa sairauksia.

Olen silti sitä mieltä että on olemassa sairaita ja " sairaita" .



ap

MINULLA ei ollut kipuja tai kolotuksia -sekö takaa ettei muilla ole? Olin todella kipeä monin eri tavoin raskausaikana. Mikä aiheutti myös suurta henkistä tuskaa, kun harmitti ettei pysty/jaksa tekemään juuri mitään moneen kuukauteen vaikka on tottunut olemaan aktiivinen ihminen + että oksentelu ja kivut kuukausi toisensa perään saa ihmisen aika epätoivoiseksi ja masentuneeksi.

Sanoin vain ettei minulla ole ja haluaisin nauttia siitä ilman että joku koko ajan taivastelee ja kyselee kivuista ja säryistä, tuntuu välillä että pääsisin keskusteluista helpommalla kun voivottelisin ja valittaisin äkkiä kaikki yleisimmät vaivat mitä olen kuullut, niin kaikki saisivat jatkaa kahvinhörpintää rauhassa ja tyytyväisinä.

Minun tuttavapiirissäni on ollut yksi nainen, jonka epäilen aika räväkästi dramatisoineen omia vaivojaan. Kaikki muut ovat olleet raskauksissaan tosi reippaita ja kantaneet mahdolliset vaivansa tyynesti. Minkälaisissa seurapiireissä ap mahtaa vaikuttaa?

että on olemassa niitä jotka ovat

oikeasti

sairaita raskauden johdosta; keskenmenon riskiä, suppareita, oksentelua ym. Sellaista joka lamaannuttaa. Mutta myös niitä, jotka

tekeytyvät

sairaaksi raskauden siivellä. Ettei vain tarvitse tehdä mitään, että on vain koko ympäristön passattavana ja hoivattavana. Olenko oikeassa, ap?

Ei kannatta ihan väen vängällä vääntää toisen sanoja joksikin mitä hän ei ole edes sanonut. Se on lapsellista ja riidanhakuista. Ei hän vähättele tässä kenenkään kipuja.

Itse olen kärsinyt alkuviikot (ensimmäisen kolmanneksen) todella rankoista oksenteluista, ollut sairaslomalla yms, onneksi en kuitenkaan ole joutunut sairaalaan tiputukseen. Nyt elämä on taas ruvennut hymyilemään, kun pahoinvointi tuntuu vähenevän koko ajan, ja toivottavasti pian loppuu kokonaan. :) Tästä sitten alkaa elämä uudelleen, pääsee pian muuttamaan uuteen kotiin, tekemään pesää. Hih.

Liekö sitten näillä hermonsa menettäneillä kolahti...

Koko sen 7 viikkoa tuskailin sairaalassa, että miksi ne mut pakottavat makaamaan, kun en ole kerran sairas. Nyt terve täysaikaisena syntynyt poika!

Ja onnea sinulle joka näköjään pääset eroon pahoinvoinnista -monilla se jatkuu koko sen 9 kk loppuun asti... kokeilepa sitä ja ole sitten onnellinen ja reipas raskaana olija etkä valittava sairas...

Vierailija:

että on olemassa niitä jotka ovat

oikeasti

sairaita raskauden johdosta; keskenmenon riskiä, suppareita, oksentelua ym. Sellaista joka lamaannuttaa. Mutta myös niitä, jotka

tekeytyvät

sairaaksi raskauden siivellä. Ettei vain tarvitse tehdä mitään, että on vain koko ympäristön passattavana ja hoivattavana. Olenko oikeassa, ap?

Ei kannatta ihan väen vängällä vääntää toisen sanoja joksikin mitä hän ei ole edes sanonut. Se on lapsellista ja riidanhakuista. Ei hän vähättele tässä kenenkään kipuja.

Itse olen kärsinyt alkuviikot (ensimmäisen kolmanneksen) todella rankoista oksenteluista, ollut sairaslomalla yms, onneksi en kuitenkaan ole joutunut sairaalaan tiputukseen. Nyt elämä on taas ruvennut hymyilemään, kun pahoinvointi tuntuu vähenevän koko ajan, ja toivottavasti pian loppuu kokonaan. :) Tästä sitten alkaa elämä uudelleen, pääsee pian muuttamaan uuteen kotiin, tekemään pesää. Hih.

Eihän se missään edes määrittele sitä. Ota nyt se silmä käteen ja lue uudestaan ilman herneitä nenässä.

Mun mielestä toi on kyllä osin hiukan myytti, että raskaana olevat kieltäytyvät tekemästä mitään ja suurentelevat vaivojaan. Mulla ei tule mieleen ketään ja kyllä tässä reilusti yli kolmekymppisenä aika monta raskautta olen tavannut sekä ystävä- että työpiireissä.



Sen sijaan tiedän useita, jotka ovat joutuneet ennenaikaiselle sairaslomalle, koska eivät ole malttaneet hellittää edes ihan viimeisten työviikkojen aikana.

Vierailija:

Eihän se missään edes määrittele sitä. Ota nyt se silmä käteen ja lue uudestaan ilman herneitä nenässä.