Lue keskustelun säännöt.
Pelottaa! Otimme ison lainan - entä jos jotain sattuu?
20.10.2008 |
Meillä on kyllä varaa maksaa laina, vaikka korot hieman nousisivatkin. Mutta tämän uuden tilanteen myötä olen alkanut pelätä, että jotain sattuu. Entä jos jompi kumpi sairastuu ja tulee työkyvyttömäksi. entä jos asunnossa sattuu jokin iso vahinko, entä jos Suomen talous menee täysin persiilleen ja korot nousevatkin 90-luvun lukemiin? Jos tapahtuu jotain muuta yllättävää, jonka myötä maksukykymme katoaa? :(
Kai tähän on jonkinlaista lainaturvaa otettava, mutta niistäkin ne kattavat versiot ovat niin ruokottoman kalliita.
Kommentit (54)
Yhdessäkin pankissa edes jotain fiksua kattavan turvan saa vain toiselle. Mistäs me etukäteen tiedämme, kumpi sairastuu tai kuolee????
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan sitä kaikkeen muuhunkin vakuutuksia!
Meillä auto, kaikkien terveys (5 henk.), talo -ja maksukyky. Jos joutuu sairastamaan pitkän ajan tai menee työt alta, vakuutus maksaa.
Näissä on eroja. Kannattaa miettiä mikä olis toimivin omalle perheelle. Ja tilanteet muuttuu, niitä yhtiöitä kannattaa välillä kilpailuttaa.
Jos ootte varautunu korkojen nousuun niin aika hyvin porskutatte.
Meillä on kaikenlaisia kortteja ja lainoja jokka raskauttaa muuten eloa; siis opintolainoja, kulutusluottoja.. Ne olis viksua maksaa nopseesti pois!
Siksi kaikki mahollisuudet otetaan huomioon. Ei sitä vakuutusta tartte ottaa, mutta se takaa arjen toiminnan JOS jotain tapahtuu. Ei sitä voi ajatella että maksaa tyhjästä.
Teillä on kerran OMA koti, ei vuokrattu. Itse näen tärkeänä että omaa maksetaan jos jotain tapahtuu.
4
suurvalloissa menee huonosti ja taloustilanne heijastuu koko kansainväliseen tilanteeseen, mutta Suomi ei joudu enää samanlaiseen lamaan kuin 90-luvulla.
Silloin oli vähän eri tilanne Venäjän kanssa. Nyt ollaan opittu jotain, vaikka vaikeaa olisi välillä siitä selvitään paremmin.
Teillä on niin vakaa tilanne kuin mitä se voi olla, olivat korot sitten poikkeuksellisen alhaisia tai normaaliin päin menossa. Koskaan ei tiedä mitä sattuu (känninen kaahailija voi aiheuttaa kelle tahansa jotain paljon vakavampaa kuin muutaman prosentin nousun asuntolainan korkoihin), joten nautitaan siitä kun asiat ovat hyvin. Luottamusta saa edelleenkin olla. Ne jotka vaahtoavat eniten toisesta lamasta ja suorastaan toivovat sitä, ovat itse persaukisia.
Suositelen ottamaan seuraavat:
* sairaskuluvakuutus (tämä olisi ollut kiva silloin, kun perheen aikuisista toinen sairastui vakavasti)
* henkivakuutus pienelle summalle (ei ole järkeä ottaa esim. koko lainasummalle, koska silloin maksaa vaan itsensä kipeäksi - sanotaan että vakuutusyhtiöt kauppaa kyllä varmaan koko summalle, mutta ihan fiksu valinta on ottaa vaikka 1/5 lainasummasta)
* lainaturvavakuutusta miettisin moneen kertaan, jos on perheessä kuitenkin kaksi tervettä aikuista, itse moisen otin yksinhuoltajana, mutta silloinkin vain niin, että kuukausikustannukset oli tyyliin 10 e kuussa ja olisi korvannut hätätilanteessa muistaakseni olisiko puolet lainanlyhennyksestä jne. Näissä voi ja kannattaa tehdä kompromisseja.
* korkojen nousua varten tehkää itsellenne puskurirahasto - pistäkää vaikka 1% lisäkoron määrä joka kuu syrjään tai sanotan nyt vaikka 150 euroa. Jos korot nousee, niin sitten teillä on oma rahasto, josta voitte ne maksaa ja jos korot laskee (mikä näyttää minusta melkeinpä todennäköisemmältä, kun inflaatiovauhti on hidastunut ja finanssikriisin keskellä keskuspankkien on pakko melkein laskea korkoja) voitte tehdä sillä summalla sitten seuraavana koronmääräytymispäivänä ylimääräisen lyhennyksen - korkokatosta en maksaisi mitään, kiinteää korkoa voi toki miettiä
* kannattaa miettiä, että onko oma pankki sellainen, joka voi kaatua ja laina mennä maksettavaksi välittömäksi .- en pitäisi tätä aivan tuulesta temmattuna kauhuskenariona, tosin luultavasti saisitte saman lainan muustakin pankista sitten, mutta ette välttämättä yhtä hyvin ehdoin ja ongelmia voi tulla jos alunperin lainaa on 100% ja vakuudet eivät sitten riitäkään asunnon hinnan laskettua
* suurin riski teille lienee avioero (se osuu puolelle ihmisistä, nuo sairaudet yms. ei niinkään monelle - omaan perheeseen tosin osui molemmat, liekö toinen syy ja toinen seuraus), joten riski voi olla myös se, että jos teillä on lainaa 100% ja asunnon arvo on laskenut, niin pankki ei anna myydä asuntoanne (ainakaan jos siinä on valtion takaus), joten voitte olla pakkoavioliitossa, jos sille puuttuvalle lainalle ei löydy mistään takaajaa tai vakuuksia ja korot voivat olla mielenkiintoiset
* jos tuntuu että asuntolaina vie yöunet, niin sitten kannattaa pistää asunto myyntiin ja hankkia ne hyvät yöunet halvemmassa asunnossa tai vuokralla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mekin otimme äskettäin ison lainan. Tähän saakka mennyt hyvin ja ainakin miehellä on aina riittänyt töitä. Itsellänikin on vihdoin mahdollisuus tehdä töitä kolmen lapsen äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen. Murehtisin varmaan enemmän jos lapsenteko olisi NYT edessä!
Meillä ei ole mitään vakuutuksia koska olemme molemmat yrittäjiä ja kaikki yrittäjille suunnatut vakuutukset ja lainaturvat olivat mielestämme p***stä! Ainut minkä aiomme ottaa on ehkä tapaturmavakuutus. Mitään työttömyyttä meille eivät vakuutukset korvaa kun meillä on molemmilla firma. Että näin yrittäjiä tuetaan!
No päivä kerrallaan. Kummankaan alalla ei taantumaa ole huomattu:)).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen puoliso kuolee, on ihan järkevää, että on rahaa hautajaisiin ja maksukykyä hoitaa lainaa. Pienituloista leskeä ja esim. monen lapsen yh-äitiä ei hirveästi lohduta se, että 300 000:n lainasta saa miehen henkivakuutuksella maksettua 60 000 euroa - jos hautajaisten jälkeen niinkään paljoa. Kyllä pitäisi olla varaa ottaa sen suuruinen henkivakuutus, että puolet lainasta saisi sillä kuitattua.
Meillä on aina laskettu lainat niin, että yksi suoriutuu niistä hädän tullen. Ja yrittäminen niin, että toinen on turvallisesti vakityössä, jos toinen yrittää.
Näin on selvitty yksi lama ja yksi vakava sairastuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina laskettu lainat niin, että yksi suoriutuu niistä hädän tullen. Ja yrittäminen niin, että toinen on turvallisesti vakityössä, jos toinen yrittää.
-- Mä teen yrittäjänä sitä työtä mihin olen koulutuksen saanut. Mitään vakipaikkoja ei tällä seudulla tällä alalla ole! Mulle tämä on unelmien täyttymys! Miehellä ei muita vaihtoehtoja myöskään ole kuin yrittäminen... Mutta tuskinpa molempien yritykset nurin menevät kuitenkaan. Sen verran erilaisilla aloilla ollaan ja miehellä lisäksi kaikenlaisia ekstratöitä josta saa nopeasti lisärahaa...
Viime lamassa meidän ympäriltä kaatui firmoja kuin pipoa. Pahin tilanne oli niillä, joilla molemmat oli töissä firmassa tai molemmat olivat yrittäjiä.
Kyllä se ihan realistista on ollut. Minä siirryin nyt vakituiseen päivätyöhön, kun mies ryhtyi yrittäjäksi. Molemmat saavat siis maistaa molempia, mutta ei yhtä aikaa.
Ylipäätään yrittäjyys on niin vaativaa (jos oikeasti siis yrittää), että perhe-elämää on vaikea yhdistää siihen, jos toisella ei ole järkevä työ ja työaika.
11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..on ehdoton, esim. Tapiolan pariturva on kenties paras vaihtoehto avioparille.
Lainasumman tulisi olla kohtuullinen suhteessa asunnon arvoon, esim. max 75% arvosta. Eli jos nyt vaikka sitten erokin tulisi, niin joka tapauksessa ette ainakaan jäisi talosta velkaa, vaikka asuntojen hinnat olisivat jonkin verran laskeneetkin.
Kuukausilyhennyksen on oltava maltillinen, siis sellainen ettei sitä ole vedetty liian tiukalle. Mieluummin pitkähkö "pakollinen" laina-aika, ja sitten voi aina maksella lainaa pois nopeammin koska vain ylimääräistä on. On typerää sitoa itseään pakolla liian tiukkaan aikatauluun.
Pieni puskurirahasto on viisasta pitää. Siis muutamia tonneja tilillä tai jos sattuu olemaan enemmän rahaa, niin sitten sijoittaa johonkin varmaan, kuten korkorahastoihin.
Lainaturva on kallis ja tyhmä vaihtoehto!!!! Vakuutusyhtiöiltä saa samoja vakuutuksia halvemmalla.
OIkeastaan ainoa vaikeasti poissuljettava asia on vakava sairastuminen, joka vie työkyvyn hyvin pitkäksi aikaa. Tähän on oikeastaan vaikea varautua millään vakuutuksella, sillä ne ovat tosi kalliita ja myös kestoltaan usein rajallisia.
Mikä pankki sinusta Suomessa on sellainen joka voisi mennä konkurssiin?
Olen itsekin miettinyt tätä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipäätään yrittäjyys on niin vaativaa (jos oikeasti siis yrittää), että perhe-elämää on vaikea yhdistää siihen, jos toisella ei ole järkevä työ ja työaika.11
-- niin mikä kommentti nyt tuokin oli? Että jos "oikeasti" yrittää? Yritätkö vihjailla ettemme muka olisi mieheni kanssa oikeita yrittäjiä? Mieheni on tehnyt yli 20 vuotta työtä yrittäjänä, lamankin yli selvisi. Itsekin olen jopa 5 vuotta jo työtäni tehnyt. Kuitenkaan en tee täysiä päiviä jatkuvasti, joten ei ole oikeaa yrittämistä sinun mielestäsi ehkä? Lasten ehdoilla tässä mennään. Ihan toisinpäin sanoisin, että ihmettelen miten tavallinen työntekijä yhtään pystyy yhdistämään työtä ja perhe-elämää!? Kun on sidottuna 7-17 joka päivä noin karkeasti! Tulee lapsille hirvittävän pitkät työpäivät. Oma ekaluokkalaiseni sentään saa tulla aina suoraan kotiin.
en ole vihjaillut mitään. On myös "yrittäjiä", joille koko yritys on puuhastelua. Paljonko sinun yrityksesi tienaa?
Vakituisessa työpaikassa on oikeudet vanhempainvapaisiin ja hoitovapaisiin, palkallisiin lapsenhoitopäiviin, vuorotteluvapaisiin, lyhennettyyn päivään.
Yrittäjän pitää hoitaa kaikki itse ja vapaiden pitäminen on hankalaa ja palkatonta.
Ja olisithan sinä siellä yrittäjänä ihan yhtä lailla lasta vastassa kotona, vaikka miehesi olisikin päivätöissä, vai mitä?
Viime lamassa meidän ympäriltä kaatui firmoja kuin pipoa. Pahin tilanne oli niillä, joilla molemmat oli töissä firmassa tai molemmat olivat yrittäjiä.
11
näin tehdään kyllä vain jos se oma firma menee huonosti... Ja missäs ne työntekijät ovat töissä josseivat jossain firmassa? Mikä sanoo ettei sieltä voida sanoa irti? Aika hassu ajatus että muka vakipaikassa olisi aina niin turvattua olla.
Oletpa katkeran kuuloinen siitä, että vanhempasi eivät voineet taata lainaanne. Kuule, aika monen vanhemmat eivät voi eivätkä HALUA taata lainoja. Muistavat vielä liian hyvin miten lama-aikana lainan takaajille kävi.
Minusta se, että joku sukulainen takaa lainan, ei ole mikään perusoikeus, jonka puuttumisesta pitää katkeroitua. Kun säästätte 15% asunnon hinnasta, niin valtio takaa 15% ja asunto itsessään loput 70%. Näin se ainakin meillä ja monilla tutuilla on mennyt!
Ja sinä vai joku muuko se kirjoitti, että ei ole varaa säästää asuntoa varten (vaan pitää ottaa koko ostosumma lainaa), niin ihmettelempä, miten on sitten varaa maksaa isoa lainaa ja talon kuukausittaisia kuluja?? Vai olisiko kyse siitä että kaikki pitää saada NYT JA HETI, eikä malteta yhtään säästää!
niin sitten myytte asuntonne ja kuoletatte siten ainakin osan isosta lainastanne. Muutatte pienempään ja halvempaan.
neuvotelkaa pankin kanssa: voitte esim. maksaa ainakin vuoden pelkkiä korkoja. Voitte neuvotella lainan takaisinmaksun sellaiseksi, että tietyssä ajassa ehditte taas saada tilanteen korjattua.
Sitä paitsi, kun kyseessä on iso laina siihen liittyy aina vakuutus työttömyyden varalta.
Teillä kuitenkin on jotain sitä lainaa vastaan... Mutta ei siitä tarvitse luopua missään vaiheessa hätäisesti. Maltti on valtti.
Tai ainakin vertailkaa ja kilpailuttakaa lainaturvat ja vakuutukset. Ne lainaturvat on järkyn kalliita, eivätkä välttämättä lopulta kata mitään. Me emme ottaneet, sillä mies on yrittäjä ja minä opiskelija, ja lainaturvan kattavuus oli meidän tilanteessa lähinnä vitsi. Korkokatto meillä on - onneksi, siitä on ollut hyötyä tähän mennessä koko laina-ajan.
Esim. vakavaa loukkaantumista tai syöpää kannattaa oikeasti pelätä. Sairastaminen maksaa ja vie ansiotulot pois.