lievä raskausmyrkytys
Olen viikolla 38+4, odotan ensimmäistä lastani. Minulla todettiin eilen neuvolassa vähän valkuaista, verenpaine oli ollut korkea jo monta viikkoa, turvotusta on paljon ja paino noussut monen viikon ajan yli kilon viikossa. Sain lähetteen Kättärin päivystykseen. Kävin siellä ja kaikki oli suht ok - verikokeissa löytyi raskausmyrkytykseen viittaavia arvoja, mutta mulla ei ollut huono olo. Päästivät kotiin, mutta tilannetta seurataan: tänään kävin neuvolassa ja huomenna taas Kättärille, samat tutkimukset uudestaan.
Ei mulla ole oikeastaan mitään kysyttävää paitsi ehkä kohtalotovereitten kokemuksia. Haluan vain jakaa tätä tilannetta, kun olen yksin kotona ja mietityttää.
Pähkäilen tässä, että eikö kaikkien kannalta olisi paras, jos minut otettaisiin huomenna osastolle ja synnytykseni käynnistettäisiin? Kun raskausmyrkytys ei kai " mene ohi" vaan ainoastaan säilyy lievänä tai pahenee. Jos pahenee, riskit kasvavat ja homma voi mennä sektioksi. Ja kun raskaus on jo näin pitkällä ja sujunut hyvin, ja vauvallakin kaikki ok, niin päättelisin, että minun olisi parempi synnyttää hyvän sään aikana. Käynnistääköhän ne sen? Jännittää. Olen kyllä jo viikon ajan toivonut, että vauva syntyisi, kun on aika tukala olo turvotuksen ja mahakipujen takia. Mutta tietysti toivon, että kaikki menisi niin kuin on vauvan ja minun kannalta turvallisinta.
Sairaalareppu on pakattuna ja olo on oikeastaan aika innostunut. Nytkö se tapahtuu? Voiko tosiaan olla niin, että huomenna lähden sille matkalle, jota niin olen odottanut ja jolta en palaa samana ihmisenä takaisin... villi tunne.
Kommentit (2)
Ei syntynytkään vielä. Olin muutaman päivän levossa ja seurannassa, ja kun tilani ei huonontunut, pääsin kotiin ainakin ensi yöksi. Vähän valju olo, kun lähtiessä niin innoissani jännitin, että nyt se tapahtuu ja takaisin en enää tule yhtenä kappaleena... tulin kuitenkin.
Oli valaisevaa olla päivystysosastolla ja nähdä synnytykseen menoa odottelevia äitejä. En ollut koskaan ennen nähnyt tai kuullut kunnon synnytyssupistuksia. Jännää, miten se voihkiminen kuulostaa yhtä aikaa kipeältä mutta kuitenkin johdonmukaiselta ja " tuotteliaalta" , äänistä tuli oikeastaan mieleen seksi. Oli myös mukavaa ja turvallista levätä kunnolla, jutella muitten odottajien kanssa ja tietää, että koko ajan ammatti-ihmiset tarkkailevat tilannettani ja ovat olemassa myös minua varten. Nyt ei jännitä itse synnytykseen lähteminen ollenkaan niin paljon, kun on nähnyt, millaista sairaalassa on.
On mulla siis edelleen raskausmyrkytys, mutta tällä hetkellä ei edellytä jatkuvaa sairaalassaoloa.
Eli ihan loppuraskaudesta verenpaineet olivat koholla, ja alle viikkoa ennen laskettua aikaa tuli proteiinia pissaan ja arvot olivat verikokeissa hyvin lievästi kohollaan. Loppuaikoina sain vielä tuon kämmenten ja jalkapohjien kutinan, eli varmasti viimeisellä viikolla. Minulla tilannetta seurattiin vikalla viikolla parin päivän välein (verikokeet), ja kun rv40+2 aamuyöllä alkoivat synnytyssupistukset, 3 tuntia 3-5min välein reippaat supistukset, jotka kylläkin loppuivat kolmen tunnin jälkeen kokonaan, halusivat minut osastolle, jossa odotettaisiin vielä vuorokausi jos supistukset tulisivat uudelleen. Seuraavana aamuna oli sitten sovittu, että käynnistetään (supistukset olivat edellisenä aamuyönä avanneet 3cm), ja niin tehtiin kalvojen puhkaisulla, sitten laitettiin oksitosiini. 9-pisteen tyttö syntyi samana iltana ja kaikki meni todella hienosti. Verenpaineet olivat kohollaan synnytyksen jälkeen sairaalassaolovuorokaudet, mutta oma olo oli hyvä ja sain liikkua ja pitää vauvan vierihoidossa koko ajan.
Voit varmasti luottaa synnytyssairaalaasi ja neuvolaasi, käynnistävät kyllä varmasti heti kun siihen on aihetta!
Tsemppiä synnytykseen!
t. DorisDay