Miten uhkailette lapsianne, jos asiat menevät siihen pisteeseen, ettei muu auta?

Enkä todellakaan tiedä mitä mä sitten tekisin, jos joskus kolmeen pääsisin=))

lasken useinkin kolmeen asti ilman mitään tehoa. silloin passitan lapsen jäähylle omaan huoneeseensa. Yleensä palaa jäähyltä kilttinä poikana :)

mikään uhkailu ei tehoa. Yleensä päädyn ottamaan leluja arestiin.

Iltasatu, karkkipäivä, jälkiruoka, lelujäähy, lapsi jäähylle... yksinkertaisia pieniä asioita, eikä mitään metsään jättämisiä.

Meilläkin kyllä lasketaan, mutta sitä ennen aina kerrotaan ja varoitetaan mitä tapahtuu.

Kun siis karjuminen, kieltäminen, kiristäminen ja uhkailu eivät enää tehoa, meillä tehoaa täydellinen rauhoittuminen (siis äidin) ja lapsenkin paneminen rauhallisesti rauhoittumaan. Tämä on niin tehokasta etten oikein itsekään usko. Sanon lapsille, että tule pois sitten kun osaat käyttäytyä kunnolla / jaksat keskittyä (pukemiseen, syomiseen) /olet rauhoittunut. Eikä vielä ole mennyt minuuttia kauempaa. Mikä parasta, ei tarvitse itse suuttua.

Tulee kolme varoitusta. Sitten seuraamus. Muutaman kerran jälkeen riittää 1-2 varoitusta. Jos ei

niin riippuen mikä on tilanne, jäähy vai esim se että ollaan menossa hammaspesulle. Tällöin haen lapsen sinne vessaan kun itse ei mennyt. Tuo on jännä juttu tuo " lasken kolmeen ja sitten...." yleensä se jokin jää tapahtumatta kun homma jo sujuu.

Jos näitä voi uhkauksiksi lukea esim. " Jälkiruokaa saa vain jos syö lautasen tyhjäksi." " Nämä lelut on kasattava ensin ja vasta sen jälkeen voitte saada toisia leluja kaapista." " Jos et ala kävelemään kunnolla, niin minun pinnani palaa. Tiedät sitten, että miksi äiti hermostuu. Olen jo jaksanut katsoa temppuiluasi liian kauan ja kohta en enää jaksa." (Jos hermostun korotan ääntäni ja voin huutaakin.)

jos ei tottelu maita

Mutta sellaisilla asioilla, jotka myös toteutuu jos käytös ei muutu. Esim. jos puistossa heitetään hiekkaa eikä totella. Jos homma menee siihen pisteeseen, että " joudun" uhkailemaan niin sitten se uhkaus toteutetaankin. " Jos et lopeta hiekanheittoa, menet penkille istumaan." tai " ..., lähdetään kotiin" .

Kyse on siis 1v9kk lapsesta, ei 16v.

Sen kovempaa uhkausta emme ole vielä toistaiseksi ikinä tarvinneet. Kakasi poikaa 4v. ja 5 v. ja yksi tyttö 2 v.

uhkaan kuukausirahan tai karkkipäivän jäämisellä väliin, pelien takavarikoinnilla, tv-paastolla jne. Kaikkia on myös joskus toteutettu.

Meillä saisi varmaan 5-vuotiaan kanssa laskea pariin tuhanteen jos hän ei halua tehdä jotain. Tai kenties pitemmälle. Uhkailut, siis muut kuin fyysisellä väkivallalla uhkailut, lähinnä naurattavat eikä pojalle ole mitenkään vaikeaa istua jäähyllä esim. puolta tuntia. Hihittelee vaan itsekseen ja suunnittelee siellä seuraavaa kolttosta. Meillä on huonoina jaksoina kaikki huvitukset pannassa, eli tietokoneella ei pelata eikä dvdeitä katsota, jälkiruokia eikä iltasatuja tule yms. Ihmettelen aina kun äidit manaa vaikeita lapsiaan, jotka omasta mielestäni käyttäytyvät kuin herran enkelit.