Muita pienten lasten äitejä joilla MUISTI- JA HAJAMIELISYYSONGELMAA?

Olisin kiitollinen jos saisin kommentteja " oireistani" ja siitä ovatko ne muillakin teillä vastaavassa elämäntilanteessa oleville yleisiä. Muuten olen ajatellut todella ajatellut tutkituttavani itseni mahdollisen Alzheimerin taudin varalta! Tämä yleensä naurattaa mutta kun mieskin ajoin huomauttelee niin...

Olen korkeasti koulutettu hiukan yli kolmikymppinen kahden taaperoikäisen lapsen äiti. Työni on henkisesti rasittavaa ja kuluttavaa ja arki, no, miten nyt kuvittelette mitä se pienten lasten kanssa on... täysi rumba päällä aamusta iltaan ja itselle ei juuri jää aikaa. Luojan kiitos lapset nukkuvat yönsä hyvin kuitenkin.

Olen " aina" ollut vähän hajamielinen professoriluonne, mutta parin vuoden aikana minusta on tullut lähestulkoon mahdoton. Tässä esimerkkejä:



- unohtelen pieniä käytännön asioita (en isoja, esim. neuvoloita, tärkeitä tapaamisia tms.). Mitä piti kaupasta ostaa, olinko sopinut kaverin kanssa että nähdään ensi viikolla tai että soitan.



- esim. eilen keitin teetä - niin että laitoin purut keittimeen ja veden pannuun (en siis kaatanut sitä sinne säiliöön). No, tuli lämmintä vettä.



- en aina muista olenko työkavereille tai ystäville selittänyt jotain elämästäni tai jonkun asian yleensä. Sitten siitä huomautetaan, että joo, olet kertonut sen jo. Kiva. Tai en muista, että joku on jonkun asian minulle kertonut.



- sekoilen sanoissani ja joudun niitä joskus hakemaan. Siis toi, toi, toi, mikä toi nyt on, hylly siis.



- mieheltä kysyn jotain ja kysyn tunnin päästä uudestaan kun en muista mitä hän vastasi.



Tässä muutamia esimerkkejä. En koe olevani masentunut, elämäni on hyvää ja onnellista. Suvussa ei ole Alzheimerin tautia. Kysymys teille: pitäisikö huolestua vai onko tämä elämäntilanne nyt vain tällainen, on liikaa rasitusta yhdelle ihmiselle, paljon muistettavaa, härdelliä ympärillä ja aivot käy vähän ylikierroksilla?!?!?



Olisin tosi kiitollinen jos jaksatte vastata/kertoa kokemuksianne/kommentoida (asiallisesti kiitos)!



T. hajamielisempi " professori-äiti"