Äitien masennusta ei tunnisteta riittävästi - nyt se on tutkittu
Äitien masennusta ei tunnisteta riittävästi
17.8.2007 11:22
Äitien avun tarve pitäisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin neuvoloissa. Tuoreessa tutkimuksessa suurin osa masentuneista äideistä jäi terveydenhoitajilta tunnistamatta.
Neuvoloiden terveydenhoitajat olivat myös hyvin varovaisia arvioidessaan äidin ja lapsen vuorovaikutusta.
- Intensiivistä tukea tarvitsevia äiti-lapsipareja ei kutsuttu ylimääräiselle lääkärin vastaanotolle eikä lähetetty lasten mielenterveyspalvelujen piiriin, kertoo erikoislääkäri Kaarina Kemppinen.
Kemppinen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan äidin herkkyyttä vauvan viesteille sekä äidin ja vauvan vuorovaikutustavan vaikutusta lapsen kehitykseen.
Suurin osa äideistä pystyi luomaan lapsen kanssa miellyttävän vastavuoroisen vuorovaikutuksen. Viidesosan äiti-lapsipareista arvioitiin tarvitsevan tukea normaalien neuvolakäyntien lisäksi ja useamman kuin joka kymmenennen vielä intensiivisempää apua.
Varhain puuttuminen olennaista
Äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen on todettu ennustavan lapsen myöhempää kehitystä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa kuvattiin viiden minuutin video äidistä ja lapsesta ja verrattiin sitä vuoden kestäneen seurannan tuloksiin. Lyhyt vuorovaikutustilanne kuvasti hyvin pitempiaikaista tapaa toimia yhdessä.
- Erityisesti kontrolloivan ja tunkeutuvan, mutta myös hyvin vähäistä sitoutumista viestivän äidin vuorovaikutuskäyttäytyminen ennusti jatkuvia ongelmia ja vaikutti epäedullisesti lapsen kehitykseen.
Äidin masentuneisuus, erityisesti loppuraskauden depressio, ennusti pysyviä huolia vuorovaikutuksessa.
- Äidit, joilla oli ilmeisiä vuorovaikutusongelmia, olivat itse vähemmän huolissaan lapsen käyttäytymisestä kuin ne äidit, joilla oli vähäisempiä ongelmia vastata vauvan viesteihin.
Kemppinen korostaa tutkimuksessaan varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Hänen väitöskirjansa tarkastettiin perjantaina Kuopion yliopistossa.
STT