Tammimammat!!
heips kaikille! on ollut hiljaiseloa meidän ketjussa, joten päätin aloitella uutta, kunt toi entinen oli jo kilometrin pituinen..
nyt on sitten rakenneultra takana ja mieli erittäin helpottunut;kaikki näytti oikein hyvältä.Ja olo on oikein hyvä muutenkin.
Nyt vaan pitää keskittyä masun kasvatteluun, joka ei vielä suuren suuri ole. Entisillä vaatteillakin vielä mennään.
Mitä teille muille kuuluu?
kyselee heetu rv 19 +5
Kommentit (121)
Hei, älkää nyt vaan kaikki väittäkö olevanne jo sairaalassa? Tosin osa on ihan varmasti jo pian kotiutumassakin, joten uutisia odotellessa... Mutta tulkaahan joku muukin tänne tuskailemaan, en mä täällä ihan yksin voi olla ;)
Eilen olin vielä tarjonta-tsekkauksessa, oikein päin on vauva pysynyt, hieno homma. Siinä mielessä rauhallisin mielin odottelen tulevaa, mutta muuten onkin sitten rauhallisuus tipotiessään. Sen verran alkaa ottaa koville esikoisen kanssa kyykistelyt, pienet päiväunitaistelut, pukemiset yms, että olis jo ihan kiva päästä taipumaan kunnolla.
Öisin ei enää juurikaan supistele, joten olen nukkunut ihan hyvin. Mutta mieluusti ottaisin niitä suppareita ihan kunnolla.
Taidan vaan toistella itseäni, joten jään kuulolle, josko joku muukin täällä vielä olisi yhtenä kappaleena...
Nanna rv 39+5
Täällä ollaan ainakin vielä yhtenä kappaleena... Aamulla heräsin viideltä supistuksiin, jotka tuli koko aamun n. 15- 30 min välein ja toivo nousi heti korkealle! Sitten kahdeksan maissa huomasin, että tulee ruskeaa tuhruvuotoa ja mahakin meni siinä sekaisin. Mä jo mietin, että nytkö se alkaa... Mutta pöh. Supistukset on lähes loppuneet, mahassakaan ei kierrä enää niin kovasti... Vain pienen pieni tuhruvuoto muistuttaa aamusta. Pakkasin aamulla koiran hoitorepunkin jo valmiiksi, mutta nyt olenkin lähdössä sitten lenkille sen kanssa. No, ei kukaan kai ole mahaan jäänyt.
Perjantaille on varattu yliaikaiskontrolli jos mitään ei tapahdu siihen mennessä.
Onkohan wannabemummy jo laitoksella? =o)
Kovasti täällä odottelen muiden kuulumisia!
t. Humaus rv 41+3
Meille syntyi tyttövauva 17.1. Kaikki meni hyvin ja kotona ollaan oltu jo muutama päivä. Kokoa oli lapsella 3.6 kg ja 52 cm, pitkä ja siro lapsukainen. Synnytys kesti 11 tuntia supistuksen alkamisesta lukien.
Kotona olo on outoa. Kaikki aika menee tietysti lapsen kanssa, vaikka lapsi kuitenkin nukkuu koko ajan. Ja jos ei nuku, niin imee rintaa. Unipätkät toistaiseksi vielä sen verran lyhyitä, että yritän itsekin nukkua aina samaan aikaan.
Onnea kaikille muillekin ja nyt varmaan on moni muukin jo kolkuttelemassa sairaalan ovia.
wannabemummy - ei enää raskaana.
Heippa kaikille ja oikein paljon pikkaraisista vauvoista!!
Meillekin syntyi pikkuinen prinssi rv:lla 38+4 11.1., mitat oli 3450g ja 48cm. Sairaalasta päästiin vasta eilen... Pitkä sairasloma takana ja siihen päälle pari viikkoa sairaalaa, huh. Hengissä kuitenkin:) Itsellä teki tiukkaa ja sain todella pahat repeämät ja tulehdukset, nyt alkaa jo hellittää pikku hiljaa... Vauva voi niin hyvin kun vaan voi ja itkuhan sitä meinaa tulla kun nyyttiä katsoo, siinä se on:)
Tsemppiä vielä niille, jotka odottaa nyyttiänsä!
Tammiterveisin Tähtisumu ja pikkuinen prinssi
Onnea wannabemummylle tytöstä ja tähtisumulle pojasta! Tähtisumulla taitaa olla aikamoisen rankka kokemus takana, onneksi helpottamaan päin, ja onneksi pojalla kaikki hyvin! Molemmille ihania vauvantuoksuisia päiviä :)
Täällä la tänään, mutta sehän nyt on vaan vitsi koko päivä... :/
Nanna rv 40 tasan
onnea kaikille vauvan saaneile!
kirjoittelen vauva sylissä, joten isot kirjaimet jäävät pois.
kesällä ja syksyllä kävin lukemassa juttuja.
makasin 7kk, ensin oli pahoinvointia ja kilpirauhasen liikatoimintaa. sitten olin vaan niin poikki ja pelkäsin että verenpaineet nousee ja saan taas raskausmyrkytyksen. tähtäimenä oli rv.37.
uuden vuoden jälkeen menin naikkarille lepäämään ja syömään verenpainelääkkeitä. sainkäynnistyksen rv. 37+3. sain 7-sytoteciä kahden ja puolen päivän aikana. sitten vihdoin meni lapsivedet ja alkoi supistukset.
synnytystä yritettiin n.12h, kaikilla herkuilla,eiduraali yms. lapsi ei tullut ulos ja mahaan sattui aivan järkyttävän paljon. jouduin hätäsektioon. terve poika syntyi 13.1.2008. 4kg, 52cm ja pipo 35cm. painoarvio oli edellisenä päivänä 3,5kg.
olin naikkarilla 2-viikkoa, sitten meni hermot. itkin vain yhden yön sitä rauattomuutta ja väsymystäi. niin lähdin sektiohaavasta huolimatta seuraavana päivänä kotiin.
vauva viihtyy tissillä, nukkuu ja on tyytyväinen elämäänsä.
tämä siis toinen pas-alkuinen lapseni ja viimeinen.
Pieni tyttövauvamme syntyi 20.1 klo 1.36 .kaikki hyvin,oikein hyvin.
Hän on niin iki-ihana, etten saa hänestä hetkeksikään silmiäni irti.
Kirjoittelen myöhemmin tapahtuneesta.
Onnea kaikille jo synnyttäneille! Ajatelkaa, nyt alkavat tammimammat
olla oikeasti jo mammoja!
voi tätä ihanaa vauvan tuoksua....hmmmmm..
Päivittäin olen käynyt kurkkimassa joko joko....ja vihdoinkin :)
Hyviä vointeja ja vauvantuoksuista arkea toivottelee:
Je_Ni halauksen kera
ONNEA kaikille muillekin tammimammoille perheineen!!!!!
Onnea ametistille ja heetulle! Ihanaa, että olette saaneet vauvanne syliin :)
Tänne ei mitään uutta... Itsellä ei enää kärsimätön olo, jotenkin vaan sellanen fiilis, että ihanko totta tässä vielä joskus pääsee ihan synnyttämäänkin :)
Nanna rv 40+5
Ihanaa vauvaeloa teille toivottelee...
pöppis
Täällä ollaan parin päivän sairaslomalla. Yöllä jomotti niin kipeästi lantioon ja alavatsaan ja kivut senkun jatkui töissä aamukahvilla, niin kävin työterveysasemalla. Käski sieltä sitten vielä soitella neuvolaan ja huomen aamulla menen käymään. Lääkäriinkin perjantaina. Mulla otti muutaman kerran kotonakin tosi kipeästi ja mies oli ihan ihmeissään, että mitäs tässä pitää tehdä ja onko se tosissaan noin kipeä...!
Pahoinvointi on ilmeisesti taltutettu! Viimeisestä oksennuksesta kokonaiset...ööö... 8 päivää ja se on selkeä ennätys. Huomaakin, että nyt on alkanut tehdä mieli makeaa... :/ Painoa oli tullut rv19 mennessä n. 2kg ja nyt viime viikolla kun kävin rv 22+0, niin olinkin vetassu tuossa kolmessa viikossa painoa lisää kolmisen kiloa! Tuli viikkoa kohden korttiin merkintä 900g! Huh huh. Ei tosin pitänyt pahana, sanoi vaan, että kasvupyrähdys ollut.
Rakenneultra meillä oli terrorismin vuosipäivänä! ihmeesti sille päivälle on tullut aikaisempinakin vuosina paljon merkittäviä tapahtumia, mikä lie sattuma. Kaikki oli hyvin, vauvan koko vastasi kaikessa muussa viikkoja (tai oli päivän edellä neuvolan la:ta) paitsi reisiluun mitassa! Se oli pari viikkoa edellä! Tuleva pappa sitten sanoikin jo, että aitajuoksija on tulossa sukuun:) Sukupuolta ei haluttu edes tietää. Jotain ylläriä sinne vuodenvaihteeseen... ;)
Mekin ollaan jo elokuun puolella ostettu vaunut. Ne on kylläkin vielä kaupassa, mutta siis varattu on ja maksettu se etumaksu. Ostettiin tarjouksesta Emmaljungan Duo Edget väriltään Elk. Käytettynä ostin extemporee samassa suuressa yrityksessä työskentelevältä mieheltä Akta Gracon turvakaukalon ja niihin ne matkarattaat. Olivat kuin uudet! rattaita ei ollut tarkoitus edes hankkia, mutta kun hän halusi päästä niistä eroon 100e:llä, niin johan ne meille kelpasi. Tosi siistissä kunnossa. Pari vuotta vanhat. Myös pinnasänky on ostettuna (Brio Moon Lux, väri pähkinä). Vain patja, äitiyspakkaus (hakemuksen sain viime viikolla nauvolasta) ja VAUVA puuttuu:D No, onhan tässä vielä hankittavaa ja puuhattavaa ennen vauvan syntymää. Kuten raivata tilaa vauvan vaatteille ja tarvikkeille, mikä siis tuntuukin aivan ylitsepääsemättömän vaikeelta tehtävältä...
No, mutta lähden iltapalalle ja odottelemaan miestä iltavuorosta kotiin... Huomenna aamulla heti sinne neuvolaan...
Helmiina ja Piiperöinen rv 22+6
Kyllä aika menee vauhdilla; huomenna tulee rv 26 jo täyteen!
Olo on oikein hyvä, suorastaa superhyvä; ruoka maistuu ja on ihan onnellinen olo, mitä muuta sitä voisi toivoa?
Ensiviikolla on neuvola ja seuraavalla viikolla 4D-ultra.
Sänky ja hoitopöytä on jo varattu.Tänään haen postista äitiyspakkauksen.Muita hankintoja emme ole vielä kiirehtineet.Onhan tässä vielä aikaa. Juttelen ja laulan päivittäin masuasukin kanssa ja niin, hän saa kuunnella myöskin klassista musiikkia..
Mukavaa vkonloppua kaikille mammoille! Voikaa hyvin!
-heetu
Jouduin sitten eilen pidemmälle sairaslomalle. Kävin lääkärissä niiden kovien alavatsakipujen vuoksi ja mulla on pissatulehdus, hiivaa ja kohdunsuukin liian pehmeä näille viikoille. 10 päivää sairaslomaa ja pitää kuulemma ottaa iisisti. Pissatulehdukseen on antibiootit (Kefexin). Lääkäri sanoi, että osaksi kivut voi johtua pissatulehduksesta, osaksi liitoskivuista ja muista raskauden ajan vaivoista.
Muuten täällä menee ihan mukavasti. Olen suht pirteä aina, kun kivut on poissa ja pahoinvointiakaan ei tosiaan ole ollut pariin viikkoon!
Kelallekin vein vasta paperit, että äitiyspakkauskin on jo haussa, kovasti sitä jo odotankin.
Helmiina ja Piiperöinen rv23+4
Tervehdys pitkästä aikaa!
Toivottavasti Helmiinan lääkekuuri tepsii, kuulostaa tosi ikävältä...
Täällä vatsa on jo aikamoisissa mitoissa, muutama viikko sitten kohdunpohjan korkeus oli 3.5cm isompi kuin esikoisen kanssa samaan aikaan :0 Rakenneultrassa tulokas esitteli itseänsä yhtä auliisti kuin esikoinen, eli epävarmuutta ei jäänyt siitä, että isoveli saa pikkuveljen :) Vauvasta on kuulemma tulossa iso, hoh hoijaa.. Ensimmäinen painoi 4250g, ja vaikka synnytys sujuikin hyvin ja varsin sutjakkaasti, niin kovin paljon isompaa pötkälettä en haluaisi sisältäni punkea... No, nähtäväksi sitten jää, minkä kokoinen on tulossa. Viimeeksi noin viikko ennen synnytystä käsikopelolla arvioitiin noin 3700g, ja n rv 34 ultra enteili samaa, ja sitten tulikin tuo 500g lisäys. Joten niihin arvioihin en tuon kokemuksen jälkeen kyllä osaa kovin paljoa luottaa.
Kelan paperit on täälläkin jätetty, tai työnantajan pitäis vielä täyttää oma lappusensa. Äitiyspakkausta ei oteta, viime kertaset on jäljellä, ja muutenkin vaatetta piisaa. Mutta se pakkauksen saaminen on kyllä aivan ihanaa!
Väsymys on täällä edelleen armoton, ja nyt kuvioissa on ollut jo n kk verran huimausta ja pyörrytyksen tunnetta. Hg laskenut aika reippaasti, mutta rautaa en vielä uskalla syödä, mulla kun arvot pomppaa muuten ihan liian korkeiksi tosi nopeesti. Paineet samoin alhaalla, ja sokerirasitustestiin menen ensi viikolla.
Tätä massua kannan kyllä sellaisella ylpeydellä, ettei tosikaan. On niin niin ihmeellistä, että siellä on kuin onkin joku kasvamassa! Poika on tosi kova potkuttelemaan pitkin päivää, ja varsinkin iltayöstä. Mutta ihanaahan se on, aivan mahtavaa.
Mulla oli jotain kysyttävääkin mielessä, mutta kun vihdoin tähän kirjoittelemaan asti pääsin, niin pää on taas ihan tyhjä.
Oikein hyviä syyspäiviä kaikille mammoimme ja hyviä vointeja!
Nanna rv 23+4
Tänään olin neuvolassa,; kaikki oli hyvin.Hemppari oli noussut
huomattavasti ja käyrät (hm) oli muutenkin " kohdallaan" .
Painoa on jo tälle mammalle kertynyt yli 8 kiloa!!Maha onkin kasvanut vimeaikoina jättivauhtia.
Ensi viikolla on sitten 4D-ultra.
Ai niin, viime pe saimme jo kelan paketin; musta se oli kattava ja muutenkin oikein hyvä paketti.
Mukavaa oloa kaikille! toivottelee heetu rv 26+3
Nopsaan omat kuulumiset: Poika tuli. 52cm, 3390g.
Onnellista on elomme!!
Onnea humaukselle!
Meidän " pikkuisemme" syntyi viime viikolla, rv 41. Vauhti oli kova, pahin avautuminen tapahtui autossa matkalla sairaalaan, ja saliin päästessämme olinkin jo 8-9cm auki. Hetken ehdin naukkailla ilokaasua ennen ponnistamista, joka sitten otti hieman voimille, vaikkei kestänytkään kauan. Syynä tähän " otti hieman voimille" oli se, että poikamme mitat olivat 5240g ja 55cm! Episiotomia tehtiin kuten esikoisenkin kanssa, mutta ei mikään paha. Uskomatonta mutta totta, että tuonkin kokoisen jötkäleen pystyy puskemaan sisuksistaan, ja vielä ilman sen suurempia kipulääkkeitä. Olisin niitä toki todellakin halunnut, jos olisimme tajunneet vähän aikaisemmin lähteä sairaalaan... Onneksi kokoa ei tiennyt etukäteen, muuten olisi voinnut tulla rimakauhu. Ja sokerivauva ei ollut kyseessä, mullahan tässä raskaudessa sokerit oli kohdillaan, ja vauvalla sokerit alusta asti ihan mallillaan. Jostain syystä vauveli vaan sitten otti vähän mittaa itselleen :)
Elämä on asettumassa uomiinsa, esikoinen hiukka mustasukkainen ja kiukuttelee, mutta sehän kuuluu asiaan. " Pikku" mies syö paljon, mutta onneksi maitoa tuntuu riittävän. 56cm vaatteet voidaan samantien pakata varastoon, niille ei tullut käyttöä :)
Ihanaa vauvaelämää kaikille!
T:Pojistaan äärettömän onnellinen Nanna
Teillepä tosiaan syntyi potra poika! Hieman on kokoeroa tuohon meidän rimppakinttuun jonka paino oli 3390g. Taisi mulla olla hieman helpompaa ponnistaessa...
Nyt yritän hetken ehtiä kirjoittamaan, poika on iltaunilla =o)
Poika siis syntyi 25.1, eli ikää on nyt 2 vkoa ja 1 päivä.
Supistukset mulla alkoi jo ke 23.1 aamulla klo 05, niitä katselin kotona yli 2 vrk, koska odotin orjallisesti sitä 5 min supistusväliä. Supistukset oli kuitenkin sen verran kipeitä etten nukkunut 2 yöhön. Mulla on sen verran korkea kipukynnys, että odotin koko ajan vielä jotain pahempaa (vaikka to-pe yönä meinasi jo itku päästä kun sattui sen verran...) ja ajattelin, että 7-8 min välein tulevat supistukset eivät ole vielä mitään.
Perjantaina 25.1 meillä oli yliaikaiskontrolli kättärille klo 12.30.. Automatkalla sairaalaan klo 12 alkoi supistuksissa 5 minuutin väli ja se tihenikin tosi nopeasti 4 minuuttiin. Kontrollissa olin jo niin kipeä ja supistukset niin kovia, että lääkäri ei saanut mitään muita tutkimuksia tehtyä kun tarkistettiin vauvan tarjonta, sydänäänet ja supistuskäyrä. Sitten menimmekin suoraan synnytysosastolle vähän yhden jälkeen.
Kivunlievitykseksi olin toivonut ammetta ja ilokaasua ja ne toimivatkin hyvin! Ammeeseen pääsin kahden maissa ja silloin kohdunsuu oli auki 3cm. Olin ammeessa n.2h 15 min ja sinä aikana kohdunsuu aukesikin niin vauhdilla, että 16.15 oli auki jo 9cm. Eipä siinä sitten mitään epiduraaleja ehditty laittaa (vaikka siinä vaiheessa sitä toivoinkin kun kivut olivat niin kovat...) ja poika syntyi klo 17.50. Lopussa olin kyllä niin väsynyt, että tipasta oli apua supistuksia voimistamaan.
Eli sairaalassa touhu meni nopeasti ja mulle jäi koko synnytyksestä hyvä mieli. Mulle tuli vaan niin pienet repeämät, että selvisin 3 pienellä tikillä. Seuraavana päivänä pystyin jo istumaan. Itelle jäi sellainen olo, että helpolla selvisin. Onneksi maltoin olla kotona niin kauan, niin ei tarvinnut sairaalassa olla kovin pitkää aikaa. Kätilön mielestä olisimme voineet tulla sairaalaan jo aiemminkin ja sanoivat, että jos joskus me vielä lapsia saamme, niin sairaalaan on tultava sitten aika paljon aikaisemmin.
Mutta nyt ihana poju kitisee sängyssään, joten painun sinne.
t. Humaus onnesta sekaisin, mutta väsyneenä =o)
Ilmoittelenpa pikaisesti minäkin, että meille syntyi terhakka tyttövauva 24.1.2008 (rv 40+1) klo 21.17. Tytön strategiset mitat 3620g ja 51,5cm. Synnytys oli rankka, mutta erittäin palkitseva, kestoksi saivat 10h 22min.
Tyttö on siis jo 4 viikon ikäinen. Kovin on vaan vähaiseksi jäänyt koneella istuminen viime aikoina... Sain vielä erittäin pahat repeämät ja oikeestaan tänään vasta istun kunnolla. Autoillut en ole mihinkään ja vaan kerran ollut autossa synnäriltä tulon jälkeen, kun se istuminen on vaan yksinkertaisesti ollut niin pirun vaikeeta. Noh, 45min suunnilleen kätilö mua tikkaskin...
Kaikki on meillä mennyt tosi hyvin, nyt vaan viime sunnuntaista on jotain ihme raivokohtauksia saanut tissillä ollessa... Illat olleet tämän asian kanssa vähän niin ja näin, eilen oli melkoinen hulabaloo käynnissä, mies oli vielä iltavuorossa...
Ulkona tyttö viihtyy hyvin ja nukkuukin paljon paremmat päikkärit ulkona kuin sisällä. Ristiäiset on 8.3.
Mutta, häätyy mennä vähäksi aikaa touhuilemaan kotihommia, kun tyttö nukkuu vielä...
Helmiina ja Piiperöinen 4vko
Onnea marie pienestä tytöstä! Ihanaa, nytkö näitä uutisia alkaa satelemaan :) Oletpa muuten selvinnyt aika pikaisella synnytyksellä, itsellenikin toivoisin sellaista pikaista, ettei tarvitsisi sairaalassa montaa päivää ja yötä kärvistellä ennen nyytin saamista.
Nanna rv 39+2