Onko lapsesi mennyt aina kaikille kaverien synttäreille joille on kutsuttu?

junttia jäädä pois ja pahoittaa sankarin mieli.

yksiltä on ollut esikoinen pois, koska oli varattu risteily sille päivälle monta kuukautta aikaisemmin.



Ei meillä edes ole sellaisia kavereita, joista lapsemme ei tykkäisi, ja vaikka olisikin, sivistyneissä väleissä pitäisi silti olla ja jos kutsutaan, mennään juhlimaan.

Miksei voi vain kohteliaasti kieltäytyä? Ei sellaisessa voi olla mitään loukkaavaa.

Kaikkien kanssa on toki tultava toimeen esim. päiväkodissa ja koulussa, mutta ei minusta tarvitse hakemalla hakeutua tilanteeseen, jossa on sellainen henkilö josta ei tykkää.

Kyseessä ei aina ole edes mikään kiusaamisjuttu (kiusaamiset toki pitää selvittää), vaan ihan " kemia" -juttu.

Ja voihan sitä vaikka oppia pitämään tai ymmärtämään jostakin ihmisestä, kun hänet näkee muussa ympäristössä.



Kyllä minä käyn aikuisenakin sellaisten ihmisten juhlissa, jotka eivät sydänystäviäni ole...

On vain noloa, kun sankarin kanssa ei ehkä leikit suju eikä sankarista pidä.



Mutta muhun ei muutenkaan uppoa tämän tyyppinen mielistely-kulttuuri, joka sotketaan kohteliaisuuteen.

Minäkään en käy sellaisten synttäreillä, joista en pidä. Miksi ihmeessä kävisin? Ainoa poikkeus olisi esim. miehen sukulaisen/ystävän synttärit, jonne meidät on kutsuttu pariskuntana ja mies siis tulee hyvin toimeen sankarin kanssa. (Tällä samalla logiikalla lapsi tulee mukaan sellaisen sukulaisen synttäreille, vaikka ei niin tahtoisikaan.)

Muussa tapauksessa onnittelen ja kieltäydyn kohteliaasti kutsusta.

paljonkin juhlissa, enkä pidä kaikista. Mutten myöskään inhoa, halveksi ja vihaa niin syvästi, että se estäisi juhliin menon.



Eihän siellä lastensynttäreilläkään tarvitse leikkiä sen sankarin kanssa muuta kuin yhteisleikeissä.



Meidän tyttöä kiusasi yksi isompi tyttö kerhossa. Kutsuttiin tyttö silti meille synttäreille ja juhlat onnistuivat ja tilannekin rauhoittui. Meidän tyttö osasi emännöidä tilanteen tyylikkäästi jne.



32

Sehän on nimenomaan ei-mielistelyä, että oppii käyttäytymään asiallisesti, täysin siitä riippumatta, miten epämiellyttäviä muut ovatkaan.

En vain käsitä, miksi vapaa-aikanaan pitäisi ehdoin tahdoin hakeutua seuraan, josta ei pidä.

Koulussa ym. vastaavassa ympäristössä pitää tosiaan tulla toimeen kaikkien kanssa, mutta muuten saa lapsi päättää kenen kanssa kaveeraa.

Kohtelias kieltäytyminen tuskin loukkaa ketään.

tai kouluissa.



Minä otan ne synttärit yms. kasvatustilanteina. Haluan että lapset oppivat käyttäytymään sosiaalisesti ja hallitsevat erilaiset tilanteet ja erilaiset ihmiset.

treenit on jo tärkeitä koska poika pelaa sarjassa ja sieltä ei höpöp höpö syillä olla pois. Varsinkin kun lapsella on merkittävä rooli joukkueessa. Sairaus myös estäisi ja matka.



Synttärietä on melkein joka viikolle, lapsella on n. 30 kaveria ja 20 tuttua naapuristosta..

Mutta esim. ala-asteella minua ei olisi kirveelläkään saanut kiusaajani synttäreille, vaikka asia oli selvitetty. Minun ei tarvitse vapaa-ajallani tulla toimeen ihmisen kanssa, joka ajoi pyörällä vatsani yli, uitti päätäni vessanpöntössä, hajoitti silmälasini, potki ja hakkasi.

Jos lapsellani olisi joskus sama tilanne, niin ei minulla tosiaan olisi aikomustakaan edes suostutella häntä sellaiseen. Joku raja.

jos muu meno, joita perheillä yleensä viikonloppuisin on. Sairas tai synttärisankari kiusaaja, silloin lapseni ei mene enkä edes pyydä menemään. Yleensä järjestämme menomme niin, että lapsi halutessaan pääsee kavereiden synttäreille. ,Muutoin kiitämme kutsusta ja onnittelemme sankaria. Ei meillä loukkaannuta jollei joku kustsutuista vieraista pääse tulemaan synttäreille kun ovat ilmoittaneet, että ei heidän lapsi pääse, ilmoittaminen sankarin kunnioittamista.

Vierailija:

Mutta yleensä omia menoja yms. sumplitaan synttäreiden takia. Esim. tänään lapsi jätti menemättä maksulliseen harrastukseensa, koska halusi mennä luokkakaverinsa synttäreille.