Mies lähti. Kertokaa, mitä tapahtui!
Olen aivan ymmällä, enkä tajua mistään mitään. On meillä ollut vaikeuksia paljonkin ja parisuhdeterapiassakin ollaan jo käyty, tosin miehen mielestä siitä ei ole hyötyä. (2 kertaa ollaan käyty) Nyt muutama päivä taakse päin meillä on ollut kovasti töitä ja nukkumiset sekä muu perus huolenpito on jäänyt hieman vähiin. Vuorottelemme puolitoista-vuotiaan lapsemme hoidossa, toinen on kotona hänen kanssaan, kun toinen töissä. Miehellä oli lyhyet yöunet takanaan ja hänen syödessään aamupalaksi chapattaa sanoin, että " aikooko hän sen kokonan syödä" (chapattasta riittää neljä palaa), kun mies aloitti kolmannen leipäpalan voitelun ja neljäskin oli jo siinä edessä pöydällä. Hän ei vastannut mitään, jätti voitelun kesken, nakkasi juustot ja margariinit jääkaappiin, kävi vessassa ja lähti.
Ja tänään hän nimenomaan olisi saanut nukkua päiväunet kunnolla ja kerätä voimia. Mies lähti joskus ennen klo 13:a ja soitti päivällä pari kertaa niin etten kuullut puheluja, koska puhelimeni oli piippauksella ja kävimme kirjastossa ja kaupassa. Soitin sitten hänelle takaisin ja hän kyseli vain huomispäivän ohjelmasta. Minua hiukan ärsytti, ettei voinut kommentoida yhtäkkistä kotoa poistumistaan millään tavalla, ja sitten kun hän sanoi, että " ei hänellä ollut oikeastaan muuta" , sanoin närkästyneenä vain että " okei, moi" ja suljin puhelimen. Klo 21 tienoilla laitoin hänelle tekstiviestin, ettei kotona ole margariinia, jos haluaa syödä leipää sitten kun tulee (eli että sitä pitäisi vielä käydä ostamassa). Tähän hän vastasi tunnin viiveellä, ettei ole tulossa kotiin. Ja nyt ei enää vastaa ollenkaan.
Tulkitkaa mulle, mitä tapahtui, mä en oikeasti tajua yhtään!
Kommentit (29)
Veikkaan, ettei mies olisi millään halunnut tätä toista lasta jo valmiiksi tulehtuneeseen suhteeseenne. Hän ei näe ulospääsyä elämästänne, kokee sen ahdistavaksi vankilaksi ja siksipä tämä chapatta toimi vaan viimeisenä välikappaleena, jolloin hän totesi, ettei kestä enää - on pakko lähteä! Hankkiuduitko raskaaksi mieheltä salaa tai " vahingossa" ?
Mä en kyllä silti ymmärrä ihmistä joka mussuttaa jostain leivästä,
aikuiselle miehelle näetkö tosiaan nälkää.
ON se kamalaa varmaan jos on aamupahoinvointia.
Mutta toisen syömisestä. Olen koti-isä ja kyllä vaimo ainakin keksii kaikkea muuta mussuttamisen aihetta mutta onneksi saa edes syödä rauhassa.
Oo onnellinen jos teillä kerran on siistiä ja pyykit laitettu.
Kun kerran leivän takia noin pitää pauhata?????
Haukkukaa lehmät ja kyllä te haukuttekin.
Ja eikös se leipä ole chiapattaa eikä chapattaa ;)
out ja epätrendikästä. Ap käyttää varmaan vielä salsahametta ja legginssejä.
jompi kumpi on aina yksin lapsen kanssa kotona toisen ollessa töissä. En mä ainakaan suostuisi elämään sellaista perhe-elämää ja hermothan siinä menisi. Ajattele nyt itsekin:
- 8 tuntia unta
- 8 tuntia kaksin lapsen kanssa
- 8 tuntia töissä
Missäs välissä vietetään perheen yhteinen aika? Lapsen hoitokin on helppoa, kun käsipareja on kaksi!
Viekää muksu hoitoon.
epäilen, että mies saattaa jopa haluta erota TAI bunkkaa kaverinsa sohvalla ainakin muutaman yön.
jostain syystä. Enpä osaa sanoa mikä mättää, mutta mieti vaikka, että
-mitkä asiat teillä eniten ovat aiheuttaneet närää. Milloin riitely lisääntyi.
-odotatteko toisiltanne jotain, mutta ette ole koskaan oikein ääneen sanoneet että mitä odotatte ja toivotte.
-onko suhde muuttunut vähän kuin kämppäkavereiksi, miksi.
-viekö lapsenhoito kaiken huomion ja ajan, jääkö teille kahdenkeskistä aikaa
-listatkaa vaikka asioita mikä toisessa on hyvää ja mikä ärsyttää tai mihin toivoisi muutosta
Sori nyt tämä sekava viesti, mutta olen jo niin väsy ja menossa nukkuun, ettei ajatus oikein kulje. Tuli vaan kurja olo puolestanne, toivottavasti saatte suhteenne kuntoon. Voimia kummallekin=)
pitää molemmat vanhempanne. Tai jatkatte kunnes toinen teistä lähtee lopullisesti. Ellei se juuri nyt jo tapahtunut. En vastaa kysymykseesi, kehotan lukemaan oman viestisi uudelleen " ulkopuolisen silmin" .
" luolassaan" ). Välittää kuitenkin sinusta ja lapsesta kun kerran soitti ja kyseli huomisen aikatauluista. Anna miehen olla hetki rauhassa, äläkä ainakaan vielä kysele mitään enempää.
Suosittelisin tosiaan päivähoitoa lapselle, eihän tollasta jaksa kukaan. On teilläkin oltava vähän laatuaikaa toisillenne, edes tunti päivässä. Jos pinna on kireellä, pienikin nalkutus voi kaataa koko homman.
Toivottavasti mies on fiksu ja ilmottaa itsestään pian. Olen pahoillani. Ymmärrän, että tilanne ei ole helppo, mutta jos miehellä tosiaan ei ole pinnaa eikä halua tehdä parisuhteenne eteen töitä, sä et voi häntä siihen pakottaa. Joku sanoi viisaasti, että alle 3-vuotiaiden vanhemmat ei sais erota ollenkaan. Koita viestittää miehelle toi, että tätä kaikkien pienten lasten vanhempien arki on, ja kyllä se helpottaa. Tsemppiä!
Kamala. Ihan kun olisi lukenut suurinpiirtein omaa tekstiänsä
koska tiesin, ettei meidän parisuhteemme olisi kestänyt lastenhoitoa vuorovetona tuohon tapaan. Veikkaan, että meillä olisin kyllä ollut minä, joka olisi ensin heittänyt hanskat naulaan.
Tällä hetkellä teette kumpikin käytännössä kahta työtä. Puoli päivää teette kotiäidin/koti-isän työtä, toisen puolen päivästä omaa leipätyötänne. Palautumisaikaa jää kutakuinkin tasan nukkumistunnit. Ei tuosta tule yhtään mitään! Miehelläsi paloi nyt päre loppuun, enkä yhtään ihmettele! Nyt ei ole kyse parisuhteen kunnosta, nyt on kyse puhtaasta jaksamisesta! Teidän täytyy muuttaa peruskuviot: joko toinen jää kokonaan kotiin tai sitten laitatte lapsen päivähoitoon!
Sitä en tiedä, miten saat miehesi rauhoittumaan ja palaamaan kotiin. Voi olla, että vieteri venytettiin liian tiukalle ja tilannetta ei pysty enää korjaamaan. Voi kuitenkin myös käydä niin, että antamalla tilanteen rauhassa tasaantua pystytte pääsemään tämän yli.
Päätettiin viime terapiakäynnillä että laitetaan lapsi päivähoitoon, vaikka se on ollut minulle tosi raskas ajatus, mutta olin valmis hyväksymään tämän ratkaisun parisuhteemme vuoksi. Pyysin kuitenkin, että mieheni soittaisi sinne mikä sosiaalikeskus se nyt olikaan, eikä hän koskaan soittanut sinne. Viime terapiakäynnistämme on aikaa yli kuukausi, koska terapeutilla alkoi kesäloma. Sinä aikana olen tullut uudestaan raskaaksi (nyt viikolla 10) ja tulin sellaisiin ajatuksiin, että turha lasta on puoleksi vuodeksi hoitoon laittaa, kun sitten olen jo melkein äitiyslomalla taas.
Käytännössä olen nyt luopunut parisuhteemmekin vuoksi opiskeluistani ja käynyt vain satunnaisesti töissä, mutta miehelle ei ole tuntunut kelpaavan tämä lisääntynyt yhteinen aikakaan. Hän on jopa sanonut, että hänestä tuntuu, että kaikki toimii parhaiten, kun emme ole yhtä aikaa kotona, hän itse on ehdottanut että eläisimme lapsen takia kaverisuhteessa, vaikka sanoo silti rakastavansa ja kaipaavansa hyviä aikojamme.
Nyt hän vastasi tekstiviestillä ja sanoi että hänen oli pakko lähteä, koska saa muuten takiani hermoromahduksen. Ei v..ttu ei tajua...
Joo, no anteeksi tilitys ja kiitos kommentoineille, muakin alkoi naurattaa toi " chapattaminen" .
Mä urputan harva se päivä jostain turhasta ja niin joka ainut tuntemani henkilö JOSKUS valittaa ihan turhasta.
terveisin 12
mutta se miksi itsekin olisin halunnut nimenomaan sitä leipää, johtui siitä, kun olen kärsinyt nyt tuosta alkuraskauden pahoinvoinnista, ja tämä kyseinen leipä oli ainutta vaaleaa leipää jota meillä kotona oli ja ajatus tumman leivän syönnistä tuntui vastenmieliseltä silloin. Minulla kuitenkin oli olo, että jotain pitäisi syödä, ettei tarvitsisi lähteä kohta laattaamaan. Mutta tarkoitus ei siis ollut urputtaa tai mitenkään käskyttää toista.
Vähän puolestasi pelottaa, että jos et laita lasta hoitoon koska kyse " vain puolesta vuodesta" , saatat olla kohta kahden lapsen yksinhuoltaja :( .
Se on yksinkertaisesti pyhää hulluutta yrittää hoitaa vuorovedoin kotona, ellei ole turvaverkkoa auttamassa, jotta edes joskus saisi hengähtää.
Tsemppiä ja toivotaan että tilanne tästä selkiytyy.
En minä ainakaan. jos mun mies haluaa syödä töiden jälkeen kokonaisen ranskanleivän niin syököön ihan vapaasti. Me yleensä ostetaan useempi leipä kerralla ja kyllä sitä leipää saa lisää.
Vierailija:
Mä urputan harva se päivä jostain turhasta ja niin joka ainut tuntemani henkilö JOSKUS valittaa ihan turhasta.
terveisin 12
sen siitä saa kun nalkuttaa turhasta! Tuntuu olevan monella se käsitys että saa / pitää nalkuttaa milloin mistäkin. Syitähän löytyy jos ei muuta niin hormoonit. Niiden varjolla voi lohkoa mitä vaan!
Niin kyllähän sitä saakin sanoa ihan mitä lystää mutta kenenkään ei ole sitä pakko kuunnella.
se ei ole chapatta, mutta ei se ole chiapattakaan.
se on CIAPATTA, hyvät hyssykät sentään!
ainakin tietää että häntä rakastetaan eikä yksinään suurentele asioita