Mitä mieltä mun sukunimi asiasta?
minä erosin exästäni jolla oli suojattu aatelisnimi jonka otin sitten avioliiton myötä ja jonka pidin hänen suostumuksellaan liiton päätyttyä vuoden päästä.
Nyt olen uudestaan naimisissa ja mieheni on ulkomaalainen (saksalainen) enkä halua hänen vaikeasti äänettävää sukunimeään. En halua myöskään omaa tyttönimeäni takaisin, se ie ole mikään nätti nimi, liian pitkäkin se on.
Jotkut ihmiset kyselee vieläkin ihmeissään että vieläkö sinulla on se sun exän nimi.. mitä mieltä asiasta?
Kommentit (21)
pitää ex-miehen sukunimi jos AVIOITUU uudestaan.
Eli jos ap elää avoiitossa, niin mikään ei estä häntä olemasta ex-miehen nimellä. Mutta naimisiin mennessä nimi tulisi vaihtaa, joko uuden miehen nimeen, omaan tyttönimeen tai sitten esim. oman äidin tyttönimeen tmv.
Aikoinaan esim. Päisi Lipposen ex-mies kehoitti Päiviä vaihtamaan nimensä (siis tyttönimeensä, eivät vielä olleet silloin naimissa Paavon kanssa, vasta seurustelivat) koska ei halunnut hänen enää olevan Herrzberg (Lipposkan tyttönimihän on tyyliä " Jurvanen" , en nyt muista sitä...)
Ja vaikka lapsilla on sama sukunimi, se ei minusta ole peruste pitää ex-miehen nimeä. Kannattaa myös miettiä, että se ex-mieskin saattaa mennä uudelleen naimisiin, älytöntä että esim. lasten rippijuhlissa on ex-vaimo ja uusi vaimo samalla sukunimellä, parhaassa tapaquksessa täyskaimoja jos molempien etunimi sattuu vaikka olemaan vaikka Elli.
On joitain syitä pitää vanha nimi, esim. jos on tehnyt uraa ja tullut tunnetuksi von Huberina, niin ei kannata vaihtaa Eztschingeriin.
:)
Exän nimen voi mun mielestä ihan hyvin pitää, mutta siinä vaiheessa kun menee uusiin naimisiin, niin on harkinnan paikka. Toisaalta ymmärrän, että oma tyttönimi voi jo tuntua kaukaiselta, jos sen käytöstä on kauan ja jos siihen ei koskaan ole ollut lämmintä suhdetta...
Ota huomioon myös uuden puolison mielipide.
Mutta jos ap:n miehen sukunimi on suojattu, niin suku voi vaatia häntä vaihtamaan nimensä kun avioituu uudestaan. Eikä siis ex-mies, vaan kuka tahansa tuon sukunimen omaava, vaikka ex-miehen serkun vaimo!
Kyllä asia on niin ap, että on mauttomuuden huippu pitää ex-miehen sukunimi. Veikkaan että ongelmaa ei olisi, jos sukunimesi olisi tällä hetkellä " Lanta-Saari" " Yrjölä" tai vaikka " Sikala" . Haluat vain pitää kauniin aatelisnimen?
Mutta mieti sitä, että nimi ei oikeasti kuulu sinulle. Olet saanut sen sukuun liittyessäsi, -sukuun jos erosit samalla kun otit eron miehestäsi. Jos kyseessä on harvinainen nimi, niin saatat lisäksi kohdata ikäviä tilanteita, kun joku olettaa sinun kuuluvan ko. sukuun, ja selviääkin että olet ollut -----:n kanssa naimissa, eronnut ja nykyään olet naimissa ----:n kanssa, mutta käytätä edelleen 1. miehen sukunimeä, vaikkei teillä ole edes yhteisiä lapsia...!!!
Minä en käsitä, miksi kukaan haluaa pitää ex-miehensä sukunimen. Jos yhteisiä lapsia, niin silloin jotenkin ymmärrän että haluaa olla lasten kanssa samannimisiä, mutta en sitäkään oikein ymmärrä... Tosin en edes ymmärrä sitä, miksi naiset vaihtavat oman nimensä pois avioituessaan...;)
Mutta vaihda ap suosiolla ex-miehen nimi pois, sillä parempi niin, kun että joku päivä joku tulee VAATIMAAN että sinun on vaihdettava nimesi (vaikkapa ex-miehesi tuleva puoliso...)
Jos on tehnyt uraa vaikka nimellä Hartikainen ja eroaa, niin ei se tunnettavuus katoa jos on _tarpeeksi tunnettu_. Esimerkkinä tästä Laila ent. Hietamies, nyk. Hirvisaari, tai Anja ent. Kauranen, nyk. Snelman(?).
Ja entisen nimen voi myös pitää taiteilija nimenä, vaikka passissa lukisi Maija Meikäläinen, niin esiintymisnimenään voi käyttää vaikka Maija Niemistä. Tunnen monia, jotka tunnetaan töidensä kautta tyttönimellä, vaikka virallisesti heillä on miehensä nimi.
Eikä kukaan voi vaatia vaihtamaan omaa laillista nimeään muuksi, oli sen nimen tausta sitten mikä tahansa.
Ja numero 21 väärässä. Koitan etsiä netistä nimilain tmv. ja laitan tähän faktaa kohta!=)
En vielä onnistunut löytämään sitä oikeaa pätkää, vain tämän;
" Kun avioliitto tuomiolla puretaan, tulee vaimon ottaa itselleen se sukunimi, mikä hänellä oli naimattomana ollessaan, elleivät puolisot sovi siitä, että hän edelleen käyttää miehen nimeä, ja ennen tuomion antamista ilmoita siitä oikeudelle taikka oikeus, katsoen siihen, että vaimo on syytön purkautumiseen ja hänelle olisi haittaa nimen muuttamisesta, taikka muuten erityisistä syistä, hänen pyynnöstään, myönnä hänelle sellaista oikeutta."
Jatkan etsimistä, ehkä kohta tärppää;) mutta läheisen ihmisen kokemuksesta TIEDÄN että ex-mies/hänen sukulaisensa voivat vaatia ap:ta luopumaan nimestään, jos hän avioituu uudestaan.
Suomessa ei ole suojattuja tai suojaamattomia käytössä olevia sukunimiä. Kukaan ei voi vaatia ketään vaihtamaan laillista nimeään.
Erotessa saa pitää naidun nimen, (yhdistelmä tai ex:n nimi) tai MAKSUTTA ottaa tyttönimensä takaisin käyttöön. Uudestaan naimisiin mennessä sinä voit pitää käytössä olevan sukunimen, vaikka se olisi ex:n sukunimi. Uusi puoliso tosin ei voi ottaa sitä käyttöön.
Missä te olitte 9 luokalla yhteiskuntaopin tunneilla, jolloin tämäkin asia väännettiin rautalangasta???
erotessa sai pitää nimen, mutta en tiedä sitten, miten kävisi, jos menisi uudelleen naimisiin. Outoa jos silloin joutuisi luopumaan nimestä...
Mutta miehenä en suostuisi ottamaan akkaa joka haluaa pitää exänsä nimen.
Miettikää nyt, menette naimisiin Herra Hakkaraisen kanssa, jonka entinen vaimo Ritu Hakkarainen on eron jälkeen mennyt uusiin naimisiin, mutta pitänyt ex:än nimen, miksi? Vrasinkin jos heillä ei edes ole lapsia, kuten ap:llä ei ole! Olenko ainoa jota asia häiritsisi...? Jopa niin paljon etten tahtoisi ottaa miehen sukunimeä, vaan hän saisi ottaa minun sukunimeni. Loppujen lopuksi siis saatettaisiin olla tilanteessa, jossa Herra Hakkaraisen ex-vaimo (joka siis uusissa naimisissa) olisi edelleen rva. Hakkarainen, mutta ex-mies ei olisi.
Ja ihan potaskaa tuo, ettei Suomessa muka ole suojattuja nimiä! Jos Hakkarainen haluaa vaihtaa sukunimensä (ihan huvin vuoksi, ei avioliiton/eron tmv. takia) Virtaseksi, se onnistuu koska kaikki Virtaset eivät ole sukua keskenään. Jos taas hän haluaa nimekseen vaikka " Örmykäisen" , joka on suojattu sukunimi ja sen kantajia on vain kolme kappaletta, hän ei saa sitä nimekseen.
Ihmiset eivät ymmärrä tuota suojattua sukunimeä, koska suurin osa on Virtasia ja Lahtisia, joita ei edes saisi suojatuiksi nimiksi! Mutta harvinaisemman nimen saa, tai sai ainakin vielä joku aika sitten...
Ota vaikka äitisi tai isoäitisi tyttönimi...
Nyt olen suhteessa toisen miehen kanssa, ulkomaalainen hänkin.
Tyttönimeäni en halua takaisin, en ole enää se sama henkilö joka olin sitä käyttäessäni. En tunne myöskään äitini tyttönimeä omakseni. Olemme puhuneet avioliitosta, ja aion ottaa kaksoisnimen, olisin sitten tyyliä Katja Guazzi-Fleming. Se tuntuu omalta.
Erosimme exän kanssa ystävinä, ja olemme edelleen hyvissä väleissä. Lapsillani on hänen sukunimensä, siksi se mielestäni " kuuluu" minullekin.
itte toivottavasti tiedät syyt ratkaisuihin. Keksikää vaikka ihan uus sukunimi, jos tahdotte yhteisen..
Jos uutta miestäsi ei haittaa nimesi, niin miksi sitten sen vaihtaisit?
Ainoastaan nuo kyselijät edes tietävät mistä nimesi on tullut, eihän muut edes tiedä, luulevat että olet pitänyt tyttönimesi.
miehen nimessä on liikaa z:taa ja s:ssää. -ap.
Jos tunnet nimesi omaksesi, se on lapsillasi, ei häiritse edes uutta miestäsi, niin miksi ihmeessä sen vaihtaisit?
olenko aatelinen vai ulkomaalaista sukua. Aika tympeetä se on mutta onneksi aina ei kysytä.
-ap.
alussa hän sanoi että vaihda se, mutta nyt hän pitää siitä itsekkin.
ap.
Mutta onko teillä yhteisiä lapsia ex:n kanssa, mielestäni et sellaista maininnut?