Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

3-vuotias ei suostunut nukkumaan joten seisoo nyt nurkassa.

Vierailija
13.08.2007 |

Olenko liian raaka? Nukkumassa olisi pitänyt olla yli tunti sitten, temppuili huoneessaan, joten laitoin olohuoneen nurkkaan seisomaan.

Kommentit (44)

Vierailija
41/44 |
13.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro mulle mitä mun pitäisi tehdä?

Vierailija
42/44 |
13.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parempi on ottaa syliin, että sitten istut tässä. Alkaa todennäköisesti raivota, huutaa ehkä puol tuntia, mutta sen jälkeen sulla on onnellinen lapsi, joka tietää että häntä ei hylätä, äiti on tarpeeksi vahva suojelemaan ja päättämään asioista.



Lue kirja " syliaika" - en kaikilta osin allekirjoita, mutta paljon todella viisaita, suomalaiselle perinnekasvatukselle vieraita ajatuksia.



Tän palstanki perusteella perinteiset metodit ei tee ihmiselle kauheen hyvää- rohkaistu etsimään uus linja. Lapsella on kaikessa taustalla ajatus siitä onko hän turvassa, rakastetaanko häntä. Niitähän lapsi testaa. Ja samalla oppii sääntöjä. Kiukutteleva lapsi kuuluu syliin, ei nurkkaan.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/44 |
13.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja toinen on ihan tavallinen. Se vaativa lapsi on hitaasti rauhoittuva, helposti " kierroksille" pyörähtävä, mustasukkainen, raju, äkkipikainen... Toisaalta on todella sosiaalinen, hellä (tulee halimaan, suukottelemaan), avulias, reipas... Riippuu niin tilanteesta ja hänen suhtautumisestaa tilanteeseen. Siitä minkälaiseksi hän kokee olonsa tilanteessa.



Miten sinä kasvattaisit sitten vaativaa lasta? Meillä häntä kasvatetaan kuten sisarustaan. Samat säännöt, tosin hänelle niitä sääntöjä saa toistaa enemmän ja hänelle monet jutut joutuu selittämään perusteellisemmin ja konkreettisemmin. Ei ole ikinä tullut tilannetta, josta ei selvitä, mutta välillä on hankalaa ja jaksaminen vaatii pitkää pinnaa.

Vierailija
44/44 |
13.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuossa kirjassa nimenomaan oli että sopii muillekin kuin autisteille, joiden hoidosta lähtöisin. Juju onkin kärsivällisyydessä; lapsi saa ensin raivarin, purkaa patoutumiaan, kertyneitä jännityksiä jne. Kun on saanut ne puretuksi (mikä voi viedä sen puol tuntia joskus uhmaikäisenä) helpottuu, haluaa itse kokea läheisyyttä ja olla kontaktissa äidin kanssa. meillä tuo on päättynyt aina lapsen puolesta onnelliseen kujerteluun. ja vaikutus kestää monta päivää. lapsi on siis jotenkin hyvin helpottunut. Uskon tuohon täysin, mulla 3 tempperametikasta lasta, kaikkien kanssa käytetty. Ja toiminut hyvin. Natsit eivät ole varmaan sylissäpitoa harrastaneen, luulen.