*-* UUSI VIIKKO SYYSNOLLANELOSET *-*
Kommentit (41)
Ayap sai tämänkin kurjimuksen liikkeelle.
Vellomme edelleen hoitoahdistuksessa, koko perhe. Väsynyt ja huolestunut olotila ei purkautunut kunnon itkulla eikä kunnon lenkillä. Mitähän seuraavaksi?Lapsonen pienoinen sentään nukkuu, sekään kun ei ole taattua nykyisin. Yritän ehtiä kertomaan tilannetta sähköpostiin vaikka huomenna.
Lempi ja Pönksy ovat olleet useasti mielessä, toipumista teille edelleen toivon. Auttaisiko leikki? Siis käydä traumaattista tilannetta läpi useita kertoja leikin avulla. Jollain rakkaalla pehmolelulla on pipi, joutuu sairaalaan jne. ja aina lopuksi päättyy tilanne hyvin. Moinen on auttanut meillä tässä hoitoon menoon sopeutumisessa. Motti alkoi sen jälkeen jopa puhua hoidossa tapahtuneista asioista, mistä kieltäytyi jyrkästi sitä ennen.
Lukenut olen , mielessäni olen jokaiselle toivonut paljon kaikkea hyvää.
Kenen vuoro seuraavaksi?
Aavis ja Motti
Sen enempää en osallistu:)
T: Ynis
Ja nyt nukkumaan :D
Töitä täällä ja kuuma!!!
Ensi viikolla Kirppunen 1 vee :))
Ramika
Kirjoitin aikaisemmin piktän pätkän, mutta Venla päätti painaa tietokoneesta päävirrat pois joten samalla katosi tekstikin.
Veeti on ollut kipeänä. Maanantaina oli 39 astetta kuumetta. Tiistaina käytiin lääkärissä niin molemmissa korvissa oli tulehdus. Päiväkodissa oli vain maanantaina, katsotaan meneekö vielä huomennakaan.
Nyt ei ehdi enempää. Pitää mennä nukkumaan.
Öttis ja lapsukaiset
Töissä.
Sinillä tänään hammaslääkäri. Täytyy loikata sille puolelle hetkeksi. Kokeilimme yövaipan pois jättöä. Märin tuloksin. Pysyi kyllä yön kuivana, mutta kun haluaa heräillä hitaasti niin ei viitsi mennä potalla aamulla. Kastelee siis sängyn kun on jo herännyt. Jospa jouluna.
Rosan kanssa kävimme yksityisellä. Kela-korvausten jälkeen 417e.. Mustikka kuukaudeksi tauolle, se ainokainen kiinteä. :-( Rauhoitetaan suolisto. Hiekkiskielto, mikäli menee, valvottava ettei syö hiekkaa a puuvillahanskat käsissä. Elidel-resepti, JEE! . IgE oli 3060!
Minä Hierojalle, tänään! :-)
Lila75
Moi!
Töissä, joten en laita kuin pikaisen ilmoittautumisen pinoon. Hengissä ollaan. Taustalla haahuilen, kirjoittamaan en ole jaksanut. Ajatukissa olette kyllä!
Voikaa hyvin, kaikki äidit ja lapsoset!
Alli
Sain toimen :) aloitan polilla ja ainakin luvattiin että toimeni siirretään sitten sopivan tialaisuuden tullen neuvolaan :)
Hurja Rosan tilannetta :( ulkoilut rajoittuu sitten aika paljon kun ei hiekkaa eikä aurinkoa...
Mitä muuta kaikki unohtu....
omat tunnelmat aika sekavat itkusta nauruun on lyhyt matka.
Lapset voi hyvin tai ei. Aa heräilee pitkin yötä, hampaat? Ee ei halua käydä hoidossa, mutta odottaa innolla kerhon alkua (srk:n kerho ma ja ke 2h). Mutta ei mitään vakavaa tai suurta.
Asunto ongelma kova, naapuri mm. uhkasi tappaa mieheni :( lisäksi ryyppäävät/tappelevat/metelöivät koko ajan... muuten tykättäis asua mutta noi yhet :(
jaa mutta kait tarttis tehä jotain...
Mari 26 v 2 kk ja Ee 2 v 11 kk ja Aa 1 v 1 kk
Olin ihan varma et Mersulla on vauvauutisia...
Lapsi tahtoo aamupalaa,palaan myöh.lukemaan.
Poika läks eka kerran ite koluun,onneks kaverin kanssa.Partsilta katoin:2pientä poikaa ja isot reput...ja iso itku äitillä...
jatu
Hellu lähti aamulla ekaan omaan kerhoonsa, käytiin saattamassa isin kanssa. Sinne jäi arka pieni tyttömme tosi reippaana leikkimään, vilkutti vain iloisena kun lähdettiin. Sniiiif.
Huomisaamuna menen ensimmäiseen (huoh) yliaikaiskontrolliin, rv 41+4. Yhtään supistusta eikä mitn muutakaan vastaavaa ole ollut. Huomenna varmaan sitten alkaa se kidutus, jota ehkäistäkseni olen ravannut pelkopolilla koko talven... eli ensin käynnistetään ja sitten kun ei onnitsu se, niin leikataan parin päivän päästä. Toivoa vain sopii että jäädään henkiin. Jos v**tutukseen voisi kuolla, olisin jo haudan levossa.
Muuten ei ole mitään hätää, mutta äitini on ollut täällä Hellu-vahtina jo viime keskiviikosta. Ei kestä pää. Eikä pääse mihinkään karkuun. Minun pitäisi omassa kodissani istua jossain nurkassa tekemättä mitään ja puhumatta mitään - itse asiassa ajatuksenikin ovat vääriä. Asiat kommunikoidaan rähjäämällä ja/tai keljuilemalla. En tykkää. Ja lapsikin oireilee.
Lapsi oireilee muutenkin, eli algeeritaistot ovat meillä edelleen jokapäiväisiä. Maito kokeiltiin (ei sopinut) ja välillä on kokeiltu erilaisia hedelmiä ja tuoreuksia, ei ne sovi. Lisäksi koko ajan oireilee jostain, mitä en tajua ollenkaan, enkä ole tässä tilanteessa jaksanut purkaa koko pakettia - sekin on varmaan edessä, jos oireet eivät lakkaa. Ilman lääkkeitä ollaan yritetty olla, ei onnistu (valitsin nukkumisen). Ja lääke ummettaa. Eli monsiur kakkelssonin kanssa tahkotaan edelleen meilläkin.
Shiinpä pirtsakat pikaiset, nyt lähdettävä kerholainen huolehtimaan kotiin.
Vointeja teillens,
m:)
Mutta tuossahan ne tuli. Juuri kesällä luin kirjan, jossa äityli oli saanut ensimmäisen juuri laskettuna päivänä ja kun toinen ei tullutkaan, niin hänellä oli mieli mustana epäonnistumisesta. Pah, onneksi en lukenut tuota kirjaa vuonna 2004 :-) Nyt osasin vaan naureskella, jotta onpa pöljä tyyppi. Että Jaksua Merzulle!
Muuten minuuttiaikataulu vielä voimassa. Helpottanee pikkasen syyskuun alkaessa. Sukulaisvierailuja ym pakko hoitaa töiden ohessa, joten ihan liian pinkeäksi vetää.
Että Böö.
Keilin
Olen koululaisen äiti. Varokaa, se on lähellä uskomattoman pian, jopa merssun pikkukakkosella (onnea matkaan), sanoo tää vanha täti.
Olen päällystänyt kaksi koulukirjaa.
Olen huolehtinut läksyistä, minä huolellinen äiti.
Olen ollut vanhempainillassa. (miks ne ei ikinä lopeta, eiks tää vois jo loppua?)
Poikanen on huisin pitkä hujoppi ja iloitsen koulusta. Minun lapseni sopii kouluun, uskon. Fiilistelläkään en ole kummemmin ehtinyt, on tullut vuoden aikana fiilisteltyä muissa yhteyksissä. Koulu on yksinkertaisesti hyvä asia.
Kukkanen katsoi kanssamme Henkien kätkemä (huippu leffa) ja kyseli, mitä toi arigato tarkoittaa. Bongailee vieraskielisiä sanoja.
Kaunokainen, suppusuu, vuosi ja kuukausi täynnä, yrittää joukon jatkona. Milloin venyttää itsensä uima-altaassa uintiasentoon, milloin karjuu muiden mukana, milloin esittelee innolla leluja " ato" sopivan hämmästyneen ilmeen saattelemana.
Ikävöin teitä kaikkia kovasti. Muutama päivä sitten mietin Jatun ja T@hden perheitä samassa tilanteessa kuin me. Lempparin Pönksyn paraneminen on ajatteluttanut. Ynksyn hieno syvennys ja Aaviksen päivähoitohuolet, Ayappia monessa kohtaa, milloin kirjoittamisen, milloin ystävyyspohdintojen merkeissä. Ankkiksen työpaineita ja konkarikoululaisvanhemmuutta, Piletyksen perheen uutta kotia ja mimmun vuorotöitä. Äsken luin Lilan haastavasta äitiydestä, voimia.
Sydämessä olette mukana vaik se ei näy,
Kukulus
Josko nämä edes tuumailuja..Ennemminkin vain vieno bö-hööö..
Mersulle jaksulähetykset **--...*' ♥..;;;***
Innokkaille ekaluokkalaisille samanlaista intoa moneksi vuodeksi etehenpäin!
Ei taas kulje, kun työasiat täyttävät pään...
Täytyy kai kehua kuitenkin, että tänäänkin juoksin muutaman kilometrin koiran kanssa (tihkusateessa)..Selvittää muuten mukavasti pään tunkkaisista työ- ja muista mietteistä.
Hyviksiä kaikille!
SaaMa
Rytmit pepullaan, nukutaan myöhään ja valvotaan myöhään, ainaski äiti valvoo.
Hilu
niin tämä käy helposti.
Nopea pyrähdys vauvapalstalle ennen töiden alkua. Olen hommissa, jo kolmatta viikkoa. Juhlamokkamieheni hoitaa lapset paitsi nyt, kun nuorimmat ovat pari tuntia parkissa avoimessa päiväkodissa (siunatkoon Herra kunnan päättäjiä moisesta viisaudesta!). Tänään ohjelmassa myös Kukkasen kerhojärjestelyitä ja minulle lisää töitä järjestelyitä.
Remppamies virittelee laitteitaan. Meidän kaksion muoviseinäisessä vessassa korjataan lattioita. Minusta voisi laittaa uusiksi helahoidon, mutta minun mielipidettäni ei kysellä. KErrostaloasumisen hienouksia, soitto huoltoyhtiöön niin homma hoituu. Muutaman kuukauden päästä ainakin.
Nyt katoan. Huomisiin tai vaikka maanantaille.
Kukku-luu-ruu
Heissuli,
Olen vihdoin ymmärtänyt, että tänne voi kirjoittaa yrittämättäkään purkaa koko kuormaa. Siis rivi siitä, että olemme ja toivottavasti pysymme hengissä riittää. Kun kerta salakavalasti vakoilen kuitenkin.
Täällä kans hoidellaan kasautuneita asioita. Säiden herra päätti, että tänään on rehun teosta vapaa päivä. Minä, halki-poikki-pinoon- ihminen, kerralla vimmatusti valmista-täti, olin moisesta kovasti saaneena, mies puolestaan lähti hyräillen " oikeisiin töihinsä" . Sai pitkästä aikaa vaimo-vapaan päivän, kun en soittele alvariinsa koneongelmieni kanssa.
Tilin saldo ilmoitti minulla taas sen kylmän tosiasian, että tärkein prioriteetti tulisi olla töiden etsintä. Sen sijaan olen kuumeisesti kaivellut mahdollisuuksia suorittaa opintoja 40km:n säteellä sen 400km:n sijasta ja lähetellyt anteeksipyyntöjä sinne tänne, kun tein jumppaloikkauksen seurasta toiseen. Ja minunhan ei pitänyt ohjata enää mitään....
Lapsosen luovutin urheasti hoitoon, vaikka vielä viimeiseksi eilen vannoin, etten sitä pysty tekemään. Kun olisi jokin vaihtoehto. Hieno varahoitosuunnitelmamme romahti kuin korttitalo, ennen kuin sitä oli kunnolla saatu pystyynkään. Onneksi anoppi häipyi Ruotsiin ja jätti koiramme, sen aikanaan anopille adoptoidun, tänne. Ei tule aika pitkäksi, kun keskustelemme vaihteeksi koiran kanssa: " juu, et mene sohvalle! " tai " Alas sieltä sohvalta!" tai " Et tule kuraisilla tassuilla sisälle!" tai " Et sotke sitä ruokaa pitkin poikin!" .
Huomenna häihin, evvk. Peilistä katsova väsynyt ja rähjääntynyt minäni ei tunnu sopivan millään yhteen tuo vaaleanpunaisen unelman kanssa.
Mersulle synnytystä toivon!
Nyt esseen kimppuun, ironista kyllä, aiheena on hyvä työ. Juttua tulisi, mutta täytyy ottaa huomioon psykologian teoriat. Avaakohan tämä työnhakuni mahtavaan lentoon? Epäilen.
Perjantaita!
Aavis
Kooman keskeltä tervehdys. Mini nukkuu, mies, juuri loman aloittanut, yrittää saada Nekun nukkumaan. Tänään miinuksia:
-viikon verran kestänyt pyörryttävä olo, parasta aikaa silmissä pyörii ja huone keinuu, kamala olo. Vähän pelottaa välillä yksin lasten kanssa, jos jalat oikeesti menee alta. Ehkä suuntaan lääkäriin ensi viikolla, ellei ala helpottaa. Väsymys lienee syynä. Viime yönäkin valvoin reilut kolme tuntia, herätys ennen kuutta. Minille hammas tulossa, ulvoo ja itkee unissaan, syö vähän väliä..
-uudet altistusohjeet lääkäriltä: nyt joka pvä eri ruokaa hitusen, kokeilussa luumu, maissi, riisi, kurkku. Mini onnellinen, kun voi jotain pistää suuhunsa, kun muut syö. Äiti kauhuissaan odottaa oireiden ilmestymistä.
- nekku kiukkuaa, eikä nuku. unet jää pvällä liian usein väliin, yöllä herää sit kirkumaan yliväsymystä ja herää kuudelta, en kestä.
-liikaa huolia, jotka valvottaa
Hyvää tänään:
-herkkupäivä taas! :-)
-miehen loma!
-ihanat lapseni
-Mini sanoo äi-ti :) ja juttelee kovasti mäm mäm, käi käi
Mersu, voimi voimia ja Hellun masulle tervehtymistä
Ankkis, täällä toinen helteestä kärsivä, pyörrytys vaan pahenee..
Lempille halaus, voi miten kurjalta tuntuu puolestanne.
Aavikselle jaksamisia!
no niin , Mini heräs ambuanssiin, riehuu sylissä, palaan joskus
Enkeli1 ja Nea+Mini
Otsikko kuvaa parhaiten olotilaani. Oli eilen henkilökunnan palaveri ja viinikoulutusta. Venähti yö kahteen... Oli muuten lämmin yö, 20 astetta vielä kahden aikaan. Kannattipa olla liikenteessä niin tiesi tuonkin:)
MIes ei oikein tykänny, kun jäin työkaveiden kanssa parille. Aamulla Onni sitten heräs jo ennen seiskaa, kun oli tullut pissa housuun. (toinen yö vaipatta, edellisyönä pissasi jo yhden aikaan. Viime yönä oli kuulemma herännyt alkuyöstä pissalle, joten eiköhän se siitä). Aamulla tuntui kyllä melkoisen tahmealle. Mies ei edes vienyt Onnia tarhaan vaan sain kärsiä nahoissani eiliset riennot.
Tai oli se lopulta viemässä mutta minä sanoin, että ei tarvi viedä, minä hoidan kyllä lapseni. Alkoi niin ärsyttään sen äänensävy ja kaikki. Onni parka oli jo kengät jalassa, itkien lähdössä mutta minä sitten sanoin, että ei tarvi vielä lähteä. No, tuli se mies sitten hakeen parin tunnin päästä ja vei Onnin tarhaan. Pääsin vielä nukkumaan.
Tosi paska maku jäi tuosta aamusta. Harmitti, että Onnin piti joutua siihen tilanteeseen, että mies on lähdössä mulle vihaisena viemään sitä hoitoon mutta sitten en antanutkaan viedä vaan ajattelin, että ei tulis niin pitkä päivä tarhassa...
PItää olla ainakin kello 21 asti töissä. Odotan isoa ryhmää saapuvaksi. Toivottavasti tulevat kello 21, aamulla pitää jaksaa tulla taas kello 7. Sitten on 3 vapaata.
Jatun kuvauksesta tuli itselläkin tippa linssiin. Siis kun olit katsonut parvekkeelta kahta pientä koululaista isot reput selässä. Voin kuvitella, miten itse reagoin sitten kun Onni aikanaan koulutielle lähtee. Eipä siihen enää montaa vuotta loppujen lopuksi ole.
Italialaiset miehet on kyllä poikkeuksetta ihqun näköisiä. Kolme sellaista tuli äsken tänne:) Nam!
Tässäpä tätä.
T-P
Kiva, että on viileämpää. Eilen oli oikeastaan kiva käydä lenkillä, kun ei ollut valmiiksi hiki.
Toivottavasti Mersu pääsee kohta synnärille.
Tuntuu varmasti haikealta kun lapsi lähtee koulu tielle. Minua itkettää jo nyt, kun joudutaan vaihtamaan päiväkotia. Tämä nykyinen on ollut ihan huippu paikka (vaikka lapsiryhmä onkin liian iso pienten puolelle). Erityinen surku tulee Otson opea, upea tyyppi ja bonuksena vielä mies.
Nyt syödään perjantaipizza. Perjantaipullo on jo avattu ;)
Palaan asiaa pian.
Pilette
Ei tahdo saada kirjotettua...päässä pyörii samat ajatuset:rahat on loppu-pitäs saad töitä,töitä on mut en taho vuorotyötä vaan mielellää tosi säännöllisen päivätyön ja jos vaikka läheltä..En tahtos typylle hirmupitkiä tarhapäiviä,mitenhän se pärjää..äitin pikkarainen.Entä poika,tuo minun kolulainen..on kyllä kovin reipas,mut voi sellanen haaveilija.Yritän nyt aamuisn et poika toimis ite ku oon herättäny mut aian se johonki jämähtää ja vastaus on " ai ni,mä unohin" Nii,se unohtaa olevansa sähdössä kouluun ja unohtaa ottaa repun ja hatun ja.....Miten se selvii kun kukaan ei ole kotona?!
Tämä kaikki on vieny yöunet..valvon ja pyörin ja päässä humisee!Pää ja niskasäryt on megaluokkaa..Ei jaksas!
Mersulle jaksua ja toivottavasti pian saat pikkuruisen syliisi!
Lilalle toivon elon helpotusta!Samoin Mimmulille!
Ja toivottavasti Aaviskin saa asiota järjestykseen!
Enkelille hali!ja käy lääkärissä vaikka huimaus varmaankin on väsymyksestä..Millonhan ehdittäs nähä?
Viime yönä sato kovaa...Kohta on syksy,en taho!!!Pitäs kai muuttaa johonki missä toppi ja minariki on liikaa päällä-sopis mulle!
Mies tulee kohta,uunissa on patongit Hilun reseptillä :-) joskin muunnelluin täyttein eli mitä kaapista löyty..
Hyvää viikinloppua teille ihanat :-)
jatu
Väsyäitin ja väsypojan viikko on mennyt vaihtelevasti. Eilen Pönksy oli ollut itkuinen (huutanut lujaa) pitkiä aikoja hoidossa, tänään kaikki oli mennyt tosi hienosti. Äidin tunnelmat kulkevat uskollisesti samaa vuoristorataa. Ehkä joskus saamme iloisen ja tasaisen pojan takaisin: sairaalareissun nyrjäyttämä ja järkyttämä raide oikenee kai, vaikka äidillä meinaa vieläkin itkettää koko sairaala ja sen jälkeiset ajat sekä huono hoidonaloitushetki. Enää ei kuitenkaan (pojalla) kauhupainajaisia eikä sylityksiä öisin, ruokaa menee normaalisti eli paljon, epätavallisia raivokohtauksia yhä jossain määrin, muttei kuitenkaan 27 kertaa päivässä, pyörällä poljetaan yhä lujempaa. Rentoudun nauttimaan töiden teosta ehkä parin viikon päästä, mikäli koti- ja hoito-olot asettuvat ja vakiintuvat niin, etten tunne olevani aivan väärässä paikassa. Olen miettinyt, miten käydä oikein läpi kolmevuotiaan hätää ja ahdistusta ilmeisen traumaattisen kokemuksen jälkeen.
Tietääkö joku Mersun kuulumisista?