Lue keskustelun säännöt.
Miksi mun lapsen nimeä ei voida lausua oikein ?!
11.08.2007 |
Tyttäreni nimi on Jenny, ja se lausutaan yyllä, niin kuin kuuluukin. Mutta miksi ihmeessä hoitotätien, kavereiden vanhempien, jopa anopin, pitää lausua se JENNI? Heille on kerrottu oikea lausuminen, jopa huomautettu siitä, mutta silti ei opita! Tyttö tulee jopa surulliseksi kun häntä ei kutsuta omalla nimellään, ja niin minäkin. Jos olisin halunnut tytärtäni kutsuttavan Jenniksi, en olisi antanut hänelle nimeksi Jenny!
Kommentit (117)
Ja todella monet kutsuvat kahdella E:llä Eerika:ksi. Todella ärsyttävää sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa nimet lausutaan kuten suomenkieleen kuuluu. Jenny on siis Jenny, Jenni on Jenni. Rosa lausutaan Rosa ja Roosa on Roosa.
En voi käsittää miten sitten jotkut alkaa lausuun väärin. Ei ruotsinkieltä pidä sotkea mukaan. On minunkin nimi Maria. Ruotsissahan tuo lausutaan Mariia, mutta ei tietenkään Suomessa kuten ei pidäkään.
Siis Jenni tulisi kirjoittaa Jenni eikä Jenny. Jenny kuulostaa naurettavalta ja on väärin lausuttu.
aivan I:llä, mutta useimmat ruotsinkieliset sukulaiset ja jopa opettajatkin kirjoittavat Henrik tai Henry. Joskus siis ihan tavallinen nimi kirjoitetaan väärin, mutta enpä jaksa lähteä oikaisemaan. Sukunimestämme olen nähnyt varmaan 10 eri versiota, jotka vaan huvittavat - Aika pientä mielestäni nämä nimijutut ja tosta ei kyllä jaksa vetää hernettä nenään (muuten ois nenä ihan tukossa)
Vierailija:
Ja todella monet kutsuvat kahdella E:llä Eerika:ksi. Todella ärsyttävää sekin.
Sitä kyllä kaivaa ihan itse verta nenästään jos antaa lapselle nimen joka normaalisti äännetään aina toisin kuin itse haluaisi ja sitten ärsyyntyy kun ihmiset ääntävät sen niin kuin se aina muuten äännetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelkaa sitä suomen kieltä ennen kuin tulette väittämään totuutena tuollaista roskaa.
Ja väännetään tässä samalla teille nyt: Tuo lausutaan kuten äännetään pätee suomen kieleen, mutta vain suomen kielen mukaisiin sanoihin. Kun on kyse suorista lainasanoista, niin ne eivät ole suomen kielen mukaisia, jolloin tuo ääntämissääntö ei päde. Ja nää kaikki edellä annetut esimerkit ääntämisongelmaisista nimistä on ulkomaan lainoja, ja ongelmat johtuvat siitä. Ja tosiaan mummojenkin aikaan on osattu lainata nimiä ulkomailta - jopa ihan suomalaisiin perheisiin.
Laitoin tuon lauseen vielä tuohon otsikkoon, kun se oli niin hyvin sanottu:)
On täysin käsittämätöntä, että joku lainaa vierasperäisen nimen ja sitten silmät suut ymmyrkäisinä selittää, että se PITÄÄ lausua niinkuin kirjoitetaan.
Sen VOi lausua niin, muttei todellakaan pidä.
(ja kun sen kuulee tässä uudessä suomalaisessa muodossa tulee väkisinkin mieleen, että tonkin nimen on äiti varmaan nappasut jostain harlekinistä, eikä osaa sitä lausua...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiat on helppo sanoa hyvin, kun tietää mistä puhuu.
" Jenny (lausutaan muissa maissa suunnilleen " tseni" )
Suomessa sanotaan Jenni. Jossain vaiheessa on alettu myös kirjoittaa niinkuin lausutaan eli Jenni."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se lausuttiin Y:llä, kuten taidettiin lausua tuohon aikaan kaikki Jennyt. Ei minulla tulisi mieleenikään lausua muulla tavalla, jos kerran suomalaiselle lapselle on nimeksi Jenny annettu. Jenni kun on sitten se i-muoto kyseisestä nimestä.
vaan siitä tosiasiasta, että vanha nimi äännetään kuten se on äännetty jo 100 vuotta sitten, kuten se on totuttu ääntämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku perkele tulee mulle vielä väittämään että Mia lausutaan joskus MIA niin vedän sitä turpaan!
Siis harva esittelee itsensä kirjoitettu paperi kädessä. Yleensä esitellään kätellessä. Koulussakin jokainen saa itse esitellä itsensä, vaikka opettajalla nimilista onkin olemassa. Tosin opettajan ei voi kerrasta olettaa muistavan kaikkia.
Kysymykseni kuitenkin kuuluu, että jos joku tulee teille esittelemään itsensä JennYnä, niin miksi te väännätte sen seuraavassa lauseessa omien, vaikkakin oikeiksi kokemienne, sääntöjen mukaiseksi JennIksi, vaikka varmasti tajuatte, että toinen on koko ikänsä ollut se JennY? Ja siis tämä myös kaikkiin muihin nimiin, joita väännätte omistajan omasta kokemuksesta huolimatta aivan toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä olen aina isotätiäni Jenny-tädiksi kutsunut enkä Jenni-tädiksi...Eikä se ole ollut vaikeaa, lapsenakaan
Kun olin lapsi ja nuori Jenni nimisiä ei ollut yhtään tiedossani sen sijaan Jenny nimisiä oli paljonkin ja lausuttiin aina JennY - siis niin kuin kirjoitetaan.
Kun Jenni nimisiä alkoi ilmaantua oli selkeää että kyseessä on eri nimi.
Jennyt on yleensä iäkkäitä ihmisiä 70+, mutta onneksi vanha nimi on tullut uudestaan käyttöön niin kuin vanhoilla nimillä on ollut tapana.
Ap. vaadi edelleenkin että tyttäresi nimi lausutaan yyllä. Jos lapsi on ihan pieni niin hän tulee isompana korjaamaan jos nimi lausutaan vääärin.
Minä olen Jen-NY
Minä tunnen pienen Jennyn eikä tulisi mieleenikään lausua nimeä millään muulla tavalla kuin y:llä.
Vierailija:
Jos olisit yhtään lukenut äänneoppia, niin tietäisit. Ei ole kyse ihmisten tyhmyydestä, vaan suomen kielen säännöstöistä. Ja siitä, että on inhimillistä, että suomenkielinen ihminen lausuu suomen äänneopin mukaan.