Minkalaisia kirjoja on JUNTIN kirjahyllyssa? Siis siina pienessa tilassa, joka jaa posliiniesineiden, valokuvien, tyhjien viinapullojen ja television jalkeen jaljeelle?

joka kertoo kidutetuista lapsista joku torey...

Kirjahyllystä löytyy ainakin seuraavien kirjailijoiden tekeleitä: Voltaire, Cervantes, Irving, Steinbeck, Sartre, Tolstoi, Dostojevski, Golding, Bukowski. Lisäksi hyllyssä on myös Stephen Kingin kirjoja, kaikki Harry Potterit, Roald Dahlin Matilda ja Kuka pelkää noitia, Freudin Unien tulkinta ja Johdatus psykoanalyysiin, Marxilais-Leniniläisen filosofia perusteet jne.

vaan kysyttiin, että mitä löytyy juntin hyllystä. Eikä siis että mikä kirja tarkoittaa että omistaja on juntti.



Meilläkin on Luolakarhun klaani ja jopa kolme jatko-osaa. Ekat 3 kirjaa on kahdella kielelläkin. Se eka kirja on ihan tolkuttoman hyvä. Meillä on kyllä noissa sadassa hyllymetrissä muutama muukin kirja.



t. se Auelia mukamas morkannut

Kertoo, että olet tylsä tavis.

on kirjoja vain vähän. Siellä voi olla muutama klassikko (lahjaksi saatu Seitsemän Veljestä), pari autonkorjausopasta, itseparannus- ja horoskooppikirjoja, jokunen romanttinen romaani sekä tietenkin Vihkiraamattu ja vauvakirjat.



Nuo kaikki mainitsemani kirjat voivat löytyä myös akateemisesta kodista. Ero on siinä, että jälkimmäisessä kodissa on paljon (ja luettuja!) kirjoja aina viihderomaaneista Italo Calvinoon, Juan Saramagoon ja Pirkko Saisioon. Kirjahyllyä ei ole myöskään täytetty koriste-esineillä ja viinapulloilla :)

Eli kirjasto on vieras paikka, lukunopeus ei ehkä kovin hyvä, keskittymiskyky tai -mahdollisuus vähäinen. Eli lukemaan voi myös oppia. Ja lukemaan kannattaa oppia, sillä se avaa ovia lukemattomiin maailmoihin! Tiedemieskirjatkin ovat kiinnostavia, jos ne käsittelevät aihetta, josta olet muutenkin kiinnostunut. Kirjat ovat myös viihdyttäviä, ihmiselon peruskysymyksiä käsitteleviä, loistavia henkilö- ja ajankuvia.



Minäkin todella katson ihmisten kirjahyllyistä kirjoja sillä silmällä, että onko vaikka yhteisiä lukukokemuksia, jotain kirjaa jota voisin pyytää lainaksi jne. Kun pukeutumisen, asuinalueen, auton, ulkonäön sanotaan niin kiistämättömästi kertovan jotain ihmisestä, ja niistä täälläkin aina arvioivaan sävyyn puhutaan, niin miksipä kirjat eivät voisi viestiä ihmisestä jotain. Sanoisin että ihminen joka ei koskaan lue, on jotenkin, noh, ainakin suppea.

Juan... Siis José Saramago, tietenkin :)



Nimim. Kertomus Sokeudesta juuri kesken

Eräillä kavereillamme on perinteinen junttikirjakokoelma, mutta ovat todella " epä-juntteja" tyyppejä jotka vain käyttävät kirjastoja lukemisen hommaamiseen. Joka viikko tuovat kirjastosta metrisen pinon kirjoja kotiin.

ja jos romskutkin on ihan pelkkää viihdeosastoa...

Tosin mun mielestä erityisen epäilyttävää on, jos joku sanoo oikeasti pitävänsä Dostojevskistä. Itse olen hänen teoksiaan läpi kahlannut, mutta ehdottomasti paras hetki on se, kun viimeinen sivu on luettu, eikä tarvitse ikinä enää palata moiseen tekeleeseen. Voisin verrata synnytykseen, itse prosessi yhtä tuskaa, mutta kun homma on saatettu loppuun, alkaa endorfiinihumala!

Mulla pätee niin dvd:hin kuin kirjoihin ym muuhun säilytettävään säntä,etten säilytä/osta jos en ole varma,että luen/katson/tarvin toisenkin kerran...



Joten multa löytyy vain 2 hyllyllistä kirjoja,mm anne tylerin kaikki, aika monta paul austeria,jane austenia ja bronteja, tuulen viemää ja juoksuhaudantie, lumi peittää seetripuut,muutama dick francis ja cathy kelly,paju pieni,karannut morsian,aikamatkaajan vaimo,narniat,hilja valtosta,shakespearea jne...

taas tätä samaa aihetta. Mulla on yksi kirjahylly täynnä kevyempää kirjallisuutta, sitten löytyy ammattikirjallisuutta, tietokirjoja jne. Pääasia, että ihmiset lukevat edes jotain! Dekkaritkin ovat aivan mainiota luettavaa. Ei kaikkien ole pakko jaksaa kahlata läpi Steinbeckiä ja Hesseä.

Kirjallisuusklassikot lainataan kirjastosta.

Silti en pidä (tai en ole oppinut lukemaan) venäläistä klassikkokirjallisuutta. Se on minusta hidastempoista, vetelää ja poukkoilevaa. Olen varmaan siis juntti.



Klassikoiksi kutsutuista kirjoista minuun suurimman vaikutuksen on tehneet Tuntematon, Täällä Pohjantähden alla, Kotiopettajattaren romaani, Se tavallinen tarina, Musta rakkkaus, Tehtaan varjossa, Valtio... Eli aika kotimaista näyttää suosikkilistani olevan.

Onko lukemattomuus junttia? Onko kirjojen lainaaminen junttia? Onko vähemmän junttia lukea ja ostaa näyttävä klassikko kuin vähän tunnettu halpa pokkariversio kirjasta, josta todella pitää ja joka todella antaa jotain henkistä sisältöä vielä lukukokemuksen jälkeenkin?

Esimerkiksi se, että kirjahyllyssä on kaikki Harry Potterit tai Da Vinci Koodi, mutta ei juuri muita teoksia. Sinänsä Potterit tai Dan Brownin kirjat ovat varmaan suurimman osan kirjahyllyissä, mutta jos hyllystä ei juuri muuta löydy...

Kirjojen lainaaminen missään nimessä ei.

Lukemattomuus on junttia,varsinkin ilman perusteluja.



Kirjojen lainaaminen on ainakin minusta fiksua,mutta kamppailen muutenkin liika-ostamista ja omistamista vastaan ;)



Onko vähemmän junttia lukea ja ostaa näyttävä klassikko kuin vähän tunnettu halpa pokkariversio kirjasta, josta todella pitää ja joka todella antaa jotain henkistä sisältöä vielä lukukokemuksen jälkeenkin?



**aivan sama minusta onko kyseessä pokkari vai kovakantinen,sisältö ratkaisee!!

Mutta kun osta uusia vaatteita kuin muutamia kappaleita tarpeeseen, kotimme on sisustukseltaan todella juntti opiskelijahuonekalujen kokoelma, liikun kävellen ja pyörällä, olen raaskinut tuhlata rahoja ja luontoa ostamalla kirjoja. Tosin aina vain alesta, tietenkin. On ihanaa kun on kirjoja kotona ja voi lukufiiliksen tullen vain valita hyllystä jonkun hyvän. Ei sitä iltamyöhällä pääse kirjastoon. Luen omistamiani kirjoja monta kertaa, samoin lainaillaan kavereiden kesken.

Joistakin olen ostanut ihan kirjaversiot, ehkä vähän turhamaisuuttani, sillä minusta kirjat ovat kauniita esineitä, ja pokkarit kuluvat laukussa ja käytössä. Lapsetkin osaavat kunnioittaa kirjoja, ja niitä ei revitä tai retuuteta, vaan luetaan kauniisti lattialla tai sängyllä.

on ihan oikeasti venäläiset klassikot. en ole tosin muuta lukenut niistä kun tolstoita, dostojevskia ja puskinia. rakastan sellaisia kirjoja joissa ei tapahdu mitään. saa iltaisin nopeati unen päästä kiinni kun niitä lukee. olen aloittanut vähän venäjän opiskelua kun haluaisin lukea noita alkuperäiskielellä.