Tänä vuonna on jo tullut tienattua 100 000e. Tuhlailen rahaa mihin

Pitäisikö onnitella vai olla kade?

ihmistä virtuaalielämän ulkopuolella, jonka kanssa tämä riemusi jakaa.

olen todella iloinen puolestasi, että olet löytänyt elämääsi merkityksellistä sisältöä! Elä ja nauti! :)

Piti kysyä:



Oletko sukua Tukiaisen jossulle? Serkku? Jutut ainakin ovat samaa tasoa, ulkonäöstä en tiedä. Laita kuva niin kyllä me kerrotaan mistä pitää vielä korjata =)

työ ja kivat harrastukset kuitenkin antavat paljon. Ystäviä voisi olla enemmän. Vanhat ovat kadonneet kun aloin menestymään urallani. ap

ps. on mullakin rahaa, muttei tarvetta leveillä kuinka paljon massia sukanvarressa lymyää.



Toi kateuskorttikin on kuin suoraan Tukiaisen suusta. Onko sulla tekotukka?

Aito ilo syntyy juuri siitä kun itse on tiennut rahansa kovalla työllä. Perittyä rahaa on vaikea arvostaa, ainakin minun, kun en ole mitään perinyt ja huomaan, että kultalusikka suussa syntyneet eivät yleensä saa suuria aikaan.

ap

Aito ilo syntyy juuri siitä kun itse on tiennut rahansa kovalla työllä. Perittyä rahaa on vaikea arvostaa, ainakin minun, kun en ole mitään perinyt ja huomaan, että kultalusikka suussa syntyneet eivät yleensä saa suuria aikaan.

ap

Ahaa. Sä oot nousukas. Ilmankos.

yrittäjä ja homma pyörii hyvin. Nyt voi jo vähän rentoutua ja nauttiakkin raadannan tuloksista. Aiemmin en uskaltanut vaikka tulot oli hyvät kun pelkäsin, ettei homma jatku yhtä hyvin, mutta nyt on jo 5 v. yritetty ja tulos paranee joka vuosia. Okei voihan sitä tuohta tulla enemmänlin , mutta tämä riittää minulle.

ap

Ei ketään muisteta sen mukaan paljonko se tienas vaan sen mukaan kuinka mukava tyyppi se oli.



Ja mitä ihmeen traumoja sulla on perittyä rahaa kohtaan. Samaa valuuttaa se on.

toivottavasti olet onnellinen

Samaa valuuttaa ja jokuhan sen on itse kuitenkin joskus tehnyt. Helpommalla vielä pääsee, kun perii rahan. Minä näin omaisuuteni kerryttänyt. Ei kai se minun syyni ole, että vanhempani menestyivät ja halusivat omaisuutensa perillisilleen jättää ja helpommalla heidät elämässään päästää. Nautin nyt heidän antimistaan ja olen onnellinen niin. Kiitollinen vanhemmilleni tästä onnesta ja jätän myös omilleni jälkeeni. Onnea vaan sinulle myös ja toivottavasti sinun perillisille jää jotain, josta nauttia ja hieman eväitä elämäänsä varten.

sinun tienaamasi on kuitenkin melkoisen pieni summa kellekkään jätettäväksi, joten ymmärrettävää ettei siitä pääse nauttimaan kuin itse yrittäjä. Meillä kyse on ollut yli puolestamiljoonasta / perijä.

Kaikki tuntemani koroilla elävät eivät tee mitään hyödyllistä, loisivat vaan perintörahoilla. Tässä on juuri se ero. Minä tiedän tehneeni paljon myös muiden eteen tekemälläni työllä ja maksan myös kunnolla veroja n.50%. Kun taas pääomatuloista maksetaan vain 28%. Tässä on se epäkohta.

Pienellä laskutoimituksella pystyn jättämään toki minäkin lapsilleni perintöä kun näillä palkoilla työskentelen 25 v,

ap

Kuten et sinäkään arvostaisi itse perimääsi. Ei siis kannata heille mitään jättääkkään. Oppivatpahan itse tekemään omansa.

Meilläkin on rahaa vaikka kuinka paljon, mun/meidän "ongelma" on se että, ei keksitä mitään mihin rahaa tuhlata. Rahan tuhlaamiseen ja tavaroihinkin kyllästyy jossain vaiheessa. Plastiikkaa me ei tarvita.

Aito ilo syntyy juuri siitä kun itse on tiennut rahansa kovalla työllä. Perittyä rahaa on vaikea arvostaa, ainakin minun, kun en ole mitään perinyt ja huomaan, että kultalusikka suussa syntyneet eivät yleensä saa suuria aikaan.

ap

..mutta aika moni suomalainen tekee kovaa, rehellistä ja tärkeää työtä päivittäin näkemättä koskaan tuollaisia summia (per vuosi).

Miehelläni on samat tulot kuin sulla ap, mutta me elellään todella vaatimattomasti (ollaan jopa pihejä...). Asuntoa varten säästellään. Meitä ahdistaa kaikki tuhlaaminen ja ylimääräinen materia.

Kaikki tuntemani koroilla elävät eivät tee mitään hyödyllistä, loisivat vaan perintörahoilla. Tässä on juuri se ero. Minä tiedän tehneeni paljon myös muiden eteen tekemälläni työllä ja maksan myös kunnolla veroja n.50%.

Kehitän itseäni ja harrastan. Ehkä juuri sen vuoksi ei ole plastiikkakirurgiaan edes tarvetta ;)

Ja jos veroista puhutaan, enköhän minä maksa pääomaveroinakin enemmän kuin sinä työstäsi.

suuremmat kuin sinulla, emmekä koe, että voisimme tuhlata niin kuin huvittaa, jos meinaa, että jotain jää pahanpäivänkin varalle ja todella: niille perillisillekkin. Toki matkustamme useammin vuoteen ja on muutama asuntokin vuokralla, mutta velkaakin on. Ei noilla tuloilla pääse kyllä vielä kehuskelemaan. Eihän tuolla 100 000 eurolla edes kummaista asuntoa ostaisi ilman velkaa! Hah!