Petin miestäni kaverimme kanssa - mitä teen? Ajatukset aivan sekaisin.

En ole koskaan pettänyt miestäni MUTTA ymmärrän ap kirjoittajaa paremmin kuin hyvin.



En voi ymmärtää tätä yksisilmäistä ajattelutapaa, että pettäjä on heti paikalla huora tai sika. Jos mies ei huomaa naistaan, hän ottaa riskin siihen, että nainen lähtee muualle. Samalla tavoin, jos nainen ei huomaa miestään, hän ottaa riskin siihen, että miestä alkaa kiinnostaa muut. Mielestäni siihen on tuolloin lieventäviä asianhaaroja (haarojapa hyvinkin ;) ). Mutta siis: en tuomitse ap sinua ja ymmärrän, miksi noin tapahtui. Minä kyllä sinuna eroasiain nykyisestä miehestä, koska suhde ei tosiaankaan kuulosta kovin hääppöiseltä ja todennäköisesti tuhlaat elämäsi hänen kanssaan. Ehkä hänellä on itsellään joku toinen, kun et kiinnosta häntä lainkaan?!

Tuskin olet ainoa, jolle on käynyt näin. Etkä tule olemaan viimeinen. Tehty, mikä tehty ja valitettavasti sinun täytyy elää sen asian kanssa. Kysymys kuuluukin, haluatko edelleen jatkaa miehesi kanssa, vai saiko tämä syrjähyppy sinut näkemään, millä tolalla liittonne oikeastaan on? Pitäisikö sinun mielestäsi teidän liittonne ongelmille vähitellen tehdä jotain? Onko mittasi täyttynyt riitelyjen ja läheisyyden puutteen takia? En usko, että kukaan oikeastaan voi sanoa, mitä sun pitäisi tehdä. Ehkä nyt on parasta hetken aikaa miettiä, mitä oikein haluat ja keitä ihmisiä tekosi mahdollisesti loukkaa. Asioilla on taipumus ratketa, kun antaa vähän aikaa. Älä tee mitään hätiköityä. Älä myöskään ole liian ankara itsellesi, joskus elämä vaan näyttäytyy kummallisena ja saa meidät itsekin yllättämään itsesi. Voimia ja toivottavasti saat asiat ratkaistua mahdollisimman pian.

Minua vain ahdistaa riitely ja kommunikaatio-ongelmat mieheni kanssa.

Se, että minä onnistun saamaan hänet niin kauhean raivon valtaan, että hän karjuu minulle ja lyö nyrkkiä pöytään. Ei paljon katsele jos alla jotain tavaroita, rikki ne menee. Yleensä humalassa nämä riidat pahimmillaan, mutta ihan kyllä selvinkin päin.



Ei vain nykyisin kovin usein tunnu siltä, että mieheni rakastaisi minua. Sanoo kyllä joskus kuitenkin että rakastaa.



Nyt tuntuu, ettei oikein osaa keskittyä mihinkään, ruoka ei maistu ja pelkään ensi kohtaamista mieheni kanssa kun hän tulee kotiin.

Lähde nyt johonkin kaupoille tms. ettet ole kotona ku ukkos tulee. Se olet sinä kuka sitten lentää seinään, jos kerran miehesi käyttäytyy suuttuessaan väkivaltaisesti.

Mikäli siis aiot kertoa asiasta.



Sinuna harkitsisin vakavasti kyllä eroa.

Mun mielestä jos suhde ei anna sulle mitään, niin eroa. Ei kannat elämääns heittää hukkaan. Syrjähypystä en puhuisi meihelle. Lähinnä miettisin et mitä se hyödyttäisi, kenen asiaa se ajaisi. Loukkaisi toista vaan. Tarkoitus tuskin kuitenkaan loukata omaa ukkoa tuollaisella.

Vahinkoja sattuu, tunteet on varsin mysteeri asia. Aina ei ihan järki juokse yhtä lujaa mukana. Sille vaan ei voi mitään.



Itse erosin 16 v kestäneestä suhteesta juurikin siksi että se ei antanut minulle yhtään mitään. Ei tunne tasolla, ei älyllisesti eikä seksuaalisesti. Se oli vaan tuttu tapa, joka vaan jatku kun ei ollut muusta ajatustakaan. Tyhjää se oli. Todellakin. Nyt seksikin on tuntunut ihan taivaalliselle, kun kumppani vaihtu. Vaikka ei se aina vaihtamallakaan parane, mutta ei siinä skeidassa suhteessakaan kannata itteensä näivettää.

jotka huorittelette yms. ap:ta painukaa jonnekin kauas ja äkkiä, luuletteko että ap tarvitsee just nyt tuollaista puhetta? MIETTIKÄÄ NYT HYVÄT IHMISET. Toisella on asia joka painaa hänen mieltään ja haluaa siitä keskustella niin eikö olisi fiksumpaa koittaa auttaa toista kuin haukkua....



En ole kyllä aiemminkaan ymmärtänyt tänne kirjoittaneita, osa on kyllä asia ihmisiä jotka ymmärtävät että tässä eletään elämää joka aika ajoin omasta halusta, toiveista yms huolimatta YLLÄTTÄÄ vai eikö muille ole käynyt niin?Mulle ainakin.



Voimia ap. Unohda asia ja anna todellakin itsellesi anteeksi, nyt vain mietit että mitä haluat nykyseltä mieheltäsi? Olisiko sulla ja tällä kaverilla mahdollista suhteeseen, siis ihan julkiseen? Nykyinen suhteesi tuntuu aika epätoivoiselta.



Ja mun mielestä jos jompi kumpi lähtee pettämään niin silloin suhde/liitto ei toimi!

Tämä on ns. kategorinen pimperatiivi by Immanuel Cunt

Sitä saa mitä tilaa. Ihan turha surkutella että voi voi näin nyt kävi ja hupsista. En ole heittelemässä kiviä huorintekijän päälle, mutta en rupea myöskään kaunistelemaan ja selittelemään etteikö hän olisi "lumppu" (kuten joku hyvin sanoi)

...keskitytään täysin väärään asiaan.



Tehtyä ei saa tekemättömäksi, oli ap sitten jonkun teidän mielestä huora ja jonkun mielestä neitsyt.



Olennainen kysymys ap:lle kuuluu, että miksi ihmeessä olet miehesi kanssa edelleen yhdessä??? Viesteistäsi päätellen teillä on mennyt jo pitkään surkeasti, sinä et selvästikään kiinnosta miestäsi monellakaan tasolla jne. Ja kun teillä ei ole "onneksi" lapsia, niin miksi olisit jatkossakin noin huonossa suhteessa?



En sano, että pitäisi helpolla erotakaan, mutta annat kyllä suhteestanne surkean kuvan ja sen pohjalta en keksi syitä miksi jatkaisitte yhdessä. kumpikin teistä olisi todennäköisesti onnellisempi jonkun muun kanssa.

Suutelin ja hyväilin yhden miespuolisen kaverini kanssa (ei miehen kaveri kuitenkaan). Haluaisin jatkaa tämän miehen kanssa tätä touhua, ei menty sänkyyn. Samalla tajuan, että oikeasti tässä on kyse siitä, että omassa avioliitossa on asioita pielessä. Aioin nyt laittaa jäitä hattuun ja lopettaan tämän toisen miehen kanssa tähän, mutta toisaalta tekisi ihan hulluna mieli jatkaa. Kyse olisi siis etupäässä seksistä. Oman miehen kanssa seksi on tuttua ja sitä saa melko varmasti ainakin silloin itse pyydän. Oman miehen kanssa ollaan ajauduttu hoiteleen näitä lapsiperheen rutiineja ja mies tekee töitäkin hirveästi. Sellainen läheisyys puuttuu, että tietäisi oikeasti mitä toisen päässä liikkuu ja mitä toisen elämään kuuluu ja mitä toinen toivoisi. Tiedän, että tarvisimme aikaa oman mieheni kanssa ja yritän jatkossa panostaa siihen. Sua en osaa neuvoa...Paitsi että tuskin sellaista vaihtoehtoa on ainakaan omalla kohdallani, että pitäisin vain hauskaa (harrastaisin siis seksiä) jonkun toisen kanssa ja siitä ei olisi mitään seuraamuksia avioliitolleni. Varmaan mulla olisi tunteet pelissä aika pian vaikka en olisi niin suunnitellutkaan jne.

Sinulla ei ole oikeutta tuottaa miehellesi tuskaa ja siten helpottaa omaa oloasi. Sama pätee miehesi ns. kaveriin.



Samalla yrität parantaa omaa parisuhdettasi parhaasi mukaan tai sitten teet päätöksen erosta. Tuolla tiellä et voi jatkaa.

toi suhde ei kuulosta hyvältä. ei oo normaalia et reikiä tulee seiniin eikä miehelle uskalla soittaa. nyt jättäminen vielä on helppoa, kun ei ole lapsia.



itse en eronnut ajoissa, nyt myöhäistä. ole minua viisaampi.

Niin ei omantunnontuskatkaan vaivaa.

Ap tiputtelee tietoja ja muuttaa tarnaansa.

Tää ei ole provo.

Anteeksi sekava kirjoitustyylini, johtuu varmaan myllerryksestä joka käy sisälläni juuri nyt.

Tää mun juttu näyttää kirjotettuna vielä jotenkin niin paljon raadollisemmalta mitä olen itse ajatellut.

Samalla tajuan, että oikeasti tässä on kyse siitä, että omassa avioliitossa on asioita pielessä. Aioin nyt laittaa jäitä hattuun ja lopettaan tämän toisen miehen kanssa tähän, mutta toisaalta tekisi ihan hulluna mieli jatkaa. Sellainen läheisyys puuttuu, että tietäisi oikeasti mitä toisen päässä liikkuu ja mitä toisen elämään kuuluu ja mitä toinen toivoisi. Paitsi että tuskin sellaista vaihtoehtoa on ainakaan omalla kohdallani, että pitäisin vain hauskaa (harrastaisin siis seksiä) jonkun toisen kanssa ja siitä ei olisi mitään seuraamuksia avioliitolleni. Varmaan mulla olisi tunteet pelissä aika pian vaikka en olisi niin suunnitellutkaan jne.

Mulla on just samanlaisia ajatuksia. En vain todellakaan tehnyt tätä seksin vuoksi, en pystyisi harrastamaan seksiä kenen tahansa kanssa. Minun täytyy tykätä ihmisestä ja tuntea hänet (niin kuin olen tuntenut tämän miehen jo yli 10 vuotta) ennen kuin voin harrastaa seksiä. En ole koskaan harrastanut mitään yhdenillanjuttuja, eikä seksikumppaneitakaan ole ollut kuin 5 elämäni aikana.

Pelkään vaan, että mulla on kohta tunteet pelissä tässä jutussa.

Monet solmii suhteen peitelläkseen todellista minäänsä. Mies ei ole normaali jos sitä ei haluta muutamia kertoja viikossa.



Erotkaa niin elämäsi tulee raiteilleen. Voit perustaa perheen ja saada lapsia. Tuolla seksimäärällä mitä sinulla on miehesi kanssa ei raskauduta ehkä koskaan ja tulet katkeraksi vanhaksi ämmäksi lopulta.



Nosta nyt kytkintä huonosta suhteesta.

Monet solmii suhteen peitelläkseen todellista minäänsä. Mies ei ole normaali jos sitä ei haluta muutamia kertoja viikossa.

Erotkaa niin elämäsi tulee raiteilleen. Voit perustaa perheen ja saada lapsia. Tuolla seksimäärällä mitä sinulla on miehesi kanssa ei raskauduta ehkä koskaan ja tulet katkeraksi vanhaksi ämmäksi lopulta.

Nosta nyt kytkintä huonosta suhteesta.

Nooh, ei se mun mies nyt homokaan ole. Mutta olisi ihanaa jos mies katsoisi joskus edes minua himo silmissään. Mutta tuntuu, että vaikka näkee mut suihkunraikkaana ilman rihmankiertämää, ei se vaikuta häneen mitenkään :(

Nainen kaipaa sitä että mies haluaa häntä.

Tiedän, että minulla on enää rajallinen aika hankkia lapsia ja perhe tässä elämässä. Noin 5-7 vuotta ennen kuin se hedelmällisyys suorastaan romahtaa.

Lueskelin nopeasti läpi nämä viestit... Seuraava ei ehkä heti näytä liittyvän tähän asiaan, mutta saattaa avata joitakin uusia näkökulmia. Huomasin, että kun, Ap, kirjoitat suhteestasi mieheesi, kirjoitat koko ajan miehestäsi. Et omista mieheesi liittyvistä tunteistasi tai ajatuksistasi, vaan kuvailet yksinomaan miestäsi ja miehesi käytöstä.



Tosiasia kuitenkin on, että vaikka parisuhteessa toinen osapuoli olisi millainen tahansa, parisuhde on kuitenkin myös sinun suhteesi mieheesi. Etkä voi kantaa vastuuta kuin omista tunteistasi ja ajatuksistasi miestäsi kohtaan - siksipä kannattaisi miettiä niitä.

Eikö olisi parastaa lopettaa suhde, jos voit siinä huonosti. Miehesi ei kuulosta kovin mukavalta.