--<--@ SYYSKEIJUJEN JUTUSTELUA @-->--

Minäkin tulin onnittelemaan kaikkia raskautuneita. Täytyy myöntää, että pieni kateuden häivähdys hetkellisesti kävi, kun tätä pinoa luki. Mutta meilläkin pidetään nyt vauvoista ainakin taukoa. 3,5 vuoteen 3 lasta on voimansa verottanut ja välillä todella väsyttää. Tulevaisuuteen siirretään ne tyttöhaaveet kolmen pojan jatkoksi. Adoptio on myös vaihtoehto, mutta sitten joskus..



Mä oon tosissaan alkanut keskittymään itseeni. Siis elämäntapaojen muodossa. Viimeiset 5 vuotta on ollut painonkin kanssa yhtä jojoa. Nyt oonkin saanut kilot karisemaan hyvin ja painankin vähemmän kuin koskaan aikuisiässä. Vaikken koskaan lihava olekaan ollut. Ihanaa syödä terveellisesti ja urheilla. Olo on erinomainen.



Leevi tulee pian 11kk. Vielä ei kävellä ilman tukea, mutta sanoja sen sijaan tulee lähemmäs 20. Meilläkin pikku hiljaa siirytään samaan ruokaa muun perheen kanssa ja tavallisiin maitotuotteisiin. Hyvin maistuu ja toistaiseksi ei mitään vaivoja ole tullut. Leevi on edelleen niin helppo ja aurinkoinen lapsi, ei voi kuin olla onnellinen. Meillä ei turhia itketä, mielummin nauretaan, taputetaan, heilutetaan ja hytkytään musiikin tahdissa. Nykyään Leevi viettää myös pitkiä aikoja kirjojen parissa, nyt kun on oppinut kääntämään itse sivuja.



Ei muuta, kun hyviä vointeja kaikille!



Andoliniska kera poikakolmikon



P.S Meidän perheen Tanskanmatka kuulumisia voi lukea lokakuun Kotivinkistä, samalla näätte minkä näköinen naikkonen täällä näitä kirjoituksia naputtelee ;)

Voi apua papua teitä vauvamasuja..! (No juu, meilläkään ei ole muuta " ehkäisyä" kuin imetys, mutta ainakaan vajaa kuukausi sitten en raskaana ollut. Teetin labrassa testin samalla kun otatin vesirokon vasta-aineista verikokeen. Negaa oli kummatkin ja tiesin mie jo sen, ettei mulla koskaan vesirokkoa ole ollutkaan, mutta terkka ehdotti varmistamista.)



Andoliniska: mielenkiinnolla ootan Tanskan matkaa ;) Itse olin männä vuosina Vauva-lehdessä yhessä laihdutusjutussa, joten " julkkis" on täälläkin. Kehukehu :D Ja hieno juttu, että nyt oot päättänyt huoltaa itseäsi, niin ja toteutat myös sitä. Kova olen miekin päättämään, mutta toteutus on eri juttu, huokaus.



-piias-

Mun kans käy kieltämättä kade...toisaalta olis ihana saada vielä yksi lapsi...ennestään siis 2 poikaa. Mutta lääkäri kielsi multa,etten saisi enempää lapsia tehdä. 2 osanen kohtu ja kohtu on vaarassa revetä.

Adoptiota olen puhunu miehelleni..koska haaveissani on ollut adoptoida Kiinasta tyttö. Mutta katsellaan mitä mies sanoo... =) Kysehän on kuitenkin kaukana tulevaisuudessa...(jos sais vaikka rahaa säästöön)



Eelikselle on tullu TÄYSIN oma tahto....*huoh* Kaikesta mtä kieltää yms. tulee iso poru.Kaikki mikä on toisen kädessä,se pitää saada ja kun ei niin tulee kova huuto. No mun puolesta huutaa saa =)



Kyllä on niin hiostavaa ollu...toivon oikeestaan jo,että syksy tulis. Pitää vaan ostaa hyvät ulkoiluvaatteet.



Mutta nyt toista poikaa nukuttamaan!

Sommoro

Ja onnea Rantsulle ja Äityliinille, oikein ihastuttavaa huomata tämä vauvabuumi täälläkin!!



JOku ihmeen vauvabuumi tuntuu todellakin olevan menossa, mulla on tiedossa huhtikuulle asti joka kuukaudelle vähintään yksi odottaja omasta tuttavapiiristäni!! HIrveesti vauvoja maailmaan!



Täällä mennään hikisissä merkeissä elämässä eteenpäin, Iina neiti taapertaa edelleen kärryllään eteenpäin, muttei vielä ilman tukea, hetkeksi heittää otteensa irti seisoessa. Viimeisen viikon sisään on neidistä alkanut lähtemään entistä enemmän ääntä, kun on hereillä tuntuu olevan jatkuva polotus käynnissä, etenkin kun ollaan rattailla liikkeellä pieni sormi osoittaa vähän väliä jotakin ja suu käy samaan tahtiin. Ei sieltä oikein mitään tolkullista tule (iti, äiti, eeti ->isoveli, nenä, -kkka ->kukka, äkki ->hämähäkki) mutta asiaa tuntuu olevan kovasti ja ymmärtäähän se jo vaikka mitä.



Itse olen ihan väsynyt tähän jatkuvaan kuumuuteen, en ole muutenkaan helteen ystävä, saati sitten raskaana ollessa, en oikeasti jaksais enää ja odotan ihania kuulakkaita raikkaita syysaamuja..mahassa voidaan potkuista päätellen hyvin, tuntuu hurjalta ajatella että Iina on 11kk ja mulla on 15viikkoa synnytykseen...eli 25kohta jo täynnä!! Tämä jäänee meidän perheen viimeiseksi lisäykseksi, tuntuu jo minustakin siltä että olispa joskus aika kun minua ei tarvita niin paljon.



Ekaluokan aloitus on tainnut olla iak rankka myös äidille, huoli lapsesta kalvaa (kävellen kouluun), ekaluokkalainen on iltapäivät ja illat ylikierroksilla ja kiukkuaa väsymystää, kirjoja on saanut yötä myöten päällystää ja lippulappuihin allekirjoitusta työntää. Kummallinen koulu kun toistaiseksi on kotitehtäviä vain vanhemmille ;)



Nyt on pakko luovuttaa, muuten ei taas huomenna jaksa (ihan hävettää huomata olevansa iltaisin kiukkuinen ämmä täällä kotona, nukun näillä helteillä huonosti, aamulla ei saa nukkua entiseen malliin, päiväunetkin on jääneet väliin ei ole ehtiny tässä maata ja sen kyllä huomaa, ei meinaa hermo kestää mitään illasta)



MInjuska ja Iina 11k ja Manteli 24+4

Mie oon täällä ollunna netti pimennossa, kun ukkonen otti ja teki hieman tehtäviään modeemille ja sitten oli myös verkkokorttikin mennyt, joten orvolta olo tuntui, vaikka en tässä koneella niin aina ennätä istuakaan, mutta kummasti sitä juuri silloin tarttis, kun se on rikki.. =)



Mutta kovin moni syyskeijun äippä on alkanut kantamaan uutta rakkauden hedelmää ;) ja niinpä isot onnittelut heille, joita en vielä ole ennättänyt onnitella!! Ihania juttuja on lukea! Kyllä täytyy myöntää, että itselläkin aina välillä se kaipuu vielä siitä yhdestä käy mielessä, mutta kyllähän näissä kolmessakin on jo puuhastelua =) Oikeastaan enempi aina tulee mieleen käytännön asiat, että miten esim autoon mahtuu jne, jos olis vielä neljäs.. Siitäpä tulikin mieleen että GALLUPPI.. Eli, millaisilla autoilla/autolla perheessänne liikutaan? Meillä on minun käytössa farkku, ja miehellä maasturi, joka kyl ois rekisteröity 7 hengelle..heh..heh..



Mutta toisiin juttuihin.. meidän lapset ovat nyt kaksi viikkoa olleet päivähoidossa, ja hyvin on aikaiset aamut sujuneet, joten siltä osin mun huoli oli turhaa. Ja esikoinen on viikon ajan käynyt sitä kauan kaivattua eskaria!! Ja on siitä ihan onnessaan! Vielä käyn töissä pari viikkoa ja sitten jään kotia, ja olen lupautunut tekemään keikkatyönä viikonloppuisin perhepäivähoitajan hommia. Näin siis saan olla vielä kotona lasten kanssa, ja silti vähän saa lisähanketta kotihoidon tuen lisäksi..



Ai niin, Riinakin on nyt ottanut parin päivän ajan pari-kolme askelta ihan itsekseen ja sit matka jatkuu kontaten, joten eiköhän se siitä =)



Mutta nyt jatkan nettisurffausta, hauskaa sunnuntai päivää syyskeijuille!



Terkuin snoopy& Riina (kohta 11kk)

Ilona on ymmärtänyt pyhittää lepopäivänsä, nukkuu jo toisia päikkäreitään yli tunnin :)



AutoGALLUPPIIN heti vastaamaan. Meillä on Opel Zafira vuosimallia 1999, 7-hengen tila-auto.. Ostettiin reilu vuosi sitten. Aluksi etsittiin farmaria, mutta samoihin summiin jäi tuo Zafira, joten ostettiin se ja annettiin edellinen Opel Astra-farkku vaihdossa. Tykkään tosi paljon. Ja siinä on tilaa vielä yhdelle ;) Toki kahdellekin, mutta sitten ei mahtuis enää rattaitakaan, sepä oikeastaan ainut miinus autolle, konttitila 7-paikkaisena on naurettavan pieni.



No juu, kun kehumaan menin, niin kukas se tuolla alkaa heräilemään :D Palataan! -piias-

Huoh, huono olo on kaverina näköjään vähän joka päivä. Ei varsinainen paha olo, mut sellanen ellotus kuitenkin. Ja maha alkaa olla jo sellai turvoksissa, ettei paljon huvita enää farkkuihin survoutua. Sitä on kai kohta ruvettava kaivelemaan mammavaatteita naftaliinista, jos meinaa jotai päällensä pistää. Ollaan sitä nyt sitten jo NIIN raskaana :D



Autogalluppiin tulin vastailemaan: Eli vasta pari viikkoa sitten hommattiin Chrysler Voyager-tila-auto, vaikkei vauvasta vielä silloin tiedettykään. Eli tää on -97 ja rekisteröity 7 hengelle. On aikamoinen aarre, enkä koskaan enää luopuisi tästä, tietenkin uudempaan voisi aina vaihtaa :D.



Sellaista täältä tällä kertaa!



Niina

Eilen ja tänään pihlis seisoi tosi tukevasti ilman tukea, ymmärtämättä sitä itse lainkaan =DD kaikki muut meillä on jo kävelleet tässä iässä, mitäs ihmettä tämä neiti meinaa =) no lujempaa pääsee kun istahtaa taaperokärryyn ja kiljuu niin kauan että joku isommista tulee paikalle ja alkaa työntelemään ympäri kämppää.



autogallup: meillä on 7-paikkainen Ford Galaxy, olisiko vm99 tai sinne päin. Huonot puolet on se että on ihan mahdoton bensasyöppö eli en edes kuvittele sillä joskus työmatkojani ajelevani ja se ettei vaunuja kyllä saa kyytiin jos kaikki penkit käytössä, matkarattaat mahtuu kyllä juuri ja juuri (vaikka onnistuin yhden pyörän niistä vääntämään kun vaan väkisin laitoin takaluukun kiinni, nyt ne vinkuu kauhiasti). Mutta on minusta ihana ajaa, tykkään tosi kovin ja kun istahdan tavalliseen autoon niin tuntuu kun sillipurkkiin itseäni änkisin =) eli jos ja kun töihin sitten menen pitää minulle hommata pienempi, taloudellisempi auto.



kukas se olikaan kun oli tehnyt elämäntapa remontin, ihanaa kun olet saanut toteutettua sen. Itselläni urheilu kyllä luonnistuu, mutta hitto että oikein syöminen on tällä hetkellä vaikeaa. tiedän kyllä miten pitäisi mutta päivittäin suusta löytyy suklaa ja muut herkut. sain hienosti painonkin tiputettua ja nyt olen mässännyt taas pari kiloa lisää. inhottaa hyllyvt reidet ja iso takamus (vaikka siis normaalipainoinen olenkin). Ruokaremppa on ollut tekeillä nyt koko kesän ja on tuon ukkokullan mahakin sen verran pyöristynyt että nyt olisi jostain löydyttävä se viimeinen niitti. Olen aina ennen siihen pystynyt, tällä kerralla on aika hälläväli meininki ja sitten kuitenkin ahdistaa kauheasti. ennen ei ollut mikään kynnys ottaa salaatti kun lapset söi hampurilaisen tai tehdä kasvisdippi sipsien tilalle, se oli ihan itsestäänselvyys. kakusta riitti palanen ja keksejä pari, nyt syödään ähkyyn asti ja todellakaan herkut ei kaapissa vanhene =(( ärsyttää.



mutta se siitä taas, lähdenkin syömään =DDD grillattua kanaa ja pinjansiemenillä höystettyä fetasalaattia, että ei pahimmasta päästä ollenkaan (eilisen kakunjämän olen kyllä syönyt jo välipalaksi...)



tuisku ja pihla tuossa vieressä räppimässä konetta

oltiin viikonloppu mökillä,meni aika ihan kivasti.nuorimman tytön kummit olivat mukana asuntovaunullaan,joten lapsilla oli koko ajan hommaa.itseäni vaivaa koko ajan pahoinvointi ja päänsärky.on ihan erilainen raskaus heti alusta alkaen kuin edelliset

tuohon autokyselyyn:meillä opel zafira vuosimallia 2002.on oikea unelma,lapset mahtuvat hyvin ja rattaatkin ihan kivasti..

tänään tuli ikäviä uutisia nuorimmaisen kummilta,kohta 2-vuotta täyttävä tyttö tippui sohvalta ja meni tajuttomaksi.ensi yö taitaa mennä sitten sairaalassa lastenosastolla.

mutta nyt täytyy lähteä suihkuttamaan lapset että saa ne unille,kun aamulla on aikanen herätys.

mukavaa viikonalkua kaikille!

meillä on ns. yhteinen auto mun äiten kanssa....me kun emme niin paljon autoa tarvitse.

Auto on Toyota Carina -96



Eelis on viittä vaille, lähteekö kävelemään... =) Uskaltaisipa jo tuo taapero ottaa ne askeleet =)



Voiko vauvarokko olla jos on vain näppyjä muttei kuumetta?

Eeliksellä oli n. 4 päivää näppyjä ja oli kyl tosi kiukkunen mutta ei kuumetta.Sit ne hävis....Kaikki epäili (tuttavapiiri) että on vain hikinäppyjä mutta voiko ne sitte hävitä yht' äkkiä? =)



maanantai päiviä! Saas nähä sataako tänään vettä!

Ihanaa vapaapäivä!



Autogallub: Mulla on Hyundai getz,sellai pieni kottero työ-ja kauppamatkoille. Sitten kun koko perhe matkustellaan, mennään miehen Hyundai trajetilla 7-paikkainen vm. 2007.

Bensat on nykyään niin kallista, että koitan ajoittaa kaupassa käynnit työmatkalle. Meiltäkin kun on lähimpään kauppaan se 15 km. Kyläkauppa sulkee ovensa loppukuusta.



Ihan kyllä kateeksi käy monen raskautuminen! Juuri pari päivää sitten pääsin kehumaan kaverille ettei mulla enää ole vauvakuumetta, mutta nyt se pirulainen nostelee päätään,kun luen näitä pinoja. Ja piti mennä vielä muistelemaan omia synnytyksiä tuolla synnytys-osiossa...



Kirppikselle olen jo syytänyt kaikki vauvan vaatteet (saishan niitä uusia ;) ) sekä kaukalokin on jo valmiiksi hinnoiteltu,pitäis sekin viedä myyntiin! Sekä kaksostenrattaat...

Ja ensi viikolla menen kaverin tyttövauvaa katsomaan...voi, se onkin sitten varmasti viimeinen niitti alkavaan vauvakuumeeseen ;D

Mieskin tuossa vähän kierrellen, että pitääkö se kaukalo nyt myydä..mitähän sekin tarkoitti?

Mutta järki käteen, talo rakenteilla ja lainat siitä hyvästä niskassa..taidan sen kapselin käteeni kuitenkin ottaa. Eikös siinä ollut tehoa 3-5 vuotta...sitten saa nelonen tulla jos on vielä tullakseen =D



Nuo vauva-kuolemat ovat niin surullista luettavaa. Ei voi kuin ihmetellä miten vanhemmat sen selväjärkisinä jaksavat. Naapurissa syntyi samoihin aikoihin vauva,kuin nämä meidän syyskeijut. Vauva painoi vain 800g ja jaksoi elää 3 kk. Äiti elvytti lastaan kunnes ambulanssi tuli, mutta pienoinen ei jaksanut elää kuin pari päivää enää. (oli siis juuri kotiutunut ja tulevaisuus näytti valoisalta)..



Kyllä saa niin kiitollinen omistaan olla!



HEI TE JOILLA OLI REIKÄ SYDÄMESSÄ SYNTYESSÄ: meidän pojalla oli. Mietin vain, kävittekö vielä varmistamassa umpeutumisen ultrassa jossain vaiheessa vai saitteko ohjeet säännöllisestä käynnistä lääkärillä tms. Meillä poika ultrattiin viikon vanhana, mutta sen jälkeen ei mitään yhteyttä lääkäriltä tai mitään jatkohoito juttuja. Tekisi mieli käydä yksityisellä tarkistamassa onko reikä umpeutunut vai mitä.



*tiitiäinen ja poika kohta 11kk*

En ole tainnut yhtään kertaa kirjoittaa tänne Vauvat-puolen Syyskeijuihin. Odotuspuolella kylläkin keijuissa kirjoittelin.



Monien syyskuun lapsoset taitaa jo kovasti olla kävelemään päin. Meidän neiti on niin rauhallista sorttia, että tajusi ryömimisen vasta 1,5 vk sitten. Mieheni täti motkotti minulle mökillään Jasminin vähäisestä liikkumisesta (vanhapiika, paraskin asiantuntija). Mutta annas olla kun päästiin kotiin ja laitoin Jasun lattialle, niin neitipä lähti reippaasti ryömimään. Aivan kuin olisi kuullut häneen (tai paremminkin minuun) kohdistuneet moitteet. Sitä ennen ryömiminen eteenpäin oli ollut vähäistä ja vaivalloista. Eipä mennyt kuin päivä tai pari niin kiipesi jo minun yli, kun kyljelläni makasin. Eli neiti pääsi kunnolla vauhtiin. Nyt tykkää, kun kainaloista kävelytetään ja mallailee puita pitkin kävelyä. Kyllähän Jasmin on jalkalihaksiaan jo paljonkin treenannut, kun kävelytuolilla huristelee kovaa vauhtia minne mielii. Ehkä tuo kävelytuoli sotki tuota varsinaista liikkeelle lähtöä, mutta toisaalta se on ollut käytössä kaikilla meidän lapsilla ja esikoista lukuunottamatta ovat oppineet heti 1 v. täytettyään kävelemään. Itse asiassa nelonen lähti jo 9-kuisena kävelemään ihan ilman tukea (aivan ihme juttu), mutta kun sattui muutaman kolhun kävelyjen mittaan saamaan, niin seuraavan kerran käveli vasta 1 v. täytettyään ;-). Esikoinen oli vauvana toodella rauhallinen ja niin on tämä kuopuskin, joten ei siis näköjään niin hirveää kiirettä maailmaa valloittamaan. Ehtiihän tuota.



Onnittelut Minjuskalle ja Porennille uusista raskauksista! Itsekin olen jo pari kuukautta tuolla odottajissa kirjoitellut (eri nikkiä vaan käyttänyt, kun en halunnut, että sukulaisille paljastuu liian aikaisin) eli menossa rv 13+3 ja laskettu aika helmikuun alussa. " Hieman" tämä raskaus tuli yllätyksenä ja muutama viikko meni epäuskon vallassa. Kuutonen oli kyllä minulla haaveissa, muttei ehkä ihan näin nopeasti meidän pitkään ja hartaasti (4 km:a) yritetyn viitosen jälkeen. No, näin oli tarkoitettu käyväksi. Saapahan Jasmin oman leikkikaverin, kun meidän nelonenkin lähtee jo vuoden päästä eskariin.



Juu, nyt on pyykkikone pyörittänyt ohjelman loppuun, joten pyykit narulle ja nukkumaan.



n & Jasmin pian 11 kk (75 cm, 10,5 kg) & masu rv 13+3

Lämpöiset Onnittelut Neronjallekin ja toki sinut muistan, mukavaa, kun palasit meidän tykö!



Tässähän alkaa olla vihreenä kateudesta vauvamasuille :D

ei kun vaan isäntä ketoon Piias ja tuonne suurperheellisten odottajien puolelle pinoilemaan.



minjuska

Ja Neronja, oikein piti hieraista silmiäni: ihana uutinen! Muistan sinut ennemminkin tuolta haahuista, kun siellä (varsin harvakseltaan) kirjoittelin tätä syysvauvaa odottaessani. Me taidettiin mennä sinun ja Masunasun kanssa silloin ihan samoilla viikoilla ja synnytyksetkin olivat ihan lähekkäin (no, aika loogista...). Meidän poika syntyi 8.9.

Mutta siis kerrassaan hienoja uutisia, ja tosi hienoa että pääsit alkuraskauden yli ilman pulmia. Muistan taustasi. Onnea vielä kerran!



Juu, täällähän on oikein vauva-aalto. Ihanaa. Hiukan kyllä kateus kirpaisee, kun meillä tosiaan mies haluaa lapsiluvun jäävän kahteen. Mutta kuten olen sanonut täällä aiemminkin, niin sen verran lähipiirissä on ollut kaikenlaista surua lapsettomuudesta ja miehettömyydestä ja perheenkaipuuta, että minä olen päättänyt olla kiitollinen näistä kahdesta ja nauttia pikkulapsiarjesta täysin rinnoin. Jos joskus sitten mies muuttaa mielensä, niin katsotaan asiaa uudelleen. Ellei, niin sitten minä olen kahden lapsen äiti ja ylpeä siitä. Parisuhdetta en uskalla riskeerata mankumalla, vaan yritän kunnioittaa tässä kohden miehen toivetta...Useimmiten se onnistuu ihan mallikkaasti, mutta näitä uutisia lukiessa tulee kyllä kieltämättä mieleen että jospas joskus meillekin.



Tosin meillä on nyt ollut tämä viikko pehmeää unikoulua ja yötissistä vieroittamista, joten vauvakuume on viimeinen asia mitä nämä pehmeät aivot osaavat ajatella. Mutta unikoulusta ja sen onnistumisesta lisää jos kerrottavaa on. Vielä on keskeneräistä!



Nyt lähden nukkumaan ennen kuin heppu herää ekan kerran. Unta tarvittaisiin siksikin, että meidän miekkonen ei sitten aikaillut noiden kävelyharjoitusten kanssa vaan nyt sitten tosiaan voi sanoa että ihan kunnolla ja vauhdikkaasti kävelee. Jumankekka että mä en tajua mihin kiire?!





kuonokas

Ihania uutisia!! Ja piias ihan samaa mietin, vihreänä kateudesta täällä =)) voi miksi ei meille enää muka voisi tulla????? No todellisuus kehiin, en jaksa valvoa enää, viime yönä taas typy huusi pari tuntia ja rahat loppuu. Vaan kuitenkin... ;)



Onnea kaikki masuiset!



tuisku

Kirjoittelut on nyt vähissä, kun vatut on alkaneet kypsyä, joten kerätessä ja pakastaessa menee aikaa. Täytyy palailla paremmalla ajalla.



Aurinkoista viikonloppua kaikille :-)!



neronja & Jasmin & masu rv 13+5

Kylläpäs täällä on tapahtunut sitten viime " näkemän" - hirmusti onnea Neronjalle ja Porennille. Ja tietysti Minjuskalle, onpas noita viikkoja ehtinyt kertyä sinulle. Niin se aika vaan rientää! Pienesti kateellisena minäkin - välillä vaan on niin vaikeeta ettei tiedä jaksaisko itse kolmatta raskautta ja niitä ekaa puolta vuotta. Ehkä se kolmas lapsi voisi olla meillekin jossain vaiheessa vielä tervetullut, vaikka joskus vannoin jo ettei ikinä ;). Koskaan ei siis kannata sanoa ei ikinä - näemmä. Aika kultaa muistot ja muutenkin =). Onnea kovasti kaikille vauvaa odottaville!!!



Porenn: Kävin nopsaan myös lukemassa blogiasi. Ihanat sivut olet tehnyt, jaksaisipa itsekin - tai osaisiko edes =). Pitää koittaa muistaa vierailla jatkossakin. Todella söpönen tyttö teillä!



Kuonokkaalle tsemppiä unikoulun kanssa! En tiedä muistatko, mutta itse luovutin jo ennen pojan ½vsynttäreitä, kun päädyimme unikouluun sairaalaan. Pojalla oli tuolloin lisäksi paha ihottuma, mikä osaltaan häiritsi yöunia - sairaalassa saivat rytmin helposti kuntoon ja ihokin parani. Meillä yöt olivat ennen unikoulua valehtelematta ihan kauheita. Saimme neuvolasta heti lähetteen kun kerroin siellä. Kasperi nukkui vain kylmäilmapuhaltimen tai imurin huristessa - jos nämä eivät olleet päällä niin nukkumisesta ei taatusti tullut mitään. Voitte uskoa että ei siinä paljoa itse nukkunut. Nyt naurattaa - ei juuri silloin. Viimeiset 4kk on meillä nukkuttu loistavasti, ei tarvitse kuin viedä poika sänkyyn ja nukahtaa sinne. Ei itkua eikä mitään, välillä herää yöllä ja otan viereen, mutta todella helppoja öitä meillä tällä hetkellä. Toivottavasti saamme nauttia tästä pitkään.



Kasperilla täytti myös tuon 10kk 1.8. ja meillä eroahdistus ilmeisesti (=toivottavasti) pahimmillaan. Kertokaahan muut kommentteja, miten pitkään tämä vaihe oletettavasti jatkuu. Poika ei päästä minua yhtään mihinkään ilman kitinää. Minun pitäisi pysyä paikallani, hän voi itse kyllä lähteä tutkimaan ympäristöä, mutta äidin on paras pysyä paikallaan, kun palaa tilanteen tarkistamaan. Esikoisen ajalta en muista moita vaihetta lainkaan.



Nyt on pakko kyllä lähteä itsekin nukkumaan. Huomenna vietävä kirppikselle tavaraa ajoissa. Mukavaa alkanutta elokuuta syyskeijuille!

Ja Porennille ja Neronjalle onnen toivotukset masun asukeista!! Ihana juttu!



Porennin lapsesta oli tosiaan ihanat kuvat, ja koiruudesta myös! =) (Täällä yhä sitä kääpiösnautseria kaipailen..)



Mutta tulin ilmoittaa meidän Riinan neuvola kuulumisia.. Elikäs 10kk mitat ovat 9830g ja 75.6cm. Eilen Käytiin lasten kanssa päivähoitoon tutustumassa, nyt nyt maanataina he siis aloittavat siellä. Lapset tutkivat ihan innoissaan hoitopaikan uusia leluja, ja esikoinen (6v) sanoikin, että täällä on paljon kivempaa kuin kotona.. =) No saahan nähdä miten pojalla hymy hyytyy kun äiti joutuu maanantai aamuna herättää lapset klo5 .. ihan itseänikin hirvittää, mutta onneksi tätä ei ole kuin tämä kuukausi.



Mutta nyt lähden laittaa Riinan pikku unille vielä. Hauskaa viikonloppua kaikille syyskeijuille!!



Terkuin snoopy & Riina 10kk sekä isommat lapset 3v ja 6v.

Täällähän sitä ollaan, ainoa hetki kun koneelle ehtii on tämä myöhäinen ilta kun oikeasti pitäisi olla jo nukkumassa itsekin. On niinperin hektistä jotenkin elo tällä hetkellä että meinaa ihan tsipata välillä. Odotankin innolla jo koulun alkua ja kerhoja että saadaan joku kunnon rytmi päälle taas ja on ne pari aamupäivää kun olen kaksin tytön kanssa. Tosin takiainen täälläkin, kuuluu ikäkauteen, eroaihdistusta on. TÄnään äitin hyväkäs kun kehtasi olla tunnin pikku kultasesta erossa niin johan oli iskenyt sellainen megasuuri ikävä että kun minun äänen ovelta kuuli alkoi kauhea parku ja sitten ainoa paikka mikä kelpasi oli syli. ei tarvinnut äitin suihkuun mennä tai ruokaa ottaa, ei voinut edes leluja kerätä lattialta kun yhden piti saada olla rähnöttää ja kieriskellä sylissä. kun olin pois oli isiltä sentään kelvannut jalka eli ruokaa teki pieni takiainen toisessa jalassa roikkuen =)) ihanaa ja rasittavaa. ei voi siivota ei pyykätä ei kitkeä ei mitään.



meillä yrittäjäisi on pitänyt nyt kolme päivää lomaa ja ai että mina nautin. mutta aika menee liian nopeaan ja kun käytiin ikeassa, miniristeilyllä ja nähtiin lasten kanssa kavereita tänään niin tuntuu ettei ukon kansa ehdi ollakaan. huomenna pyhitän koko miehen kotonaolo ajan perheelle, menee jo ilmeisesti jonkin hetken töitä tekemään huomenna ja perjantaista taas ihan normaali työtahti.



jahas pieni mies tipahti meidän sangyltä =) haluaa iltaisin nukahtaa äitin sänkyyn ja nyt tuli reunan yli, ei onneksi sattunut ja iskän syli kelpasi.



meidän pihlan 10kk mitat oli 70,4cm ja 9100g. Pienin minun lapsistani.



niin piti sitä kertoa kun meidän pihla on niin mahdoton tissin perään, oikein nautiskelee välillä ja tillottaa silmiin ja tissitellään vartinkin verran. Kääntöpuoli on että en voi olla hetkeäkään kotona nakuna tai ilman rintsikoita, suihkussa ja saunassakin hyökkää heti rintaan kiinni vaikka raukalla meni eilenkin vain vettä suuhun koko ajan =) suuttuu välillä ihan hirmusti kun laittaa tissin pois kun menee ihan leikkimiseksi jo. Kunpa mieskin voisi kokea tämän, koska nyt tämä imetys on ihanaa.



ja kysyä piti että kiukutellaanko teillä muilla? =) kun meidän 10kk osaa todellakin kiukutella =))) kun kiellät tai otat jotain pois niin tyttö alkaa sellaisen metelin ja katsoo oikein miten reagoimme ja vääntää kyyneleet poskille =) suloinen!



Mitäköhän vielä oli, jaa ei muista eli on aika painua petiin.



hyviä öitä keijut!



Tuisku ja pihla