Suomalainen (lue kotimainen) ruoka parempaa?

Väittikö joku näin?

Suomessahan ruoka on kallista lähinnä sen vuoksi, että kauppa on hyvin keskittynyttä. Eihän täällä ole paljon kuin S- ja K-kauppoja. Jos ruoan tuottajahinta olisi syynä ruoan kalleuteen, niin varmaan ulkomaiset elintarvikkeet olisivat radikaalisti halvempia kuin suomalaiset.



Suomalaisessa kaupassa on monta muutakin outoa. SUomessa vihannekset ja hedelmät ovat usein huonolaatuisia, en tiedä mistä johtuu. Korkeintaan heinäkuussa saa torilta hyvän makuisia. Ei ole paljon näköä, väriä tai ulkonäköä. Ollaan asuttu monessa muussakin maassa ja niissä on ihan erilaiset vihannekset ja hedelmät.



Toinen on se, että Suomessa elintarvikkeista iso osa on isojen tuottajien valmistamia. Pieniä paikallisia erikoisuuksia on vaikea löytää. Nyt ihan viime vuosina kauppojen valikoima on alkanut kasvamaan.

Mina suosittelen ehdottomasti lahiruokaa (eli Suomessa suomalaista ja taalla Ranskassa ranskalaista :)



Kylla mun mielesta Suomessa suomalaista ruokaa kannattaa suosia jo ihan sentakia ettei tarvitsisi rahdata, mut en ma taalla Ranskassa mitenkaan suomalaista kurkkua kaipaa, ihan yhta hyvaa on raskalainenkin :D

mistäköhän syystä sitten esim suomailnen elintarviketeollisuus tuottaa vaikkapa kiinasta asti sitä myrkyllistä? maitojauhetta tuotteisiinsa, vaikka suomessa seisoo varmaan navetoissa lehmiä rivissä enemmän kuin koko pekingissä?

oliskohan halvemmalla hinnalla mitään tekemistä asioiden kassa????

kuten joku yllä kirjoitti.

Jokaisen maan pitäisi olla omavarainen ruuan suhteen niin pitkälle kun se on mahdollista. Ja tätä pystyy tukemaan sillä, että syömme sitä oman maan ruokaa.

Ajatelkaapas tulee joku maailman laajuinen katastroofi silloin pitää olla sitä omaa ruokaa varastossa. Se on ihan saletti, että siinä tilanteessa jokainen maa ajattelee ensin itseään sitten vasta muita. Vähänkö jotain ranskalaista juuston tuottajaa kiinnostaa jos meiltä loppuu peruna ym juurekset.

Omavaraisuus ruuassa on osa maanpuolustusta se on ensi arvoisen tärkeää ja toisekseen kumpi on ekologisempaa syödä leipää johon vilja on tuotettu sadankilometrin päässä vai se että se jauho on lennätetty Ranskasta.

mutta se suomalaisen ruuan paremmuus tai puhtaus on ihan mainoskikka vaan, ihan yhtä hyvää ja puhdasta paikallista ruokaa saa muuallakin päin maailmaa.

PAC helvettiin Euroopan unionista, taantumukselliset (tässä tapauksessa sanalla ei negatiivisia konnotaatioita) maatalouspolitiikat käyttöön yksittäisten valtioiden tasolla, ja sitten loppuhuipennukseksi koko EU mappi ööhön!

Suomen maatalous on sitä paitsi aivan idiootti touhua. Eikös maanviljelijä ole samanlainen yrittäjä kuin muutkin yrittäjät? Jos toiminta on kannattamatonta, niin siitä seuraa konkurssi ja toiminta loppuu. Ei muutkaan yritäjät voi valtion kukkarolle mennä.

Ranskalaisille, saksalaisille ja englantilaisille maatalousyrittäjille eli viljelijöille maksetaan vielä paljon enemmän tukia kuin suomalaisille. Niistä vaan ei puhuta yhtä paljon, koska ne on lähtökohtaisesti juntattu eu:n budjetteihin. Mutta esim viininviljelijöitä tuetaan moninkertaisesti, ensin suoraan tuotantoon ja sitten vielä viinikaupassa uudelleen. Miksi suomalaisten saamat tuet ovat idioottimaisempia kuin näiden muiden?

Sinänsä mulle olisi tärkeää, että ruoka syötäisiin aina siellä lähellä, missä se on tuotettu. Eli Suomessa suomalaista ruokaa ja Espanjassa espanjalaista ruokaa ja Kiinassa kiinalaista ruokaa. LÄhiruoka on laadultaa parasta ja ekologisinta ja kulttuuripiirteetkin saattavat joskus säilyä...

tuetaan.

Vaikka suomalainen ruoka ei olisi sen parempaa tai puhtaampaa kuin ulkomainen ruoka niin haluan suosia suomalaista ihan periaatteesta. Jos voin omalla toiminnallani jotenkin vaikuttaa siihen, että suomalaisilla olisi työpaikkoja ja toimeentuloa niin teen sen hyvin mielelläni. Ja sen takia voin maksaa suomalaisesta ruoasta enemmän kuin ulkomaisesta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903039184906_uu.shtml

Suosin ehdottomasti suomalaista, muuta lihaa en ostakaan. Kalaakin harvemmin muunmaalaista. Ostan vain suomalaista kurkkua, koska se on talvellakin parempaa kuin se Espanjasta tuleva pahvipötkylä.

Muuten kasviksissa kyllä ostan muunmaalaisiakin, varsinkin talvella.

Lähiruoan suosiminen parasta, kuten joku sanoi, Suomessa suomalaista ja Ranskassa ranskalaista.

Juurihan Kauppalehdessä (ai mutta lukeeko av-mammat sellaista..) asiantuntija sanoi että kansan oma vika että hinnat ovat mitä ovat! Meille ei kelpaa ulkomainen joka olisi kuulemma halvempi tuottaa jne., mutta eihän kansa sitä ostakaan kun 40-lukua mukaileva propaganda sanoo että Matti Meikäläinen menettää työpaikkansa jos Paavo Perusihminen ostaa kotimaisen kalliin tuotteen sijasta ulkomaista! Ja kuitenkin, katsokaas vähän ympärillenne: miten suomalaista suosimalla voi säilyttää työpaikkoja jos firmat siirtävät hurjalla vauhdilla tuotantoaan mm. Eestiin, Kiinaan, Intiaan?

...jotka puolestaan saavat aikaiseksi sekä happikadon että sinileväongelman, niin ihan turha puhua jostain suomalaisesta puhtaasta ruoasta.

mitenkähän se takaa suomalasille työpaikat jos elintarviketuotanto pysyy suomessa?

monikohan työtön oikeasti hakeutuu sille alalle ellei ole ollut jo intressejäsinne alun perin...

Kuljettaminen on maailmassa todella halpaa. Kannattaa jopa viedä kiveä kiinaan hakattavaksi ja tuoda takas tänne myyntiin. Kannattaa tuoda bioetanolia ja dieseliä toiselta puolelta maailmaa käyttäen fossiilia polttoaineita. Kannattaa tuoda lihaa brasiliasta monen päivän merikuljetuksella, (siksi se on niin mureaa). Lähiruoka keskustelussa pitäs ehkä puhua enemmin siitäkin että miten voi olla ekologisesti kestävää syödä täällä pohjoisessa eksoottisia hedelmiä ympäri vuoden, joista vielä melkoinen määrä ehtii pilaantua ennen ruokapöytää. Eli yksinkertaisesti öljy on ollut vielä ihan liian halpaa. Sekin asia tulee muuttumaan. Peak-oil meni jo.



No mitäs se ruoka sitten maksaa kaupassa jos nyt alkutuotannon siivu on leivän kohdalla neljä prosenttia? Suostuuko sitten kauppa tekemään talkoilla? Onko se tuominen oikeasti ekologisesti kestävää? Itämeri pysyy edelleen murtovesialtaana ja sade vesi huuhtoo ravinteita lähes entiseen malliin itämereen, mistä ne ei pääse pois...

Apulannat muuten sijoitetaan 2cm säteelle jyvästä keväällä. Paljon tarkemmin sitä ei voi tehdä. Tietokone ohjelma laskee lähes joka tilalla kilon tarkkuudella hehtaarille laitettavan typen ja fosforin määrän.



Onko meillä kansakuntana oikeasti varaa lähteä pikavoittojen tavoitteluun näin perustavaa laatua olevan asian kustannuksella? Lyhyt aikainen vaikutus työttömien määrässäkin ois jonkunmoinen katastrofi. Ruoan tuotannon ympärillä työskentelee aikasmonta isiä ja äitiä.

Suomessa talvi on hyvä rajoittamaan kasvitauteja ja tuholaisia. Leudot talvet on näkyny kasvustoissa ihan selvästi. Paikoin siis lämpimissä maissa joudutaan tappamaan kaikki elollinen ensin pellosta että päästään laittamaan seuraavaa satoa, jos talvi on siis korkeintaan edes leuto. Suomessa kasvaa kyllä rikkaruohot kuten muuallakin joita torjutaan, ettei lannoitteiden kasvuvoima menisi rikkojen kasvuun. Tuhohyönteisiä on kohtuullisen vähän, mutta joskus saattaa joutua torjumaan, mutta tehoainemäärät näissäkin aineissa on jokunen gramma hehtaaria kohti. Kasvitauteja esiintyy myös suomessa ja niitä torjutaan joillain grammoilla vuodessa.



Itämerestä täytyy muistaa se että itämeri ei ole meri. Se on murtovesiallas. Suolaprosentti oli luokkaa 0,25 koska atlantilta pääsee noin kerran kuudessa vuodessa virtaamaan suolaisempaa vettä sekaan. Itämeren virtaama on siis atlantille päin eikä sitä sen useammin pääse virtaamaan takaisin päin kun kerran kuudessa vuodessa keskimäärin. Tämä siis sen takia että sadevesi kun virtaa itämeren rannoille johtavilla joilla niin eihän atlantilta voi tulla vettä. Ruoan tuotannolla on aina vaikutuksensa maailmaan, mutta tämä väestömäärä ihan selkeästi tarvitsee tehomaataloutta. Suomessa ja muualla.



Poliittisesti aihe on vaikea. Miksi pitää olla oma tuotanto, miksi pitää suosia omaa tuotantoa? Vielä ei ole ollut sellaista poliittista voimaa joka olisi uskaltanut suomalaisen maatalouden ajaa alas. Puhutaan siis asiasta mikä helposti nostaa mellakoita ja aiheuttaa ongelmia sisämarkkinoilla jos tullaan tilanteeseen että ruokaa ei vaan saa, edes rahalla. Globaalistikin ajatellen, kuka haluaisi tilanteen missä tuotetaan vain laskennallisesti riittävä määrä ruokaa? Mitäs sitten kun yks tankkerillinen viljaa uppoaa, entä jos yhden maan kaikki eläimet joudutaan lopettamaan epidemian takia? Kuka jätetään ilman? Kuka maksaa eniten..



Ruoka toki tulee k-marketista ja sinne tehtaasta, eihän sen pidemmälle tarvi asiaa edes ajatella. Se vaan on niin että alkutuotanto on korvaamaton siinä ketjussa. Politiikalla asia on järjestetty niin että puolet maatalouden liikevaihdosta on käytännössä yhteisistä varoista maksettua tukea. Jokainen palkanmaksaja on siis maksamassa itselleen vakuutusta että nälkään ei kuolla, oli tilanne mikä hyvänsä.

Siis minkälaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan sen suhteen?

Ei tarvitse olla kummoinen hikka maailmanjärjestyksessä kun tasapaino heittää. Ei puhuta siis edes kovin mullistavasta luonnonkatastrofista.



Minä pienviljelijänä tiedän että suomalainen ruoka on puhdasta. Leivästä joka koo-ass-marketissa myydään, tulee mulle neljä prosenttia. Onko suomalainen ruoka puhtaampaa tai oikeuttaako se protektionismiin sisämarkkinoilla on sitten toinen asia. (vertaa autotehtaiden pelastusmiljdardit jenkeissä ja euroopassa) Markkinointi on markkinointia, mun mielestä markkinointi on siinä kohtaa oikein kohdallaan kun ajatellaan kansakuntaa ja tulevaisuutta. Kyllä kaiken ruoan saa tuotua suomeen. Suomalaisen maatalouden voi ajaa alas muutamassa vuodessa. Kuka uskaltaa? Oisko tässä viimenään kansanäänestyksen paikka kun poliitikot ketkä on huoltovarmuudesta vastuussa ei sellaista päätöstä kyllä uskalla tehdä. Kansa voi äänestää jaloillakin. Ruokaa saa valikoitua niin että ostaa vaan ulkomaalaista. Kaikkien oma valinta.



Vasta otsikoitiin että suomalainen viljelijä tekee pidempää työuraa kuin palkansaaja keskimäärin, yli 61 vuotiaaksi. Sen kyllä huomaa kun menee koulutuksiin tai tapahtumiin kun porukka on todella papparaista nykyään. Maatalouden tulos jää lähivuosina niin pieneksi ettei jatkajia löydy vastakaan. Lopulta siis maatalousyhtymien ja yhtiöiden osuus kasvaa, mutta olen ymmärtänyt ettei se käykkään niin helposti kun yhteen yhtymään menee liian isoja tukisummia. Täytyy huomauttaa siihen että tuet tulee eläinyksikköä kohti ja hehtaaria kohti ja saman ne syö, oli ne sitten pienellä tilalla tai isolla tilalla. Isoissa kuvioissa tarvii isot koneet, isot riskit, isot lainat.

Tää keskustelu on vaikea juttu. Tää on maatalouspolitiikkaa.



Itse en kyllä ymmärrä kuka suomalainen hyötyy siitä että luodaan vastakampanjaa? Ruoan tuojat? Ei kai kukaan tarkoituksella ammu itseään jalkaan?

Suomen maatalous on sitä paitsi aivan idiootti touhua. Eikös maanviljelijä ole samanlainen yrittäjä kuin muutkin yrittäjät? Jos toiminta on kannattamatonta, niin siitä seuraa konkurssi ja toiminta loppuu. Ei muutkaan yritäjät voi valtion kukkarolle mennä.

Maanviljelijä on esimerkiksi oikeudellisesti hieman heikommassa asemassa kuin yrittäjä yleisesti. Kijanpito on hiukan erilainen ja esim luottotappiot ei ole vähennettävissä missään ja viljelijä vastaa henkilökohtaisesti siitä talouden pidosta kuten kuka tahansa palkansaaja. Tuossa edellisessä tekstissä jo mainitsinkin maatalouspolitiikan. Uskokaa vaan että ei viljelijä halua niitä tukia anoa ja hakea. Sen vois ihan yhtä hyvin tehdä teollisuus tai vaikka kauppa.

Maatalouden liikevaihdosta on puolet tukea esim pelkässä viljan viljelyssä.

Se on käytännössä kyllä sama missä ruoka on tuotettu.

Maatalouden tukeminen on globaali ilmiö. Kukaan poliittinen johtaja ei uskalla sitä järjestelmää purkaa koska nälkäiset ihmiset on perin herkkiä nousemaan barrikaadeille. Euroopan talousalueella tehtiin ns CAP-tuki periaatepäätökset jo 50-luvulla kun huomattiin että sodan jälkeen heräilevä ruoan tuotanto johtuen ptektionismista ja muista ilmiöistä oli todella tempoilevaa. Tukijärjestelmien tarkoituksena on siis tasata ruoan maailmanmarkkinahintaa ja taata viljelijöille edes kohtuullinen tulo. No, sen jälkeen on monta satoa jo syöty ja euroopassa keskimäärin ei pahemmin nälkävuosia ole ollut.

Maatalous on erityisalansa. Miettikääpä asiaa niin että nyt yhteiskunta pystyy täysin sanelemaan meille viljelijöille että kuinka käyrä se kurkku saa olla, kuinka paljon fosforia saa antaa, kuinka leveitä suojakaistat ovat, maataloustulo on voitu kiristää nyt käytännössä nollaan.

Halutaanko siis siihen maailmaan jossa tuotetaan ryöstöviljelemällä puolen euroopan ruoat etelässä ja kun tulee kato, on ihan aikuisten oikeesti nälkä. Hinta elää tuhansia prosentteja sen mukaan minkälainen sato on ollut...

Ruoka.. Ei se oo mikä tahansa raaka-aine. Se on välttämättömyys.

on tärkeätä keskustella asiasta

Näinhän esimerkiksi amerikkalainen autoteollisuus on lobannut aina. Täähän on aika looginen toimintatapa kun yritetään pönkittää oman maan tuotantoa ja japanilaiset autot pääsi jenkkimarkkinoille vasta joskus 70-luvun lopussa (Honda Civic).

Normaalisti siis oman maan tuotantoa pyritään lobbaamaan sen yhteiskunnallisten vaikutusten takia. Sodan jälkeen jenkeissä tämä tapahtui periaatteessa itsekseen kun ne olivat voittajavaltioista oikeastaan ainoa kellä oli rahaa ja ehjä infrastruktuuri.

Muuten, av-papat lukee hyvinkin aktiivisesti kauppalehteä. Kannattaa kurkata keskustelu-osiota jos haluaa lukea lisää panettelua maataloudesta.

mitä tuoreempaa tavaraa tarvaan (esim. leipä), sitä lähempää se paras vaihtoehto yleensä löytyy. Joitakin ruokia ei tietenkään ole edes mahdollista taas saada suomalaisina, joten silloin ulkomainen on tietysti paras :D



Itse valitsen esim. kasviksista kurkut kotimaisina, mutta tomaatit sen mukaan mitkä näyttävät parhailta. Herkkujuustot ja leikkeleet (paramnkikut, briet ym.) on lähes aina ulkomaisia. Samoin esim. suklaasta parhaat tulevat minusta Ranskasta, oluista Belgiasta ja siidereistä Iso-Britanniasta (hyi stn niitä suomalaisia esanssilitkuja, pitäisi siiderinimike ottaa niiltä kokonaan pois).