Dysfaatikolla värien oppiminen?

Ikää nyt 3.7kk. Ja on vaikea dysfasia.

Tunnistaa värit: sininen, punainen, vihreä, keltainen, musta, valkoinen, harmaa, oranssi,ruskea ja vaaleanpunainen;). Ja pääsääntöisesti osaa nimetä värit oikein.

Mutta eikös yleinen " vaatimus" ole, että n.3v tunnistaa päävärit. sininen punainen ja vihreä.

Näin olen ymmärtänyt.

ei muuta.

alle 5v. ei voi sanoa, että on dysfasia, vaan lapsellasi on hyvänlaatuinen puheenkehityksen viive tai kielellinen erityisvaikeus eli dysfasia. monet pojat ovat kielellisesti hitaita.

3v. ei voi sanoa, että on dysfaatikko.

meillä poika on 3.3v. ja tunnistaa yhden värin, joka on punainen.

hän puhuu nytten 3-4 sanan lauseita, mutta käsitteiden oppiminen on hidasta.

pyydä mieluiten poikaasi näyttämään, että missä on punainen pallo, älä kysy mikä väri.

suosittelen kirjaa puppe värit ja muodot.

tässä sulle malli. katso pupella on punainen pallo kädessä.

puheterapeutti selitti ettei noilla pelkillä väreillä ole pienelle lapselle merkitystä, vaan heitä kiinnostaa paljon enemmän esim. mikä on pupella kädessä.

puetaan siniset housut päälle. laitetaan mustat kengät jalkaan. värejen oppiminen pitää olla luontevaa. itsekkin opetin liikaa ja poika sanoi mulle älä nyt. tajusin että nyt opettamisen pitää olla luontevaa, tästä puheterapeutti minua varoittikin.

tukitoimet on samat, vaikka lapsella ei dysfasiaa olisikaan.

onko teille todellakin sanottu, että lapsellasi olisi dysfasia. kovin nuori viekä tuohon diagnoosiin.

poika sai dysfasia dg alle neljä vuotiaana (on nyt 8v.), eli asia on ilmeisesti tapauskohtainen. Meillä pojan puhe oli niin puutteellista ja poikkeavaa että oli alusta lähtien selvää ettei kyseessä ole hyvä laatuinen puheenkehityksen viivästymä. Tytöllä puolestaan oli kyse lähinnä juuri kielenkehityksen kehityksenviivästymästä ja terapialla puhe saatiin kuntoon äänteiden puolesta. Sen sijaan hänellä on kielenkehityksessä muita ongelmia autismista johtuen, mutta hänellä kyse ei ole dysfasiasta.



Meillä ei kumpikaan kaksosista oppinut värejä ennen kuutta ikävuotta ja edelleen sininen ja vihreä menevät sekaisin, eli saattavat sanoa ruohoa siniseksi tai taivasta vihreäksi. Kyse ei ole kuitenkaan värisokeudesta, koska osaavat värittää taivaan ja ruohon aivan oikean väriseksi. Sanat/käsitteet menevät vain sekaisin.

odotamme kärsimättömästi aikaa foniatrille. Tukiviittomia ja kuvia yritämme opetella käyttämään.

ohjattiin puheterapeutille jo silloin kun kaksoset olivat vähän yli kaksi vuotiaita. Kaupungin puttella käytiin kolmi vuotiaaksi asti ja hän laittoin TAYS:iin lähetteen, siellä tutkimukset alkoivat vajaan puolen vuoden odottelun jälkeen. Pojan testasivat psykologi, puheterapeutti ja foniatri. Eka dg saatiin vähän enen kun poika täytti neljä vuotta, tosin se on muuttunut monta kertaa vuosien aikana, nyt pojalla on F83. Meillä dysfasia on vain yksi ongelma, pojalla on muutakin kehityshäiriötä.

meidän 6 v f83-tyttö osaa nimetä neljä pääväriä ja laskea kolmeen.



Miksi päättelet lapsellasi olevan juuri dysfasia?

koska se kertoo lapsen normaalista kehityksestä. 3v. täytyy osata se keltainen ja punainen. oma poikani käy puheterapia seurannassa, sitä kautta asia minulle tuttu.

lapsella jolla on kielellisiä ongelmia ymmärtämis puolella, niin on vaikea oppia käsitteitä ja värejä. näin meijän pojalla, joka nyt 3.4v. puhetta ymmärtää nyt hyvin ja puhuu 3-4 sanan lauseita, mutta käsitteistä vain muutaman.

värejen ymmärtäminen voi liittyä myös tavalliseen viiveeseen sanoi puheterapeutti. mielestäni lapseni ei ole dysfaatikko.

Meillä tytöllä dg. F80, kielen kehityksen erityisvaikeus (tuo F80 on dysfasiadiagnoosejen " yläotsikko" ja esim. Kelan sivuilla mainitaan F80 tarkoittavan dysfasiaa).



Tytöllä on tuo tarkennettu F80 puheen tuottamisen ja lievät ymmärtämisen vaikeudet. Neiti täyttää syksyllä 6v ei laske viellä 10 tai joskus onnistuu siinä joskus ei... ehkä tuohon 1-5 menee useimmiten ok. Värit taas on osannut jo ties kuinka kauan, päävärien lisäksi kaikki pinkit ym. On tosi tarkka värien kanssa...



Jonkun verran haparointia yhä käsitteiden kanssa ja tuossa 3-4vuoden iässä paljonkin. Puhuu kuitenkin lausetasoisesti (ääntämisvirheitä ja kirjainpuutteita on), myös lauserakenne ja taivutusmuodot ovat oikein. Neuropsykologisen testin mukaan (tehty diagnoosin jälkeen) puheen ymmärtäminen on heikkoa. Sanat ymmärtää ikätasoisesti, mutta lauseista poimii vain sanan sieltä toisen täältä. ADHD-lapsena lisäksi ongelmia myös tarkkaavaisuuden kanssa, eli siksi vielläkin vaikeampaa löytää oleellinen puheesta...



Dysfasiakin voi painottua enemmän puheen tuottamisen tai ymmärtämisen puolelle tai molempiin ja sitä on vaikeampiasteista ja lievempiasteista. Esim. värien opetteluun vaikuttaa erityisvaikeuksien lisäksi myös kiinnostus... Värien osaaminen ei poissulje dysfasiaa tai toisinpäin se ettei niitä tunnista ei välttämättä kerro dysfasiasta.



Alkuperäiselle suosittelisin luettavaksi kirjaa " Joko se puhuu..." jossa kerrotaan erittäin kattavasti dysfasiasta, sen toteamisesta, normaalista kielenkehityksestä ja ongelmista jotka viittaavat dysfasiaan.

lapseni vaikutti 2v. täysin dysfaatikolta. ikävä kyllä nyt 3v. epäilys, että lapsella on adhd.

adhd ja dysfasia kulkee kuitenkin käsikädessä.

adhd pienellä lapsella voi juuri alkaa puheenkehityksen viiveellä ja tarkkaamattomuudella, näin juuri meillä pojan ollessa 2v.

nyt poika on 3.4v. on tarkkaamattomuutta, käsitteiden ymmärtämisen hitautta, vilkas, levoton, ei ymmärrä ison ja pienen eroa, vaikka osaa sanoakin pieni ja iso, tuntee yhden värin, joka on punainen, ei yleensä tottele, haluaa matkustaa bussilla päivittäin, istuu hiirenhiljaa bussissa.

syksyllä neuvolapsykologin testit kielellisen viiveen takia. toivottavasti huomioi pojan keskittymiskyvyn ongelmat. epäilen ettei onnistu testeissä. 3v. neuvolassa ei pystynyt keskittymään. ei venkoile, niinkuin adhd lapsista sanotaan.

mistä erottaa vilkkaan ja adhd lapsen näin pienenä. lapsi saattaa olla vain vilkas, jolla puheenkehityksen viive. miten erottelu tehdään.

poika on osaaikaisessa hoidossa, en sitä jaksais ja sen jatkuvia reissuhaluja.

3v. poikahan saattaa normaalisti olla hyvinkin vilkas. pojan piirteet sopivat myös dysfasiaan, niinkuin normaaliin lapseenkiin.

puheterapeutti sanoi, että lapsella saa olla näitä asioita, mutta ne eivät saa jäädä.

poika kuitenkin on seurannassa ja varmasti osaavat päättää milloin jatkotutkimuksia tarvitaan.

poika leikkii normaalisti ja jaksaa keskittyä, jos tekeminen on mieluisaa. ongelmat kirjojen lukeminen ja testitilanteet. puheterapeutilla lapella menee aika hyvin, jaksaa keskittyä. reagoi ympäristön ärsykkeisiin.

katsoo rauhassa lastenfilmejä.

hyvä tekemään palapelejä, muttei tunnista pienen ja ison eroa. kummatkin vaatii hahmottamista, tätä en ymmärrä.

Pomo, testaan nyt tätä toimintoa, koska olen nyt kirjoittanut kaksi kertaa superpitkän vastauksen viestiisi ja sitten lähetysvaiheessa se katosi molemmilla kerroilla :-(

No kokeillaan sitten vastata pätkissä ;-)



Eli mitäpä tähän muuta voisi sanoa, kuin että olet oikeassa monessakin asiassa :-) Koska pitkät kirjoitukseni eivät ilmeisesti " halua" lähteä tänne, yritän nyt vastata pohdintoihisi vähän lyhyemmissä pätkissä.



" pomo :

lapseni vaikutti 2v. täysin dysfaatikolta. ikävä kyllä nyt 3v. epäilys, että lapsella on adhd. adhd ja dysfasia kulkee kuitenkin käsikädessä.adhd pienellä lapsella voi juuri alkaa puheenkehityksen viiveellä ja tarkkaamattomuudella, näin juuri meillä pojan ollessa 2v."



mammamuu2:

Olet ihan oikeassa. ADHD:hen ei sinäänsä kuulu puheenkehityksen ongelmia, mutta niitä voi ilmetä sen liitännäisoireina.

ADHD:han on tarkkaavaisuus ja ylivikkaushäiriö. Se kuuluu neuropsykatrisiin oireyhtymiin, mikä tarkoittaa sitä, että sen oireet ilmenevät psykiatrisina (=käytöksessä) mutta niiden taustat ovat neurologisia. Lapsi ei siis todellakaan mahda käytökselleen mitään. Oireyhtymästä on myös toinen muoto jota kutsutaan ADD:ksi, eli tarkkaavaisuuden ongelmaksi ilman ylivilkkautta. ADD lapsia kuvataan usein hiljaisiksi ja kilteiksi haaveilijoiksi. Useilla ADHD lapsilla ilmenee molempia muotoja esim. siten, että joskus lapsi voi olla niin uppoutunut omiin puuhiinsa, ettei havahdu edes " pommin räjähdykseen" selkänsä takana. Toisinaan taas vaikka kellon tikitys saattaa häiritä keskittymistä.



ADHD:n liitännäisoireina tavataan monenlaisia oireita kuten esim. puheenkehityksen erityisongelmia, hahmotushäiriöitä, SI-häiriöitä eli aisti yli- ja aliherkkyyksiä, motorisia ongelmia (hienomotoriikan ja/tai karkeamotoriikan), ns. autistisia piirteitä (ilman että lapsi kuitenkaan on autistinen) esim. jumiutumista eri asioihin, oppimisvaikeuksia, tunne-elämän ongelmia, käytöshäiriöitä jne.



Yksi ensimmäisistä huolta aiheuttavista " oireista" voi siis hyvinkin olla viivästynyt puheenkehitys.



... jatkuu myöhemmin ;-)

ei tullut viestiäsi. lähinnä tunnen itseni vainoharhaiseksi poikani suhteen.en tiedä onko normaali vai ei. hirveän kauan sen uhma on kestänyt ja poika on aivan hurja. niin hurja et oma pää räjähtää.

puhuu nyt 3-4 sanan lauseita ja ymmärtää puhetta, mutta mitään tällaista ei osaa esim. mikä sinun nimi on, mitä sinulle kuuluu, kuinka vanha sinä olet, ei ymmärrä kysymystä mitä söit tarhassa, ei osaa kertoa mitään tapahtuneista asioista.

kävelisi keskustassa kylttejä ja ihmisiä päin. poikaa on ohjattava kokoajan.

kuitenkin ihan normaalin pikku pojan oloinen.

ymmärtää alla, ylhäällä ja siihen se sit jääkin. muodoista ympyrän, neliön. ei ymmärrä paljon/vähän.

nyt sitä ei saa opettaa, koska ymmärtää ettei osaa asioita. on omatoiminen ja erittäin kekseliäs varsinkin pahanteossa. erittäin hyvä mielikuvitus.

No niin, piti tulla kotiin töistä välillä. Olit näemmä vastannut viestiini, mutta jatkan nyt ensin tästä mikä jäi kesken...





" pomo:nyt poika on 3.4v. on tarkkaamattomuutta, käsitteiden ymmärtämisen hitautta, vilkas, levoton, ei ymmärrä ison ja pienen eroa, vaikka osaa sanoakin pieni ja iso, tuntee yhden värin, joka on punainen, ei yleensä tottele, haluaa matkustaa bussilla päivittäin, istuu hiirenhiljaa bussissa."



mammamuu2: miten tarkkaamattomuus mielestäsi pojalla ilmenee? Tottelemattomuus ja levottmuus toki voivat liittyä tuohon ikäänkin ja uhmaan. Toisaalta voi liittyä myös kielenkehityksen ongelmiin eli siihen ettei todellakaan ymmärrä mitä häneltä pyydät/kiellät.



" pomo:syksyllä neuvolapsykologin testit kielellisen viiveen takia. toivottavasti huomioi pojan keskittymiskyvyn ongelmat. epäilen ettei onnistu testeissä. 3v. neuvolassa ei pystynyt keskittymään. ei venkoile, niinkuin adhd lapsista sanotaan."



mammamuu2: tähän nyt ihan ensiksi kysyisin, että mitähän mahdat tarkoittaa ADHD lasten venkoilulla ;-) ??



Valtaosa ADHD lapsista selvittää neuvolan testit kirkkaasti. Monestakin syystä. Useimmat heistä pystyvät hyvinkin keskittymään (ja käyttäytymään) itseään kiinnostaviin asioihin. Niinpä neuvolassa tai psykologin testeissä jossa lapsi on suhteellisen vähävirikkeisessä ympäristössä, aikuisen kanssa (joka kiinnittää huomionsa täysin häneen) ja tekee itselleen uusia, kivoja tehtäviä suhteellisen lyhyen ajan (muutaman minuutin mittaisia) ja kun aikuinen viellä auttaa tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä... Se että pystyy keskittymään ja käyttäytymään hyvin ko. testitilanteissa ei viellä kerro siitä ettei ADHD:ta voisi olla. Niinpä voi hyvinkin olla, ettei neuvolapsykologin testeissä tule sensuhteen ihmeitä esille. Ei olisi ensimmäinen kerta... tai sitten tarkkaamattomuus näkyy hyvinkin.



ADHD " oireiden" esiintymiseen vaikuttaa vahvasti myös lapsen vireystila ts. nälkä, väsymys, vieras paikka, virikkeiden määrä jne. monille lapsille myös siirtymätilanteet ovat vaikeita.



ADHD diagnoosi tehdään kun oireet ovat selvästi perhettä ja lasta haittaavia ja ne ilmenevät (tietyt kriteerit jotka esitetään kysymyksinä) kahdessa toisistaan riippumattomassa paikassa esim. kotona ja hoidossa. Esim. neuvolassa tai psykologin testeissä tai lääkärin vastaanotolla niiden ei tarvitse ilmetä. Testitilanne on aina tehty, eikä ns. tavislapsetkaan käyttäydy siellä normaalisti.



Onko poika käynyt toimintaterapeutin tutkimuksissa? Ne voisivat olla hyödyllisiä tilanteen tarkemman selvittelyn tueksi. ADHD diagnoosi tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Tavallisimmin tukena käytetään puheterapeutin, toimintaterapeutin, neuropsykologin/psykologin sekä lastennenurologin tai lastenpsykiatrin tutkimuksia joskus myös fysioterapeutin sekä foniatrin tutkimuksia tarvitaan. Toimintaterapiassa saadaan selville mm. hahmottamishäiriöt sekä nuo motoriset taidot (sekä karkeamotoriikka/hienomotoriikka). ADHD:n hoidossa käytetään usein toimintaterapiaa.

" pomo: mistä erottaa vilkkaan ja adhd lapsen näin pienenä. lapsi saattaa olla vain vilkas, jolla puheenkehityksen viive. miten erottelu tehdään."



mammamuu2: Ei varmaan tuossa iässä viellä oikein mistään. Lapsi saattaa tosiaan olla vilkas ihan vaan luonteeltaan, dysfasiaankin voi liittyä vilkkautta jne. Muutenkin nämä tämäntyyppiset neurologiset diagnoosit muuttuvat usein vuosien varrella riippuen lapsen kehityksestä.



Diagnoosit siis luetellaan aina siinä järjestyksessä kuin ne haittaavat lapsen elämää. Vaikein ensimmäisenä. Joskus diagnosoidaan pelkkiä " piirteitä" . Diagnoosi siis voisi olla vaikkapa dysfasia ADHD piirtein, mikä tarkoittaisi monien ADHD:n kriteerien täyttyvän, muttei riittävästi diagnoosiksi asti... tai XXXX autistisin piirtein tms.

Tai päädiagnoosi voi olla ADHD ja sitten kakkosdiagnoosi dysfasia tai toisinpäin jne.



Juuri tästä syystä tarvitaan laajempia tutkimuksia ja monenlaisia ammattilaisia niitä tekemään, jotta päästään selvyyteen kaikista ongelmista ja niiden vaikeusasteesta.



" pomo: poika on osaaikaisessa hoidossa, en sitä jaksais ja sen jatkuvia reissuhaluja."



Mammamuu2: Millaista palautetta pojan käytöksestä on päivähoidosta tullut? Millaisena näkevät tilanteen siellä? Onko hoidossa pph vai päiväkodissa? Mitä et siis jaksa, hoitopäiviä vai pojan kanssa olemista? En ihan saanut selvää ;-)



" pomo: 3v. poikahan saattaa normaalisti olla hyvinkin vilkas. pojan piirteet sopivat myös dysfasiaan, niinkuin normaaliin lapseenkiin.

puheterapeutti sanoi, että lapsella saa olla näitä asioita, mutta ne eivät saa jäädä. poika kuitenkin on seurannassa ja varmasti osaavat päättää milloin jatkotutkimuksia tarvitaan."



Mammamuu2: Tämä on kyllä ihan totta. Toisaalta nuo puheenkehityksen ongelmat todennäköisesti kuitenkin ennustavat jonkinlaisia ongelmia myös jatkossa. On todettu, että ns. late talker lapsista (eli lapsista joiden puheenkehitys on ollut viiveistä, mutta jotka ovat ennen kouluikää kirineet ikätoverinsa kiinni) n. 90% on jonkinasteisia lukiongelmia myöhemmin koulussa.



ADHD-oireet tuppaavat ilmetä ensimmäisiä kertoja juuri tuossa 3-4 vuoden iässä. Joskus lapset ovat olleet " haastavia" vauvasta lähtien, mutta osaa ADHD lapsista on ollut vauvana huomattavasti rauhallisempia ja helpompia kuin perheen muut lapset (näin myös meillä). Yleensä oireet pahenevat eskari- ja kouluiän lähestyessä. Siksi varmasti tuo seuranta. Tulevat pari vuotta näyttävät alkavatko ongelmat lientyä vai vaikeutua...



Itse suhtaudun nykypäivänä hyvin skeptisesti julkisen terveydenhuollon ja neuvolan seurantasysteemiin. Valtaosa erityislasten vanhemmista on todennut, että paras apu on oma apu. Harvoin ylimääräisiä tutkimuksia ja tukitoimia tarjotaan... Yleensä niitä saa pikemminkin vaatia. Ehkä sinuna ottaisin nyt puheeksi tuon toimintaterapeutin tutkimukset... mahdollisimman paljon tutkimuksia kannattaa tehdä ennenkuin ottaa yhteyttä lastenneurologiin tai lastenpsykiatriin. Ennenkaikkea kannustan ottamaan itse vastuu siitä, että asia tulee tutkittua, tekee sen sitten julkisia tai yksityisiä kanavia. Neuvolan seuranta on usein aivan liian hidasta terapioiden aloittamisen ajankohdan suhteen. Terapiat pitäisi kaikki aloittaa mahdollisimman varhain ja neuvola taas seuraa tilannetta mahdollisimman pitkään....

" pomo: poika leikkii normaalisti ja jaksaa keskittyä, jos tekeminen on mieluisaa. ongelmat kirjojen lukeminen ja testitilanteet. puheterapeutilla lapella menee aika hyvin, jaksaa keskittyä. reagoi ympäristön ärsykkeisiin. katsoo rauhassa lastenfilmejä.

hyvä tekemään palapelejä, muttei tunnista pienen ja ison eroa. kummatkin vaatii hahmottamista, tätä en ymmärrä.



mammamuu2: useimmat ADHD lapset pystyvät keskittymään itselleen miellyttävään tekemiseen hämmästyttävän hyvin. Varsinkin television katselu sekä tietokoneella pelaaminen ovat monelle heistä mieluisaa puuhaa :-) Myös terapiat lyhyine ja vaihtelevine tehtävineen ovat monen lapsen mielestä mukavia toimintoja ja siellä jaksavat keskittyä. Toisaalta usein kuvataan levottomuuden tulevan sitten " takautuvana" . Meillä esim. toimintaterapia sujuu oikein mukavasti, mutta terapiatuokion jälkeen käydään ylikierroksilla pitkän aikaa... tai raivotaan... keskittymisen " hinta" siis " maksetaan" jälkikäteen.



Hahmottamisessakin on monta tasoa. On visualista hahmottamista, kuulonvaraista hahmottamista jne. Meilläkin on esim. kynäote oikea, napit on osannut napittaa jo kauan (varmaan 3v asti) samoin laittaa vetskarin kiinni. Siltikään kirjainten tekeminen ei onnistu eikä piirtäminen ole lähelläkään ikätasoista, kengät menee aina väärään jalkaan jne. Toisaalta vaatteet taas osaa pukea oikeinpäin ihan kepeästi?!?!?

Vainoharhaiselta minustakin välillä tuntui ja tuntuu välillä vielläkin (diagnoosit saatu keväällä, mutta tutkimuksia yhä jatketaan). Kyllä teillä tuo puheenkehitys vaikuttaa tosiaan aika viiveiseltä, yllättävää on sekin, että vaikka voi tuntua siltä, että lapsi ymmärtää puhetta niin se ei ole niin itsestäänselvää. Esim. tuo mainitsemasi " ei osaa vastata kysymyksiin" voi johtua siitä, että ei tosiaan osaa muodostaa vastauksia mutta myös siitä ettei ylipäätäänkään ymmärrä koko kysymystä. Tutut asiat kotona auttavat lasta ymmärtämään, mutta muualla voi vaikeuksia olla enemmänkin.

Kuvien ja viittomien käyttäminen voi helpottaa lapsen elämää paljon. Samoin strukturointi, eli tiukasti aikatauluista ja rutiineista kiinni pitäminen, ne ovat yleensä " erityislapsille" " elintärkeitä" .

Toisiin törmäileminen voi myös olla merkki avaruudellisen hahmottamisen ongelmasta. Innostus bussissa matkustamiseen autistinen piirre... mutta painotan sanaa VOI... Oletko huomannut muunlaisia merkkejä aistiongelmista (ei pidä tietynlaisista vaatteista, onko syömisongelmaa, entä miten nukkuminen, onko kova kiipeilemään, onko vaarantajua jne.)

Myös omaehtoisuus, se ettei halua tehdä itselleen vaikeita tehtäviä sekä ylenpalttinen kekseliäisyys ei niin toivotuissa asioissa, ovat meille tuttuakin tutumpia ;-)

Niin mikä on normaalin ja " epänormaalin" raja. Vain veteen piirretty viiva. Ei ADHD ole kuolemaantuomio, eikä tarkoita lapsen olevan tyhmä tai vaikeasti vammainen... Näillä asioilla ei ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä... (voi joku lapsi tietysti olla kehitysvammainen ja ADHDkin , mutta eivät ne mitenkään kulje käsi kädessä parina, faktana).

ADHD ihmiset voivat olla luovia, innovatiivisia, rohkeita, idearikkaita. Heillä monilla on joku intohimo, alue jolla ovat todella hyviä, monet heistä toimivat esimiestehtävissä, ovat taiteilijoita, tutkimusretkeilijöitä, formulakuskeja tai vaikka mitä. Lapsen vahvuudet pitää vain löytää ja niitä tukea!

Tällaisessa tilanteessa jossa itse olet nyt on vertaistuki tosi tärkeää. Siksi yhä suositelen kuten tuolla aiemminkin käväisemään ja vaikka kirjautumaan tuonne perhikseenkin. Siellä käydään paljon vilkaampaa ja asiantuntevampaa vertaistukikeskustelua juuri näistä aiheista. Tervetuloa! http://perheklubi.net/index.php?s=530c4618c0b78e5cf68159f51ad78854&act=…

Pääkaupunkiseudulla toimivasta ADHD-Centeristä saa erittäin ajantasaista ja pätevää neuvontaa liittyen ADHD:hen. Neuvontaa saa joka päivä (paitsi nyt heinäkuussa) puhelimitse. Sieltä löytyy moniammatillista osaamista, tilattavaa ilmaiskirjallisuutta, asiantuntijapalveluita sekä suosittu POP perhekoulu 3-6 vuotiaille haastaville lapsille ja heidän perheilleen (ei vaadi diagnoosia) http://www.adhd-center.com/index2.html

pomo:

ei tullut viestiäsi. lähinnä tunnen itseni vainoharhaiseksi poikani suhteen.en tiedä onko normaali vai ei. hirveän kauan sen uhma on kestänyt ja poika on aivan hurja. niin hurja et oma pää räjähtää.

puhuu nyt 3-4 sanan lauseita ja ymmärtää puhetta, mutta mitään tällaista ei osaa esim. mikä sinun nimi on, mitä sinulle kuuluu, kuinka vanha sinä olet, ei ymmärrä kysymystä mitä söit tarhassa, ei osaa kertoa mitään tapahtuneista asioista.

kävelisi keskustassa kylttejä ja ihmisiä päin. poikaa on ohjattava kokoajan.

kuitenkin ihan normaalin pikku pojan oloinen.

ymmärtää alla, ylhäällä ja siihen se sit jääkin. muodoista ympyrän, neliön. ei ymmärrä paljon/vähän.

nyt sitä ei saa opettaa, koska ymmärtää ettei osaa asioita. on omatoiminen ja erittäin kekseliäs varsinkin pahanteossa. erittäin hyvä mielikuvitus.

en jaksa olla pojan kanssa kotona, koska pojalle ei riitä normaalin lapsen touhut kotihoidossa, vaan aina pitäisi olla ulkona, bussiretkellä tai jollain muulla retkellä. kotona sit marisee, reissussa iloinen ja pirteä. on toiminnan mies, mutta tarvitsee sitä toimintaa liian paljon.

puistossa rähjää lapsille mun leikki, mun auto.

lukihäiriötä on miehen suvussa ja sitä olen epäillytkin, että myös pojalla on lukihäiriö. lääkäri on luvannutkin oppimisvaikeuksia, ellei näistä asioista päästä.

siirtymätilanteen vaikeuksia ei ole.

tarhassa on mennyt hyvin, paitsi nyt ruvennut ilmenemään jotain vaikeuksia eli on huonojakin päivä.

lääkäri sanoikin, että ikä näyttää mitkä piirteet voimistuu ja mitkä laimenee.

noi toimintaterapeutin testit ois hyvä juttu ennen jatkotutkimuksia.

lapsi on siis jo lastenlääkärin, puheterapeutin seurannassa ja he päättävät milloin jatkotutkimuksiin lähdetään. neuvolasta ei apua saatu, vein lapsen jo 1.7v. terveyskeskukseen, koska puheenymmärtäminen oli heikkoa, lähes mitätöntä.

tarkkaamattomuus esiintyy niin ettei kuuntele, se on ollut koko ajan merkittävin piirre, kuuluu myös dysfasiaan.

kiellellisen kehityksen suhteen tulee varmaan joku diagnoosi ja se riittääkin. tärkeintä on että lapsi saa apua.

adhd kaikkein kauhein sairaus, koska siitä ei edes uskalla kertoa kellekkään.

adhd diagnoosin saa lapsi, jonka vanhemmat ei osaa kasvattaa lastaan ja ovat vielä niin laiskoja, ei rajoja ja kuria. adhd lapsia ei olekkaan, vaan se on keksitty sairaus.

esikoisen kehitysvamman ymmärtää kaikki, eikä syylistämistä tapahdu. kun kaikkensa yrittää, niin ei todellakaan jaksa, että joku lyö päälle.

moni ei tiedä että adhd ei ole mikään kurittomuussairaus, vaan se on paljon muuta.

luulen kuitenkin, että neuvolanpsykologin testejen perusteella päätetään jatkotutkimuspaikka. ei poika niissä pärjää, koska tarkkaamattomuus tulee aivan varmasti esille. 3v. neuvolasta jäi sellainen tunne, ettei ymmärtänyt mitä pitää tehdä ja tukeutui minuun. nyt en ole mukana testitilanteessa joten minuun ei voi tukeutua. neuvolassa sanottiin, ettei poika kuuntele.

ei sitä jaksakkaan kuunnella, jos ei ymmärrä mitä pitää tehdä. rupesi myös nimeämään asioita, eikä kunnellut loppuun. pojalle tehtiin lene testi. vain muutama tehtävä onnistui, osaa ne kyllä tehdä, jos minä olisin ollut testaaja.

eli ongelmat taitaa olla ymmärtäminen ja tarkkaamattomuus ja levottomuus.

Teillä tuntuu olevan hyvällä mallilla tuo seurantapuoli ja esikoisen kehitysvammaisuuden ja kaiken siihen liittyvän kokeneena varmaan osaat puoliasikin pitää. Toisaalta todennäköisesti myös poikasi ongelmiin suhtaudutaan " vakavammin" esikoisen kehitysvamman myötä... mikä on ihan hyvä (ettei tarvitse vaatimalla kaikkea vaatia).



Niin, jos kielelliset ongelmat ovat noinkin vaikeita kuin kuvaat, niin ainakin tosiaan noihin lukivaikeuksiin täytyy varautua.



Kuten jo aiemminkin oli juttua, niin nämä neurologisperäiset ongelmat ovat usein " ryppäänä" joku piirre vahvempana joku heikompana. Pelkkä " puhdas" ADHD lienee kuitenkin diangooseista paras sillä jos siihen ei liity oppimisvaikeuksia eikä käytöshäiriöitä ei useinkaan ole edes välttämätöntä tehdä koko diagnoosia tai se tulee tehtyä vasta myöhemmin, jopa aikuisiällä.



On ihan totta, että ADHD on ollut kiistelty diangoosi ja ehkä jopa vielläkin löytyy asiantuntijoita joiden mielestä sitä ei ole olemassakaan. Oikeat asiantuntijat eivät kuitenkaan enää ajattele näin, sillä mitä tarkemmaksi aivojen kuvantaminen on käynyt, sitä enemmän on niiden toiminnasta saatu tietoa. ADHD lapset voitaisiinkin nykyään diagnosoida myös kliinisesti aivoja kuvantamalla, sillä heidän aivoistaan on kuin onkin löytynyt se pieni poikkeavuus joka nuo oireet aiheuttaa. Kuvantaminen olisi kuitenkin kallista eikä sillä ole merkitystä sairauden ennusteen tai kuntoutuksen suhteen, siksi näitä menetelmiä ei käytetä.



Asiantuntijat ennustavat, että tarkemman tutkimustyön myötä näitä neuropsykiatrisia diagnooseja tulee löytymään lisää nykyisten Aspergerin, Touretten ja ADHD:n lisäksi.



Siihen saakka meillä vanhemmilla ei ole muuta keinoa, kuin pitää lastemme puolia, panostaa kuntoutkseen paremman tulevaisuuden toivossa ja lakata häpeämästä! ja sitämyötä salailemasta.



Mielenterveysongelmatkin olivat pitkään tabu, onneksi siitä ollaan pääsemässä. Mitä pidempään suostumme ajattelemaan jotain diagnoosia häpeällisenä ja salattavana, sitä enemmän teemme hallaa apua tarvitseville ADHD lapsille!



Itse olen ottanut valistavan linjan. Kuten huomaat olen selvitellyt paljon taustatietoa aiheen tiimoilta, oikeuksia eri tukimuotoihin jne. Kerron aiheesta mielellään ihmisille, vieraille ja tutuille, mutta kerron siitä totuuden! ja toivon, että se kantaa joskus hedelmää.



Minä en suostu häpeämään lastaan enkä hänen sairauttaan ja teen kaikkeni jottei hänkään sitä tekisi. Hänellä on oikeus yhtä hyvään elämään kuin muillakin, yhtä hyvään itsetuntoon ja kaikkiin niihin tukimuotoihin joita yhteiskunta antaa jotta tähän tavoitteeseen päästään. Mutta tiedän kyllä, että se vaatii rohkeutta, selkärankaa ja taitoa kovettaa kuorensa. Siltikään muuta keinoa ei ole. Salailu aiheuttaa lapsessa suunnatonta häpeää ja tuskaa, kun hän sen ymmärtää ja sitä en halua hänen joutuvan kokemaan.

Niin ja MINÄ tiedän, ettei kyse ole kasvatuksesta. Se riittää, muiden arviot voi jättää omaan arvoonsa. Minulla on kaksi pärjäävää ja hyvin käyttäytyvää lasta ja samalla tavalla heidät kaikki kolme on kasvatettu.



Itseasiassa ADHD lapsen myötä kasvastustaidot pannaan todella koetukselle ja kasvattajalta vaaditaan paljon enemmän kuin muilta. Siitä jos kunnialla selviää ja lapsi saadaan toimivaksi aikuiseksi, niin sitten voi todella ajatella olevansa hyvä tai ainakin riittävän hyvä kasvattaja.;-)