Lue keskustelun säännöt.
Kauanko on mennyt kun lapsenne ovat oppineet nukkumaan " isojen" sängyssä?
18.07.2007 |
Tässä kohta pari viikkoa sänkyrallia harrastaneena kyselen *pyyhkii hikeä otsalta*... Kyllä oli ennen helppoa, kun vain laittoi lapset pinnikseen ja sinne ne nukahti parissa minuuutissa.
Kommentit (40)
vasta 2v2kk:n ikäisenä. Hän oli innoissaan uudesta sängystä ja kävi siihen mielellään nukkumaan. Muutaman viikon ajan illat oli levottomia, kun kekkasi että täältähän voi lähteä leikkimään... Mutta sinnikkäästi vaan vietiin takaisin omaan sänkyyn ja nyt käy nukkumaan ihan hyvin. Pinniksessäkin tyttö nukahti itsekseen, samoin nyt. Ysin aikaan nukahtaa ja nukkuu heräilemättä aamu yhdeksään.
Mutta ne muutama levoton viikko uuvutustaistelua oli aika raskaita ja olin jo valmis hakemaan pinnasängyn takaisin! Mutta iltataistelun jälkeenkin nukkui aina yön ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti tottuivat ja kertaakaan eivät ole pudonneet.
vähän yli 2-vuotiaana. poika ei varmaan oikei tajunnut, että pääsee itse pois sängystä ;), kun rallia ei ollut oikeastaan ollenkaan. Putoili sängystä ensimmäisten viikkojen aikana muutaman kerran, lattialla oli patja sitä varten ja sängyn pohja laitettiin mahdollisimman matalalle.
Vierailija:
että vaihdetaan sitten sänky takasin kun N-P niin kovasti haluaa. Lässytilää.... :)
17
niin pakkohan se tuolla menetelmällä on takaisin vaihtaa! Vai onko lapsella 2 sänkyä käytössä samaan aikaan... Ja tietääkö joku muka etukäteen miten 1-2v lapsi tulee käyttäytymään uudessa tilanteessa yleensäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-4 vuotiaalle jo aika oppia omassa huoneessa olo
Omaan huoneeseen laittamisesta kyllä useimmiten tulee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän kuopuksen ajattelin koettaa siirtää vähän aikaisemmin, nyt on 1v3 kk ja nukkuu vielä pinniksessä mutta pian voisi vaihtaa...
Ja omassa huoneessa ovat siis nukkuneet alle vuoden ikäisestä eli ei tarvinnut vaihtaa huonetta, vain sänky!
Yksivuotiaan kanssa on todellakin vaikea jutella ja kysellä tuntoja, siksi sängyn vaihto onnistuu kivuttomasti vasta yli 2-vuotiaalle, joka osaa jo kertoa mielipiteensä. Sängyn voi myös tosiaan tuoda makuuhuoneeseen jo ennen kuin se otetaan varsinaisesti käyttöön. Meillä kyllä riitti ihan se, että kertoilin muutaman viikon etukäteen, että kohta sinä saat siirtyä isojen sänkyyn nukkumaan.
17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannettiin lasta sinne takaisin tuntikausia joka ilta, kun pinnikseen se oli jäänyt kiltisti yksinään nukkumaan. Kyllä se kiristeli hermoja kun koko ilta meni siihen että sai lapsen nukkumaan. Lopulta helpotti mutta kuukausia siihen meni.
Ai niin, mutta turha kai tätä täällä on kertoa, muiden av-mammojen 2-vuotiaat ovat tietysti sellaisia herranterttuja että kävelevät kiltisti petiin yhdestä pyynnöstä joten vaikeahan tällaista on ymmärtää.
joka on tosi matalalaitainen, tai siis pään päädyssä on n. 15cm korkeat laidat, jalkopäässä ei ollenkaan. Tyttö on aina ollut huono nukkuja, ei nuku vieläkään öitään (3v), mutta alkoi nukahtamaan itsekseen ja nukkumaan hieman entistä paremmin, kun sai ison tytön sängyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi ei ole kertaakaan tippunut sängystään. Sängystä omin avuin pois pääseminen tietenkin helpottui, mutta kahden vuoden takaisin vienti alkanee kohta tuottaa tulosta. Enää ei siis joka yö poistu sängystään, mutta heräilee ja huutelee siellä silti.
Vierailija:
ja en voi tajuta, miksei muilla se on jokin ongelma?! Millaisia äitejä te oikein olette? Annatte kaikki lapsellenne periksi kun hiukkankin inahtaa!
Tai sitten olin hyvä äiti kuopukselle, esikoiselle surkea. Esikoinen tuli tuhat kertaa pois sängystä iltaisin, ja vaelsi pitkin taloa yölläkin. Aina palautimme sänkyyn, nyt on yö, nyt nukutaan. Loppujen lopuksi hän ei nukahtanut itsekseen, vaan me istuimme iltaisin vierellä, kunnes nukahti. Äärimmäisen herkkäuninen ja huonosti nukkuva lapsi. Siirtyi lastensänkyyn n. 1v10kk iässä.
Kuopus on aina nukkunut vähän paremmin. Muttei mitenkään loistavasti. Hän jäi heti eka iltana hienosti sänkyynsä ja nukkuu täydet yöt - yleensä. Siirtyi muistaaksni n. 1v8kk iässä. Mutta sitten n. kahden vuoden iässä alkoi hänkin ravaamaan sängystään pois, joten nykyään hänen vierellään istutaan jonkin aikaa, kunnes rauhoittuu. Ja sitten lähdetään, joko vähän ennen kuin nukahtaa tai nukahtamisen jälkeen.
En olisi itseasiassa millään halunnut kuopusta siirtää isojen sänkyyn, kun pelkäsin että illat muuttuu levottomiksi. Esikoisen kansssa niin kävi. Mutta lapsi itse osoitti, ettei näin ollutkaan. Ja mitä tulee esikoiseen ja käskemiseen takaisin sänkyyn. En näe järkeä siinä, että lasta huudatetaan illalla. Paljon mukavampaa on nukahtaa levollisena. Yötkin on ehjempiä. Kun esikoinen sitten kasvoi, sovimme yhdessä säännöt ja hänkin oppi nukahtamaan itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirtymistä ei voi hirveesti lykätä, jos pinniksessä tulee seinät vastaan.
Vierailija:
Ai niin, mutta turha kai tätä täällä on kertoa, muiden av-mammojen 2-vuotiaat ovat tietysti sellaisia herranterttuja että kävelevät kiltisti petiin yhdestä pyynnöstä joten vaikeahan tällaista on ymmärtää.
Mutta kolmevuotiaana kävelee kiltisti sänkyyn, siksi meillä siirryttiin isojen sänkyyn silloin.
Mutta jos joku muu haluaa hakata päätään seinään, niin siitä vaan.
Esikoinen oli sitä mieltä, että haluaa nukkua vain ja ainoastaan pinnasängyssä. Ihan sama onko vauvojen vai isojen poikien sänky... Karkaili sinne pinnasänkyyn takaisin kunnes koko sänky saatiin roudattua talosta pois. Pinnasänkyyn vain väkisin vaikka siellä ei ollut lakanoitakaan... Se mikä auttoi oli aika ja äidin ja isän yhteiset pelisäännöt. Kumpikin vanhemmista teki tismalleen samoin. Jäähyllä oli välillä käytävä itsekin kun pinna meinasi palaa kahden tunnin sänkyyn takaisinkantamisen jälkeen! Sit oli isin vuoro kantaa ja sit taas äidin... Puhumatta sanaakaan. Voi helvata kun mietin niin varmaan lumi suli ympäriltä kun kävin välillä pihalla... Ja yksin en olisi kyllä jaksanut. Ehkä lapsi oli jo liian vanha kun oli jo 2,5v ja oli kovasti kiintynyt pinnasänkyyn? En tiedä? Tämä juniori taas ei edes huomannut, että sänky vaihtui... Me oltiin ihan hölmistyneitä kun esikoisen kanssa oli niin kova taistelu!
Molemmat nukkuivat jo omassa huoneessaan kun alettiin vaihtamaan sänkyä. Esikoinen sopeutui siihen omaan huoneeseen ihan huomaamatta. Itse asiassa se oli vahinko, koska lapsi heräsi aina siihen kun isi kuorsaa joten päätettiin kokeilla omaa huonetta.
niin meillä ainakin se johtui siitä että hieman alle 2-vuotiaana lapsi alkoi kiivetä pois pinniksestä jolloin siellä pitäminen oli mahdotonta ja vaarallista. En näe tuota synonyyminä " pään seinään hakkaamiselle" mutta ehkä sinä näet. T: 38
Vierailija:
Vierailija:
Ai niin, mutta turha kai tätä täällä on kertoa, muiden av-mammojen 2-vuotiaat ovat tietysti sellaisia herranterttuja että kävelevät kiltisti petiin yhdestä pyynnöstä joten vaikeahan tällaista on ymmärtää.Mutta kolmevuotiaana kävelee kiltisti sänkyyn, siksi meillä siirryttiin isojen sänkyyn silloin.
Mutta jos joku muu haluaa hakata päätään seinään, niin siitä vaan.
Tämäkin ketju meni sitten mielenkiintoiseksi... Asiantuntijat voisivat sitten kertoa mitä teen äitinä väärin, kun lapseni pomppivat sängystä lattialle ja saan palauttaa ne kymmeniä kertoja sänkyyn ennen kuin sinne jäävät, kiitos. Kuten sanoin otan mielelläni neuvoja vastaan. -ap-
Vierailija:
Annatte kaikki lapsellenne periksi kun hiukkankin inahtaa!
vaan vien joka kerta sänkyyn, kun sieltä poistuvat. -ap-
Hyvin sujui siirto ja hyvin on nukkunut tähän saakka. Lapsi nyt 2v10kk. Vauva 3kk nukkuu nyt meidän vieressä ja siirretään sitten joskus yhtäaikaa omaan huoneeseen molemmat lapset nukkumaan.