Miten suhtautuisit, jos tuntematon tarjoaisi apua kun " taltutat" uhmista yleisellä paikalla? (ev)

Jos on pinna kireällä, niin saatan sanoa epäkohteliaamminkin.



Minusta on aika röyhkeää mennä tarjoamaan apuaan tuollaisessa tilanteessa. Ellei kyseessä ole jostakin syystä ihan hengenvaarallinen tilanne.

Mieheni oli ollut junassa huutavan lapsemme kanssa. Siinä sitten kaksi tätiä rupes neuvomaan miestäni miten tilanteessa pitää tehdä. Näiden mielipiteet vain olivat täysin vastakkaiset ja he olivat ruvenneet riitelemään asiasta sitten keskenään.



Siis nämä miehelleni tuntermattomat tätsyt, joista toinen oli kuulemma ammatikasvattaja, rupesivat keskenään riitelemään lapseni tapauksesta.



Mieheni oli pitänyt suunsa kiinni, eikä ollut osallistunut tähän mittelöön.

olisi kiva jos joku tulisi edes sanomaan lapselle että älä ole vaikea ja nouse ylös ja auta äitiä. kauppakassien kantaminenkin sen aikaa kun saan lapsen aloilleen olisi ihana teko. Ei ole kukaan koskaan vielä auttanut.



Muutama vanhempi pariskunta on kehunut, että onpa ihana äiti lapsella kun jaksaa noin rauhallisesti pientä ohjeistaa ja ovat sanoneet että älä vaan anna lapselle periksi, tuo vaihe ei kauan kestä.



Nämä ovat jääneet kivoina juttuina mieleen.

otin avun kiitollisena vastaan. Tuolloin tytär oli 2 v 7 kk ikäinen. Oltiin lähdössä puistosta pois. Alkoi potkia, huutaa, raivota ja myönnettäköön, että oli niin väsynyt, että olisi pitänyt lähteä aikaisemmin kotiin.

Tytär ei ole kooltansa pienimmästä päästä ja itse taas olen pienikokoinen (monet ääneen päivittelevätkin, että taitaa olla isokokoinen isä). Oltiin kärrien kanssa liikenteessä ja auto oli vähän kauempana. Voimat eivät riittäneet/ en saanut lasta kärreihin. Yritin siinä sitten työntää samalla kärreijä ja pitää huutavaa ja potkivaa puolet itseni pituudesta olevaa tenavaa. Eräs ystävällinen rouva tuli auttamaan ja työnsi rattaat autolle, jotta sain paremmin hoidettua lapsen kotiin.



Eli ei haittaa, jos on todellinen tarve eikä tule neuvomaan/ moralisoimaan/ päsmäröimään.

Jos tulisi neuvomaan " sun kannattais..." " minä tein niin, että" , niin sillon ärsyttäis ja ajattelisin että hoitais omat asiansa. Jos taas auttais ihan konkreettisesti, olisin mielissäni. Ulkopuolinen vois esim. sanoa lapselle " usko äitiä" tai napata kiinni jos lapsi yrittää karata tai tarjoutua kantamaan kauppakassin autoon jos itse joudun ottamaan syliin riehuvan ja potkivan uhmiksen (mitä ei kyllä koskaan ole tapahtunut, mutta JOS).

Jos olisin hyvällä tuulella, sanoisin, että var så god, herra/rouva on hyvä ja näyttää, miten homma hoidetaan. Ja olisin ihan tyytyväinen, jos onnistuisi. Pahana päivänä ärsyyntyisin vaan siitä, että joku luulee tuntevansa mun lapseni paremmin kuin minä. Kyllä jokaisen pitäisi tietää, että lapset ovat yksilöitä.

Olimme kylpylässä lasten altaassa ja äiti oli siellä arviolta n. 4 ja -vuotiaiden lasten kanssa. Vanhempi sai hepulit kun hänen täytyy luovuttaa uimalelu altaasta lähtevälle tytölle (oli tämän oma). Lapsen äiti oli silmin nähden niiiiin raivon partaalla pidellessään lasta, että oikein vatsastani möyräisi. Hän puristi lasta melko lujasti ja kasvojen ilmeet paljastivat että hänen oli todella vaikea hillitä itseään. 1,5-vuotias lähti altaasta isoa allasta päin ja äiti siis aivan pulassa sen isomman kanssa. Kysyin saanko hakea pikkuisen, mihin äiti että sopii. Nappasin pikkuisen lasten altaaseen ja annoin lapion ja ämpärin käteen. Kysyin äidiltä varovasti sopiiko että tämä isompi tulisi meidän kanssamme liukumäkeen. Sopi. Mies lähti liukumäkeen lasten kanssa ja lapsikin rauhoittui. Tiedän että puutuin toisen perheen tilanteeseen jne. mutta jotenkin olin niin huolissani sekä äidistä että lapsesta. Äiti oli selvästi tosi puhki.

Juttelimme pitkät pätkät siinä altaassa ja lohduttelin, että kyllä ne meidänkin muksut osaa :)

Ja olen apua muutaman kerran saanutkin. Ja kyseessä eivät ole olleet vanhemman puoleiset tädit, vaan ikäiseni (perheen-)isät, jotka ovat huumorilla ja miehen auktoriteetilla pelastaneet päiväni.



Välittäkää ihmeessä kiitokseni jos kyseessä ovat olleet teidän miehenne:)



Terv. äiti Toukolasta

vaikka mieli tekisi, sitä ei tiedä minkälainen vastaus tulisi...

Kerran pappa ihmetteli miksi lapsi ei saa mitä haluaa.. Se tuntui pahalta kun omaa tapaa arvostellaan ja lapselle pitää kaikki ostaa.



Toinen oli ihanempi tapaus: Toisessa kädessä painolastina vauva turvakaukalossa, vaihtovaate + roinalaukku roikkui toisessa olkapäässä jonka päässä oli esikoinen 1,5- vuotiaana kiinni ja lapsi sai uhmakohtauksen, lapsi oli väsynyt, nälkänen ja heittäytyi maahan huutamaan. En saanut lasta ylös kaiken muun kannettavan lisäksi kun rimpuili vastaan, maassa oli tottakai lunta ja ilma kirpeä.

Silloin tuntui hyvältä kun tarjottiin apua!

Jos saa vastaukseksi näitä alkupään kilareita niin kuka uskaltaa tarjota apua? En minä neuvomaan ala vaan tarjoaisin konkreettista apua.

Vierailija:

Jos lapsen olisi vaarassa esim. juoksemassa auton eteen kun on päässyt livahtamaan otteestani kaupassa jne.. olisin henkilölle ikuisesti kiitollinen joka lapseni pelastaisi..



Kerran olin 1,5 vuotiaani kanssa kaupassa ja tein viikon ruokaostokset kerralla, tavaraa siis oli.. Kassalla kun aloitin pakkaamaan, lapseni päätti ettei enää halua istua ostoskärryssä vaan aloitti ensin kiljumisen ja raivoamisen:( annoin rauhassa kiljua, ääntähän maailmaan mahtuu. Pakkasin tavaroita hikipäässä, että kerkeäisin pakata ne ennenkuin lapsi hoksaa haluavansa kärryistä pois.

No enpä kerenny, siinä sitten toisella kädellä yritin pitää lasta paikoillaan ja toisella pakata tavaraa kassiin. Ihmiset tuijotti vaan eikä eväänsä liikauttanut et olisi auttamaan joku tullut, suurinpiirtein vihaisia ku niin kauan kestää tavarat pakata..

Kunnes ihana vanha pappa saapui paikalle ja tuumas että onpa tytöllä kaunis ja kantava ääni:)) Siinä alkoi jutella tytölle ja tyttö hiljeni:) Sain pakattua tavarani kaikki loppuun ja ikuisesti olen kiitollinen tälle herrasmiehelle joka tilanteen hienosti hoiti.

nykyään kai (?) osaan jo suhtautua tuohon uhmaan.. yhdessä vaiheessa, ekojen uhmakohtausten aikaan olisin varmaan sylkäissyt selittäjää naamaan.. mutta kaipa olen jotain oppinut..?

En menisi itse neuvomaan, apua voisin antaa ihan konkreettisesti.. tyyliin rattaiden työntelyssä tms..