Kotiäidit, asiaa miehen iltamenoista
Minkä verran miehellänne on menoja iltaisin ja mitä tykkäätte siitä että hän on poissa kotoa? Ja minkä verran itse olette pois?
Meillä on ollut jonkun verran riitaa asiasta, en jaksa oikein innostua siitä kun mies tahtoisi lähteä viikonloppureissuilleen kun itse painan ihan rättiväsyneenä täällä kotona. Mies on yrittäjä ja tekee pitkiä päiviä, myös lauantaisin eikä pidä mitään lomia. Meillä ei ole ketään joka auttaisi lastenhoidossa joten minä olen lasten kanssa koko ajan. Hän ei voi ymmärtää miksi en kilju riemusta kun hän ilmoittaa että lähtisi baariin kaverinsa kanssa, kun olisin toivonut apua lasten iltahommiin.
Sitten taas mulla on huono omatunto, koska en tahdo että koti on hänelle mikään vankila, tuntuu vaan niin katkeralta kun saa yksin aina tehdä kaiken vaikka ei hän nyt kauhean usein missään käy mutta on töissäkin niin paljon. Mulla on tosi harvoin mitään menoja, en oikein ehdi mihinkään harrastuksiinkaan kun mies tulee niin myöhään töistä.
Onko kellään samanlaisia fiiliksiä?
Kommentit (18)
vaikkakaan mieheni ei ole yrittäjä ja työpäivätkin on lyhyitä. Tällä hetkellä kuusi tuntia päivässä (surkea palkka ja uusi työmaa etsinnässä) joskus jos ylitöitä on tarjolla, jää niitä tekemään. Ei tosin viiti mulle ilmoittaa. Usein soitan ja kysyn mihin oot jäänyt. Nyt syksyllä alkaa taas pelit joten torstaisin sähly, sunnuntaisin jääkiekko, joskus jotain muuta päälle. Nyt kesällä välillä jalkapallo, kalastus, syksyllä metsästys ja kalastus... Lisäksi kun on autinkorjaaja, soittaa kaikki tutut; koska tuut korjaamaan mun autoa? ja mies ei osaa sanoa Ei. Tai yleensä annan sen mennä (saa vähän lisää rahaa) mutta vois kysyä välillä multa käykö tuona ja tuona päivänä mennä.
Viime syksynä oli viikon metästyretkellä miesten kanssa lapissa, nyt suunnitellaan jo uutta. Koskahan mä pääsen?? Appiukko kysyi just multa että koskas sulla on loma, vastasin että sitten kun oon töissä ja on kesälomaa sieltä! =)
Eipä oo kotiäitillä lomaa----
Joo, pitäis joku harrastus keksiä itellekkin. Pääsen mäkin välillä jossain käymään ja koitan ottaa omaa aikaa vaikka miehen työpäivän jälkeen käymällä vaikka kaupassa yksin. Tai joskus lenkillä kaverin kanssa (jäänyt vähälle). Eniten apua kaipaisin kyllä kotihommiin. Oma aikakaan ei niin tärkeä olis kunhan joku joskus laittais tiskit tai pyykkäis tai tekis ruokaa.
Miehesi on yrittäjä, ja tekee pitkää päivää. Joten lastenhoitoapu on hankittava muualta. Joko sukulaisilta tai tuttavilta, tai sitten vaikka MLL:ltä. Lapsiparkkeja on kuntosaleilla yms, niitä kannattaa hyödyntää. Tästä kommentista tulee skeidaa niskaan, mutta meillä lapset (3,5 v ja 1 v 11 kk) on päiväkodissa kahtena päivänä viikossa 4 tuntia. Paitsi nyt kesällä.
Mieheni on myös yrittäjä, ravintoloitsija, ja hän on työssään kiinni käytännössä aamusta iltamyöhään asti. Ravintola on auki klo 23 saakka, ja aamupäivät menee siinä, kun täytyy käydä tukussa ja tavata kirjanpitäjä tms. Vapaapäiviä tai lomia hänellä ei ole, joskus harvoin hän ottaa puoli päivää vapaata. Juhannus oli harvinaista herkkua, kun hänellä oli puolitoista päivää vapaata. Meillä ei ole lähimaillakaan sellaisia sukulaisia jotka voisivat auttaa lastenhoidossa, joten valitsimme ratkaisuksi päiväkodin. Aloin olla jo tosi loppu, kunnes ymmärsin hakea osa-aikaista päiväkotipaikkaa lapsille.
Ymmärrän kylläå että välillä tuntuu rankalta. Niin minustakin.
Viikolla on jalkapalloa, kaukalopalloa tai muuta urheilua jos ei olla iltavuorossa ja joskus viikonloppuina on saunailtoja.
Mieheni on kyllä ymmärtänyt että kotona oleminen ei ole pelkkää olemista vaan myöskin työtä joten hän järjestää minulle toisinaan tunnin kaksi vapaata. Vaikka se olisikin kaupassa käyntiä mutta saan olla edes yksin sen aikaa.
Saisitteko palkattua lastenhoitajaa viikonlopuksi? Tai jos voisitte sopia että viime viikon loppuna meni mies, seuraavana ollaan yhdessä ja sitten olisi sinun vuoro ottaa vapaata?
Kannattaa keskustella asiasta ihan rauhallisesti ja saada hänet ymmärtämään että et sinäkään mikään robotti ole.
Minusta ei voida olettaa että kotiäiti ei koskaan saa vapaata lapsistaan. Kyllä edes kerran kuussa pitää saada olla aikaa hengähtää. Kukin haluamallaan tavalla.
Vielä viimeiseksi totean muutaman äidin minulle viimeaikoina toteaneen että kyllä päässeensä töissään vähemmällä kuin kotona ollessaan. Siellähän on laillistetut tauot ja vessaankin pääsee ilman työkavereita =o) Joten olkaamme äidit ylpeitä tässä hetkessä kotonaolostamme ja siellä jaksamisesta. Pari vuotta ja sitten mekin taas pääsemme takaisin työelämään.
Niin, kai se on yritettävä etsiä itselle jostain sitä omaa aikaa ettei pää hajoa kokonaan. MLL-hoitajaa olen harkinnut, täytyy yrittää saada sellainen sitten vaikka kerran viikossa käymään. Tämä kesä on kamalaa aikaa ja nyt ne fiilikset oikein kärjistyvät kun kaverit ovat lomalla missä kukakin ja kaikki kerhot ym. harrastukset on kiinni. Puistotkin ovat tyhjillään ja tuntuu että saa toimia ohjelmatoimistona lapsille 24/7...
Meille on kolmas lapsi tulossa, olen ajatellut että esikoinen voisi mennä päiväkotiin osapäiväiseksi sitten kun vauvan tulo lähestyy. Siihen asti saa kerho riittää, meidän kunnassa on hyvät kuntalisät enkä tahdo niitä menettää vaikka päiväkoti olisi esikoiselle (4v.) mielestäni tosi hyväksi. ap
Se nyt vielä puuttuisi, että aamusta iltaan duunia painavan miehen pitäisi vapaa-aikanaan siivota, tiskata ja hoitaa lapsia, että vaimo saa vapaata....
Vierailija:
Minusta ei voida olettaa että kotiäiti ei koskaan saa vapaata lapsistaan. Kyllä edes kerran kuussa pitää saada olla aikaa hengähtää. Kukin haluamallaan tavalla.
Mutta se että mies iltaisin on oman jälkikasvunsa kanssa ei voi olla liikaa vaadittu, vai oletko todella sitä mieltä että miehen ei tarvitse koskaan olla lastensa kanssa? Muistutan vielä että meillä ei ole mitään lomia tms. milloin tämän lasten kanssa seurustelun voisi hoitaa. T: ap
Vierailija:
Se nyt vielä puuttuisi, että aamusta iltaan duunia painavan miehen pitäisi vapaa-aikanaan siivota, tiskata ja hoitaa lapsia, että vaimo saa vapaata....
Vierailija:
Se nyt vielä puuttuisi, että aamusta iltaan duunia painavan miehen pitäisi vapaa-aikanaan siivota, tiskata ja hoitaa lapsia, että vaimo saa vapaata....
Vaikka teenkin kaikki kotityöt itse, ja hoidan lapset itse.
Nytkin istun tässä koneella, kun lapset nukkuu.
En ole koskaan nähnyt kotiäitiä, joka painaisi samaa tahtia duunia kotona, mitä mieheni tekee yrityksessään. Hän ei ehdi istumaan hetkeäkään paikallaan.
Minä, kotiäiti, ehdin sen sijaan lasten ja kodin hoitamisen ohessa surffata netissä, ulkoilla, tavata ystäviäni meillä tai heillä, käydä shoppailemassa ja kahvilassa lasten kanssa, jne.
Eli ei ole mielestäni kotiäitiys verrattavissa rankkaan työhön.
Joskus otan vapaa-aikaa itselleni, mutta en mieheni kustannuksella, vaan vien lapset vaikka kaverille pariksi kolmeksi tunniksi hoitoon ja nautin yksinolosta. Tätä tapahtuu ehkä kerran kuukaudessa.
Lapset on 1,5 v ja melkein 3 v.
Vierailija:
:D Jessus mikä idiootti :D Paiskiihan se vaimokin aamusta iltaan duunia mutta vaan kotona.
Vierailija:
Se nyt vielä puuttuisi, että aamusta iltaan duunia painavan miehen pitäisi vapaa-aikanaan siivota, tiskata ja hoitaa lapsia, että vaimo saa vapaata....
Kotityöt kuuluu jokaiselle jolla koti on, ei se ole mihinkään ulkopuoliseen palkkatyöhön verrattavissa. Entä ne miehet jotka yksin asuu, hekö eivät saa pyykätä, laittaa ruokaa..
Ei nyt olla 50-luvulla vaikka se muotia onkin.
ja jokainen osallistuu kodinhoitoon minkä kykenee, ei se ole yksin kotiäidin vastuulla vaikka hän varmastikin valtaosan kotitöistä päivän aikana ehtii tehdäkin, eli kyllä se yrittäjäisäkin on yhtälailla " velvollinen" lapsiaan ja kotiaan hoitamaan vaikka perheen elannon yksin hankkiikin :)
sitä kun puhutaan että miehellä on velvollisuus hoitaa lapsiaan.. ikäänkuin se olisi jokin kauhea pakkopulla! Eikös sen halun viettää aikaa omien lastensa kanssa tulisi olla jotain aivan automaattista ja jotain mitä todella haluaa!?!
3 vuotiaita, mutta nuorempien kanssa on kyllä kokoajan kiinni. Parasta vaan hommata hoitaja tai hoitopaikka edes pariksi tunniksi viikossa, ja tehdä silloin mitä lystää. Budjetoi hoitaja joka kuukauden menoihin, ja lähde silloin ulos, vaikka ei huvittaisikaan.
Kommentit " En ota omaa aikaa mieheni kustannuksella" , " Miehen ei tarvitse työpäivän jälkeen hoitaa lapsia" ym. ei mene mun päähän, ei sitten millään....
Siis eikö teidän miehet todellakaan HALUA viettää aikaa lastensa kanssa? Tässä, ja monessa muussa keskustelussa tämä asia kuulostaa mun mielestä siltä, että JOS mies JOUTUU hoitamaan omia lapsiaan, se on kauheaa pakottamista ja riistoa. Jos vaimo kuitenkin päivän aikana on hoitanut pyykit, ruuat, siivoukset ym. ei illalla ole oikein muuta kuin leikkiä lasten kanssa, iltapuurot ym.
Mun mies nimenomaan HALUAA olla lastensa kanssa, kun ovat pieniä. Kun esikoinen syntyi, hän ilmoitti töihin, ettei tee enää ylitöitä kuin aivan pakon edessä, eikä ole tehnytkään. Raha-asiat minun kotona ollessa on hoidettu niin, että mulla on nyt oma sivubisnes, jonka puitteissa olen muutaman illan viikossa poissa kotoa. Minä saan välillä ns. omaa aikaa (vaikka töitä teenkin, tuntuu se siltä kun pääasiallisesti kotiäitinä olen) ja mies saa olla lasten kanssa ja touhuta mitä haluavat. Heillä on yleensä huikeat leikit ja ihan omat systeemit, joihin äidillä ei ole asiaa =)
Molemmilla on kyllä omiakin menoja, harrastuksia ym. Nytkin mies on koko viikonlopun kavereidensa kanssa reissussa. Minä olin kesäkuussa.
Nyt en halua vääntää veistä yrittäjien vaimojen haavoissa. Tällainen järjestely ei tietenkään toimi teillä kun mies on paljon töissä. Olenkin monta kertaa miettinyt, miten ihmeessä te jaksatte. Voimia teille!
Juttuni pointti oli siis se, että eivätkö teidän miehet HALUA viettää aikaa lastensa kanssa? Jos kerran asenne on tuo, ettei työpäivän jälkeen saa rasittua lapsista eikä kotitöistä. Onko miehillenne työ, kaverit ja harrastukset omaa perhettä, vaimoa ja lapsia tärkeämpiä kun vapaa-ajat vietetään myös pois kotoa?
Kysykääpä tätä miehiltänne ja itseltänne.
Tietysti miehelläsi saattaa olla tosi rankka työ.. Esim oma mieheni joka on tehtaassa töissä ja tekee fyysistä kolmivuorotyötä, on kertonut, että kyllä hänen ansiotyönsä on huomattavasti " helpompaa" kuin kotona lasten- ja kodinhoito. Eli siitä johtuen minun mieheni osallistuu aivan omasta tahdostaan ja aloitteestaan ansiotyönsä jälkeen myös kodin- ja lastenhoitoon. Vapaapäivinään hän antaa minulle jopa nukkumisöitä, jotta saisin omia univelkojani pois. Lapset ovat 4v ja alle 1v. Omasta halustaan hän ei myöskään käy kuin tosi harvoin viikonloppuisin tai iltaisin omissa menoissaan.
Niin, minäkin toivoisin että mies olisi vapaaehtoisesti enemmän lasten kanssa. Tapasin puistossa yhden isän tyttönsä kanssa, hän sanoi että tyttö valvoo näin lomalla tosi myöhään kun on niin ihanaa kun ehtii kerrankin viettää aikaa lapsen kanssa. Ja minä olin niin kade ja hämmästynyt, tuntuu että meillä on aina tappelu siitä kuka joutuu olemaan lasten kanssa ja tuntuu että mitä aiemmin saa ne nukkumaan sitä parempi.
Olen puhunut asiasta miehen kanssa, kyllä hän sanoo haluavansa olla lasten kanssa mutta käytännössä se ei juurikaan näy. Isomman lapsen hän saattaa viedä vaikka hetkeksi potkimaan palloa mutta silloinkaan ei tahdo pientä mukaansa. JOs pyydän sunnuntaina viemään vaikka puistoon niin tulee vaan " joojoo, mä luen eka tän lehden" ja sitten onkin jo päiväunien aika eikä mihinkään ehdittykään. Iltaisin on kaikenlaista ruohonleikkuuta sun muuta nikkarointia, jolloin minä katson lapsia kun ei hän saa muuten mitään tehtyä. Nyt kun olen todella alkanut riidellä ja nalkuttaa asiasta niin on muutaman kerran vapaaehtoisesti tehnyt jotain, toivon että tämä meno jatkuu...
Minäkin kuvittelisin että kun on ollut koko päivän työssä niin sitä haluaisi olla lasten kanssa, mulla taas on mitta täynnä kun olen täällä koko päivän kuunnellut sitä kitinää ja tappelua. Mulle riittäisi " omaksi ajaksi" vaikka joku kotitöiden tekeminen, kunhan saisin joskus sitä tehdä yksin, ilman että joku roikkuu puntissa tai pissaa housuun tai tahtoo vettä...
Lisää vain lapsia miesten kanssa, jotka eivät viitsi hoitaa edellisiäkään ja valitetaan ku ei jakseta...
T. kotiäiti jolla kolme alle kouluikäistä, neljäs tulossa ja mies ajoittain paljon töissä, mutta HALUAA viettää aikaa myös lasten kanssa ja viettääkin.
En ole rättiväsynyt, enkä kaipaa apua lasten nukkumaan laittamisessa (laitan vain sänkyyn ja se on siinä, meillä ei ole koskaan lapsia nukutettu). Mieheni ei edes ole vielä kotona, kun lapset menee nukkumaan. Sunnuntai on ainoa vapaa, muuten hän on töissä kiinni klo 9-22 suunnilleen.
Meillä on niin, että joka toinen vapaapäivä vietetään perheen kanssa, mutta joka toinen viikko mies saa ihan minun siunauksellani mennä ystäviensä kanssa johonkin (tai sitten illalla töiden jälkeen kaverin luo kahville tai parille kaljalle johonkin). Olisihan se ihanaa, jos yhteistä vapaa-aikaa olisi enemmän, mutta täytyyhän miehelläkin olla muutakin elämää kuin koti ja työ. Omia ystäviä täytyy olla jokaisella.
Minä ehdin tapaamaan ystäviäni päivisin, joko lasten kanssa tai ilman jos he ovat vaikka isovanhemmilla, mutta mieheni ei ehdi. Kotityöt teen itse, olenhan kotiäiti, kotityöt ja lastenhoito on minun työni tällä hetkellä. Ei mieskään pyydä minua firmaansa auttamaan, vaikka joskus ennen lapsia siellä kävinkin ajoittain auttamassa.
Kun menen töihin, miehen työtahti hiljenee, silloin on varaa palkata yksi työntekijä lisää kun minäkin tienaan. Mutta nyt eletään näin, enkä koe tätä liian rankaksi tai muutenkaan kurjaksi. Ystävilläni on asiat toisin, mutta minulla on näin, joten en viitsi turhaan miettiä miten sillä ja sillä on mies niin ja niin paljon kotona auttamassa, eihän se surkuttelu ja miettiminen omaa tilannettani ainakaan auttaisi.