Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
minun karmee tarina
12.07.2007 |
Kirjoitan tämä vähän niinkuin varoitukseksi muille jotka harkitsevat aivoitumista ulkomaalaisen kanssa.
Heti alleviivaan että kaikille ei välttämättä käy näin huonosti kun minulle kävi. Tiedän että osa näistä liitoista on onnellisia ja osa on omaa syytänikin. Tässä tarinani lyhyesti siis.
Tapasimme eräissä bileissä pk-seudulla. hän oli alusta asti hurmaava ja komeahko mies. Muutkin naiset tuntuivat olevan kiinnostuneita hänestä, hänen maalaisensa ovat jotenkin eksoottisia täällä. Mutta hänpä huomioi ainoastaan minut , mikä tietysti imarteli ja kolahti otolliseen maaperään.
Aloimme tapailla ja hän jäi Suomeen vielä viisuminkin umpeutumisen myötä ja elimme mielestäni onnellista elämää. Mutta hänen katkerat kertomuksensa rankasta lapsuuden kokemuksista ja vihamielinen suhtautuminen joihinkin ihmisryhmiin mietitytti minua välillä, mutta ohitin epäilykseni ja kuvittelin että se on luonnollista hänen tapauksessaan.
Hän lähti takasin kotimaahansa ja jatkoimme seurustelua netin ja puhelimen kautta. Ehkä näin jälkeenpäin ajateluna, minähän se soittelin etupäässä. Mutta jokakerta hän vakuutteli vuolaasi rakkauttaan ja siitä rohkaisuneena päätin seurata häntä hänen kotimaahansa. Sillä mikä maa on kyseessä ei ole niin väliä. Joka maassa näitä tyyppejä on.
Maa oli kaunis ja kiehtova ( vaikkakin jatkuvien konfliktien repimä) joten päätin jäädä sinne ja me avioiduimme pikapikaa. Liitto oli aluksi ihan ok mutta jo puolen vuoden päästä tiesin tehneeni virheen.
Hän alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti, minulla oli usein mustelmia. hänen sukulaisensa tuntuivat tietävän tilanteen, mutta kukaan ei näyttänyt välittävän. Vaan minusta tuntui heidän katseistaan että syypäänä kaikkeen pidettiin minua. Jos yritin selittää ongelmaa hänen siskolleen, vastassa oli hiljaisuuden muuri ja paheksuva katse.
Hän käytti myös henkistä väkivaltaa, mm. sanoi että paloittelee minut saksilla ja hautaa hautausmaalle ja kukaan ei osaa kaivata minua.
Tappaminen on kuulema hänelle helppoa, on kokemustakin. Viimmeinen pisara oli se kun hän kertoi että oli samaan aikaan suhteessa ystäväni ja yhden toisen naisen kanssa olleessaan Suomessa.
Soitin ystävälleni ja kysyin asiaa, hän tunnusti asian.
Sitten loppujen lopuksi pääsin pakenemaan sielä naapurin ystävällisen naisen ja hänen miehensä avustamana. Nyt olen ollut täällä 2 viikkoa mutta miehestä ei ole kuulunut mitään.
Kommentit (61)
Käsittämätöntä! Hänen isänsä piti muuten sitä kipalakkia.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kyseessä ois muslimi niin jopa ois pitkä ketju..
Eihän juutalaisissa ole väkivaltaisia ihmisiä vaikka tappoivatkin suomalaisen rauhanturvaajankin tahallaan vuosi sitten. Se on anteeksi annettu ja unohdettu, suomalaisia on sentäs viisi miljoonaa, joutaa muutama vaikka tappaa.
Onneksi pääsit pois, takaisin Suomeen, ja voit jatkaa elämääsi täällä.
Mulla itselläni on miehenä paljon parjattu muslimi. Tapasimme hänen kotimaassaan, jossa minä olin se muukalainen, jonka piti mennä pikaisesti naimisiin saadakseen oleskeluluvan ja työluvan. Ja niin myös teimme: avioiduimme 7 kk kuluttua ensitapaamisesta, siihen saakka sain olla maassa työnantajani hankkimalla luvalla (kyseessä ei siis ollut lomaromanssi, vaan olin ko. maassa töissä).
Jälkikäteen ajateltuna hirvittää se vauhti, etenimme tosi nopeasti. Mutta minulla kävi hyvä tuuri: sain kunnon miehen. Olemme olleet yhdessä 11 vuotta, tästä viimeiset 4,5 vuotta olemme asuneet Suomessa. Meillä menee hyvin, en ole kokenut väkivaltaa tai minkäänlaista alistamista hänen taholtaan. Hyvä niin.
ja hyvää jatkoa sinulle ja kaikille muille myös.
Minä halusin vaan kirjoittaa tämän oman tarinani vähän niinkuin varoituksena muillle, ettei kannata luottaa kehenkään, riippumatta maasta, uskonnosta tai kansalaisuudesta, jollei tunne ihmistä tarkemmin.
Minä oppirahani maksoin ja toivottavasti joskus löydän sellasen joka pystyy palauttamaan uskoni rakkauteen ja rehellisiin ihmisiin vielä.
ap.
enkä ketään kohtaan, siis uskonnosta viis.
Minulla kävi huono tuuri, mustelmat ovat parantuneet mutta sielun haavat jäi.
Senkin vielä kerron vielä kun hän oli taas hakannut minua ja vetänyt lattioita pitkin hiuksista. Hän pakotti minut kauppaan hakemaan tupakkaa hänelle, niin vaikka minulla oli silmä mustana, kukaan kaupassa ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Arvatkaa kuinka orvoksi ja avuttomaksi tunsin itseni siellä vieraassa maassa?
Onneksi naapurin rouva tiesi tilanteeni ja auttoi minua lopussa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, että tarinasi oli kamala, mutta onneksi loppu sentään onnellinen eli pääsit turvaan :)
olen todella onnellinen nyt kun olen täällä, mietin kaksi kertaa ensi kerralla ennekuin lähden yhtä epävarman tapauksen perään ulkomaille.
Olen kuullut onnellisiakin juttuja, mutta minun omani lienee kaikista pahin mitä itsekkään tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
olen todella onnellinen nyt kun olen täällä, mietin kaksi kertaa ensi kerralla ennekuin lähden yhtä epävarman tapauksen perään ulkomaille.
Olen kuullut onnellisiakin juttuja, mutta minun omani lienee kaikista pahin mitä itsekkään tiedän.
vai meinaatko että hän ois ansainnut mitalin peräti? Pitäiskö minun siis vaieta asiasta? Sitäkö tarkoitat?
Vaikka henkeni oli monesti vaarassa?
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja miehestä joka oli aviomieheni ja joka pahoinpiteli minua. Puhun omasta kokemuksestani.
Missä minä yleistän? Missä sanon että kaikki juutalaiset tai koko Israel on pahoja.
ap.
Hän on vain kertonut omasta kokemuksestaan sadistisen juutalaismiehen puolisona, ja siitä, ettei kukaan kiinnittänyt huomiota hänen ahdinkoonsa.
En minä näe siinä mitään yleistämistä.
-itsekin ulkkiksen vaimo-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli Israelin kibbuzilla ollessani poikakaveri, joka oli armeijassa, juutalainen siis.
En halua yleistää mutta kyllä täällä on siis muitaki jotka ovat saaneet jutkuilta turpaan. Aina kun hän suutti hän iski minua niskaan terävällä karateiskulla ja vieläkin jos joku koskee minua niskaan, tämä tulee mieleeni.
se tilanne on siellä mikä on, pälli siellä hajoaa helposti siihen epävarmaan tilanteeseen, ja armeijan ja oman identiteetin ihannointi on joillekin, ei kaikille, keino selviytyä, kauhea nationalismi ja muiden ihmisryhmien, varsinkin muslimien vihaaminen. Sääli sinänsä, koska se ei koskaan ole ollut sionismin eikä varsinkaan juutalaisuuden kulmakivi.
Voimia sinulle, ap, nyt on pahin jo takanapäin. Nauti kesästä, unohda se mies ja ala suunnitella omaa itsenäistä elämää täällä kotosuomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Israelin juutalainen hän oli. vaikka tuntuu pahalta leimata koko kansaa
mutta sain aika huonon kuvan koko maasta"
Ymmärrän hyvin, että et halunnut aluksi kertoa mistä maasta/minkä maalaisesta oli kyse. Olisi ehkä ollut parempikin, koska tällaisista keskusteluista aina tulee loppujen lopuksi joku israel/muslimit asetelma ja itse asia jää vähän sivuun... Asialla sinänsä ei mielestäni ole tekemistä miehen kansalaisuuden kanssa, varmasti ihan JOKA maasta löytyy noita " mätämuniakin" . Itse rakastan Israelia, olen ollut siellä 5 kertaa ja tunnen paljon juutalaisia. Asun tällä hetkellä Saksassa ja minulla on ihana saksalainen mies. Ainoa mies, joka minua on kaltoin kohdellut on ollut suomalainen. (tällä en kuitenkaan halua sanoa, että suomalaiset miehet olisi jotenkin huonompia kuin muut!!)
Onneksi pääsit pakoon ja voit aloittaa tai jatkaa omaa elämääsi Suomessa. Kyllä sinä varmasti vielä oikein kunnon miehenkin löydät, oli se sitten suomalainen tai ulkomaalainen :)
ovat uskovaisia tai uskonnollismielisiä.
Minä olin samalainen uskossa hurahtanut ja asuinkin Israelissa 3 vuotta. Nyt on järkee tullut päähän ja kykenen näkemään asiat rehellisemmin enkä palvo heidän jokaista tekoa enkä maata.
oisivat antaneet itsestään paremman kuvan.
Tehän pidätte juutalaisia niin hyvinä ja erehtymättöminä ihmisinä.
Usko pois, kyllä se usko vielä " oikeaan rakkauteen " palaa ;). Itse en uskonut ikimaailmassa enää luottavani saati rakastuvani yhteenkään mieheen, mutta sain sen lisäksi jopa jo uuden lapsenkin! Kokemus tulee aina vaikuttamaan sinuun ja jos jonkun ihmisen (miehen) joskus päästät lähellesi ja hän on " se oikea" , ole avoin menneistä jos siltä tuntuu, koska monesti tällaiset kokemukset heijastuvat meissä, vaikka emme sitä itse aina tiedosta ja silloin se läheinen ihminen ei välttämättä ymmärrä jos ei tiedä... Ennen kaikkea, nauti omasta elämästä, tee just sitä mitä itse haluat! :)
-6-
Alue: Aihe vapaa
tämä on juuri se harha että suomalaiset naiset kuvittelivat ( olen jutellut ystävien kanssa juuri tästä) ja he eivät halua tai voi millään uskoa että hän, juutalainen oli sellainen oikeesti ja ovat sanoneet etä sen on täytynyt olla muslimi.. juu mutta kun EI ollut.
Hänen ystävät olivat yhtä sekasin kuin hänkin.
ap.