Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Käytöstavoista vähän
09.07.2007 |
Kyllä huomaa, että ajat muuttuvat - ja valitettavasti huonompaan suuntaan. Lueskelin tuota häälahjaketjua ja ajattelin, että voi aikoja, voi tapoja.
Olisi kiva tietää, minkä ikäisiä te muut keskustelijat olette. Itse olen 42 ja kyllä ainakin minun noin 70-vuotiaat vanhempani ovat aina antaneet häälahjaksi summan, jonka laskettiin kattavan ruokailut. Markka-aikaan laskettiin, että 100 mk aikuiselta on sopiva summa lahjaksi. Eikä nyt ole kyse siitä, että hääpari olisi VAATINUT rahaa, vaan siitä, että lahjan antajakin voi käyttää aivojaan ihan itse ja miettiä, mikä on hyvien tapojen mukaista ja kohteliasta hääparia kohtaan jne.
Ja mainittakoon tässä kohtaa, että minulla ei ole ollut ökyhäitä eikä lahjatoivomuksia, vaatimuksista puhumattakaan.
Osa oli sitä mieltä, että juhlaan kuin juhlaan voi mennä ilman lahjaa ja jos joku on toista mieltä, on hän ahne moukka. No, minä olen sitten vissiin ahne moukka, kun en ikimaailmassa menisi kenenkään juhiin ilman lahjaa. En myöskään vie kenellekään mitään säälittävää Tiimari-krääsää lahjaksi, vaan silloin kun annetaan lahja, se on laadukasta ja hyvää tavaraa. En myöskään millään lailla väheksy rahalahjan antamista, vaan jos esim. hääpari toivoo (Huom. TOIVOO, ei pyydä eikä vaadi) rahaa lahjaksi, niin sitähän minä heille annan. Vähimmäissumma meidän perheeltä on 50 euroa, jos lahjan saaja on läheinen, on summakin isompi. Lasten lahjat on eri asia, niihin ei sijoiteta välttämättä noin paljoa.
Toinen juttu, josta täällä väännetään aika ajoin on kummit. Aiemmin ei tullut mieleenkään, että vuosikausia aviossa olleesta parista pyydetiin kummiksi vain toinen, mutta nykyään se tuntuu olevan ihan ok. Minusta se on loukkaus sitä puoliskoa kohtaan, jota ei kummiksi pyydetä.
Käytöstavoistahan tässä on kysymys ja yleissivistyksestä. Nykyajan pullamössö-sukupolvella ei vaan liiemmin tunnu olevan kumpaakaan.
Ja nyt muistakaa, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Kommentit (39)
kanssasi ap ihan täysin, itse olen " vasta" 22v, mutta en ikimaailmassa kehtaisi mennä häihin ilman lahjaa tai viedä koko perheeltä 20e arvosta jotain rihkamaan. Kyllä se 50e on meiltä se normi lahjasumma, ja niinkuin sanoitkin jos on lähisukua niin sitten toki vähän reilummin.
Kummeista: Jos pari on " vakiintunut" niin pyydän molempia kummeiksi, tein näin itse ovat avopari ja seurustelleet 4,5 vuotta. Kun miestäni pyydettiin kummiksi olimme seurustelleet vasta vajaan vuoden, ja minusta oli ok ettei minua pyydetty, en edes osannut sitä ajatella. Nyt jos kysyttäisiin vain miestäni olisin kyllä ihmeissäni. Olemme nyt naimisissa, asuneet yhdessä jo 4 vuotta ja meillä on lapsi.
Ja mielestäni ei ole tökeröä laittaa tilinumeroa, jos toivoo rahaa. Lahjashekin hakeminen kun maksaa, ne tarvii myös käydä pankista lunastamassa. Käteisen antamisen kannallakaan en ole, sekun saattaa matkalla kadota jonnekin (näinkin on käynyt..).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on sinun valintasi. Tai voithan mennä ja viedä sen leivänpaahtimen.
Pullamössösukupolvi - älähdit - kalahtiko? Tiedät varmastikin, mitä tuolla ilmaisulla tarkoitetaan?
ap
vaahtoat oikein kunnolla-Mutta ole onnellinen että SÄ oot osannut toimia oikein-Voi elämä
Hohhoijaa vaan itsellesi. Sillä varmaan kuittaat käytöstavatkin?
ap
sellaisen seikan, että kaikilla ei välttämättä oikesti ole antaa sitä 50 euroa häälahjaksi. Pitäisikö sitten jäädä kokonaan pois, jos arvelee, että alle tuon summan tulee leimatuksi moukaksi.
Me olemme mieheni kanssa olleet aviossa toistakymmentä vuotta ja kyllä, vain minua pyydettiin kummiksi. Mieheni ei nimittäin kuulu kirkkoon eikä näin ollen voi olla kummina. Joten asioilla on tapana olla muutakin sävyä kuin vain mustaa ja valkoista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaahtoa. Kerroin vain, miten on ollut ja miten on nyt. Vastauksesi kertoo yhtä paljon sinusta, kuin aloitukseni minusta.
ap
ajateltuna olisin ollut tosi harmistunut, jos joku kutsuttu ei olisi tullut häihin - tuo lahja on kuitenkin yhdentekevä, osallistuminen ei...
Kummiksi pyytämisessä taas olen sitä mieltä, että ilman muuta pyydetään pariskunta molemmat ovat läheisiä, mutta jos ei, niin voi pyytää vain toistakin. Itse en loukkaannu, jos joku pyytäisi miestäni tai vaihtoehtoisesti pyytäisi vain minut, eikä miestäni. Omille lapsillemme on myös valittu meille hyvin tärkeitä ja läheisiä ihmisiä, joiden kanssa ollaan jatkuvasti tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muuten on mielestäni sivistymätön moukka.
En kanna huolta toisten ostamista lahjoista. Kerroin vaan oman mielipiteeni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla sitä rahaa ei ole ja vaatteet ym jo maksaa - Pystyn ymmärtämään tämänki - Mulle on tärkeää se että ihmiset tulee, ei se että he maksavat meidän häät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämä ei todellakaan ole niin mustavalkosta,niinku joku jo sanoki - mutta tää väittely ei mihinkään johda
No se on tietysti aivan eri asia, jos toinen ei kelpaa kummiksi. Pyytämisestä oli kysymys.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noita sä pohdiskelet,,,käytöstavat...kuinkas se sydämen sivistys?
En tiedä. Kysy 15:ltä, hän tietää.
ap
kysyä lahjan arvoa! Entisaikaan opetettiin, että lahjaa tulee arvostaa ja olla siitä kiitollinen, olipa se millainen tahansa ja keneltä tahansa. Että ihan vaan tiedoksi teille junioreille.
että eivät ajatelleet maksaa sisäänpääsymaksua häihimme.
Vanha tapa on ollut, että häät järjestetään ja sinne on tullut juhlimaan koko kylän väki. Lahjoja on annettu, mutta kyllä ei sillä periaatteella, että vieras maksaa ruokailunsa. Kyllä tämä on ihan uusi tapa.
En kuulu kirkkoon eli en kelpaa kummiksi. Olen vaan joskus lueskellut keskusteluja aiheesta tällä palstalla ja ihmetellyt kovasti sitä, että nykyään voidaan pyytää vain toista osapuolta. Itseäni se kummastutaa kovasti, koska aiemmin niin ei ollut " soveliasta" tehdä.
ap
Olet oikeassa. Ja edelleen - itse puhuin lahjan antajan näkökulmasta, en saajan.
ap
Alue: Aihe vapaa
Sisälukutaidossa parantamisen varaa?
Juuri sinunlaisillesi oli huomautus, että itselläni ei ole ollut ökyhäitä eikä lahjalistaa. Olen mennyt naimisiin niin, ettei edes sukulaisille kerrottu etukäteen.
ap