Voiko joku kertoa minulle miten päiväkodissa oleminen kehittää sosiaalisia taitoja?
Lapset ovt isossa ryhmässä ja pihalla kun leikitään, ei hoitajat ehdi nähdä tianteista kuin osan. Lapset voivat mäiskiä toisiaan niin että kukaan ei huomaa tai huomataan vasta silloin kun joku itkee. Pieni lapsi joka ei osaa vielä puhua, ei varmaan osaa kertoa mitä tapahtui. Näin ollen tilanteisiin ei voida puuttua, tilanteita ei voida selvittää ja käydä läpi kasvatuksellisesti (esim. anteeksipyynnöt jne.).
Kotihoidossa tai pph:ssa oleva lapsi kun käy puistoissa ja syntyy konflikti, vanhemmat tai hoitajat pystyvät selvittämään asian heti koska vahdittavia on vähemmän. Toki joskus menee tilanteita ohi, mutta pääsääntöisesti ollaan lasten lähellä. Omien kokemusteni mukaan kotihoidetut lapset ovat jopa sosiaalisempia kuin päiväkodissa hoidetut lapset eivätkä käytä niin rajuja otteita kuin tarhalapset. Tarhassa vallitsee viidakon laki, joten lapsista tulee oletetusti väkivaltaisempia. Omia lapsia ei ole tarvinnut juuri koskaan kieltää hiekkalaatikolla tai jos on tarvinnut, tilanne on selvitetty heti (anteeksipyynnöt, jäähy jne.). Mielestäni tämä kehittää sosiaalisia taitoja paljon enemmän kuin viidakossa (Lue: tarhassa) oleminen ja selviäminen ilman aikuisen tukea. Mielenkiintoista, että päiväkodin pitäisi kehittää sosiaalisia taitoja mutta juuri ne lapset, jotka siellä päivänsä viettävät, ovat niitä kiusankappaleita tuolla yleisillä hiekkalaatikoilla.
Kommentit (46)
Oma lapseni on ainakin saanut paljon hyvääkin mallia muista lapsista.
Sosiaalisiin taitoihin voi tosiaan lukea taidon tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Se ei ylensä kehity kuin suurperheessä, päivähoidossa tai viimeistään koulussa.
2 lapsista on saanut esityksen, että olisivat voineet mennä vuotta aikaisemmin kouluun, koska ovat kehityksessä sen verran edessä. 2 on mennyt ihan normaalitahtia.
Koulusta on tullut jokaisen kohdalla palautetta, että lapsilla on loistava mielikuvitus ja ovat sosiaalisia ja hyvätapaisia. Että osaavat odottaa vuoroaan, eivätkä nyrkit pystyssä huuda ja vaadi huomiota.
Mutta ehkä tässä on erona se, että emme kykkineet kotona ja lapset vain vahdanneet videoita kun äiti istui koneella. Kävimme paljon erilaisissa kerhoissa ja puistoissa ja lapset osallistuivat arkeen käymällä kanssani aina kaupassa ja muilla asioilla.
Joten jos ei nyt yleistettäisi niin rankasti.
Nimenomaan arki ratkaisee, ei mikään perhekerho.
vain äitiapinan kanssa kasvaneet taas ovat selvästi jälkeenjääneitä.
Tätä tulosta sitten sovelletaan myös ihmislapsiin.
Lapsemme ovat molemmat menneet 3-vuotiaana hoitoon. Päiväkotiin ne halusin, ja ihan tyytyväinen olen ollut. Lapset ovat tykänneet myös. Molemmat ovat sosiaalisia ja hyvin käyttäytyviä lapsia, osaavat kuitenkin olla täysiä " piruja" suuttuessaan. Ihania ovat!
Ja eiköhän noi ole sieltä tarhasta jotain oppineetkin, kiitosta olen molemmista saanut.
Jos lapsi lyö aikuista aikuinen selittää, että noin ei saa tehdä jne.. Mutta toinen lapsi lyö takaisin tai alkaa itkeä. Näin lapsi oppii miten maailma oikeasti toimii eikä miten sen pitäisi toimia.
Vierailija: