LOKAMASSUT - heinä-elokuu
Ajattelin näin myöhässä pistää uuden pinon pystyyn, tällä kertaa kahdelle kuukaudelle kun kesäkausi näyttää olevan täällä hiljaista. Kirjoitelkaa kun ehditte. Lomaa vielä odottelen, kaksi viikkoa pitäisi vielä kitua töissä. Mutta palkinto häämöttää jo, enää 12 päivää Espanjan matkaan! Sitä odotellessa vastailenkin sitten EE:n kysymyksiin:
a) Minkä verran olette jo ostaneet vaatteita/tavaraa vauvaa varten?
Tavaraa ei ole vielä paljoa haalittu. Viime viikolla kävin netissä kirpputorilla ja ostin nipun 60-70 cm vauvanvaatteita. Ajattelin, että ne yhdistettynä äitiyspakkauksen vaatteisiin riittäisivät alkuun. Sänky, vaunut, kylpyamme ym. tavarat ovat vielä suunnitteluasteella.
Kunhan ensin saadaan vaavin huone maalattua, mies ensi viikolla lomallaan hoitanee sen.
b) Oletteko jo tilanneet/saaneet äitiyspakkauksen?
Ajattelin tällä viikolla laittaa paperit menemään. Palkkiksesta pitää vielä vähän selvitellä asioita.
c) Oletteko käyneet 4d-ultrassa?
Ei olla käyty, enkä usko että käydäänkään. Toisaalta, mies puhui että olisi mukava käydä vielä yhdessä normaalissa ultrassa tarkistamassa että kaikki on hyvin. Vaavi kyllä pitää vatsassa sellaista jumppaa, että siitä voi jo päätellä paljon :o) Aika näyttää mitä tehdään.
d) miten teillä on tullut painoa tähän mennessä raskauden myötä?
Meillä onkin EE sun kanssa sama tilanne. Minulla myös on paino pudonnut pari kiloa. 16.7. on taas neuvola, sitten näkee joko se on lähtenyt nousemaan. Neuvolassa arvioivat, että tässä tapauksessa, kun paino on pudonnut ja lähtöpainoa on ollut, on odotettavissa normaalia pienempi painonnousu. Itse olen tyytyväinen jos paino nousee max. 7 kg, saa nähdä miten käy. Olen jopa kuullut tapauksesta, jolloin äidillä paino putosi raskauden aikana 15 kiloa (punnittu synnytyksen jälkeen) ja hän sai terveen vauvan.
e) Entä onko teillä jo selvillä vauvan sukupuoli vai halusitteko jättää sen salaisuudeksi? :)
Mies sai tästä päättää ja hän halusi pitää jännityksen loppuun saakka. Sen vuoksi emme ole menossa 4D-ultraankaan, jotta ei asia vahingossakaan paljastuisi :o)
Isoin ongelma siinä, ettei tiedä kumpaa sukupuolta on, onkin nimien keksimisessä. Miten se onkin niin helppo keksiä tytölle nimiä, mutta pojalle ei sitten millään! Tytölle olen miettinut nimiä Meri, Merituuli, Kaisla, Kielo (uusi suosikkini, koska paikassa, jossa asumme, on oikea kielomeri aina keväisin). Kivoja pojan nimiä ei ole vielä tullut kuin pari ja nekin on mies tyrmännyt. Jos teillä on hyviä nimiä ehdolla, laittakaa tulemaan. Olen kyllä käynyt keskustelun Nimiä-palstalla kurkkimassa pari kertaa, mutta vielä ei ole yksikään ehdotuksista kolahtanut.
Mukavaa viikon jatkoa kaikille, toivottavasti tämä sade vaihtuu vielä auringoksi. Vaikkakin töissäolo on huomattavasti helpomaa kun sataa... ;o)
-marvik- rv 24+0
Kommentit (59)
hienoahienoa tuntuu kuuluvan! onnittelut siitä! Tulin vaan äkkiseltään morjestamaan ja kertomaan, että täälläkin kaikki hyvin! : ) Oireita on ollut 95% vähemmän kuin viimeksi ja torstaina saatiin NP-ultrasta hyviä uutisia! Vaikka toinen pienemme tässä raskaudessa luovuttikin jo vkolla 6+, niin tämä kaveri on jaksanut kehittyä jo huimaan68 mm! JOSPA tähänkin perheeseen se esikoinen vihdoin saataisiin!
Aurinkoa. Miikuli 12+3
Miikuli, kiva että kaikki on kunnossa! Meilläkin toinen luovutti rv 7+ ja tietenkin surettaa se, mutta toinen on jaksanut porskuttaa. Järjellä kun aattelee niin parempi näin ainakin mun kannalta kun jaksaminen on muutenkin mitä on...
Tsemppiä EE diabeteksen kanssa, tosi harmi :(
Ihan pikaisesti omat jutut, kun eilen oli polttarit ja sohva kutsuu. Oli kyllä ihanan rauhallinen päivä, taijia, syömistä, hierontaa ja tietenkin morsiussauna. Oon niin onnellinen, että jaksoin hyvin koko päivän ja kivutkin oli kurissa. Mies on vielä omalla reissullaan, sillä oli ollut vesihiihtoa, taitolentoa, kiipeilyä, huh... Hääjärjestelyt on hyvällä mallilla, puku ja huivi ja sormus tilattu, kengät löytyny, vieraat ilmottautunu ajallaan yhtä perhettä lukuunottamatta, jne. Ja kaasot ja bestman ihan innoissaan :)
Mutta neuvolassa oli rv 28+5 kaikki ok, syke löyty heti, 140, ja ollaan siirrytty sf-keskikäyrältä yläkäyrälle. Hemppa oli jo 126, noussut raudan avulla 112:sta, ja verenpaine noussut 116/66, ite mittasin viimeksi 97/57... Ilmankos jaksaa taas olla paremmin. Oon jo peseskelly äitiyspakkauksen sisältöä, ihanaa ripustaa pikkuvaatteita kuivumaan, vaikka helpompi olis kyllä että kestäisivät rumpukäsittelyn sitten kun ovat käytössä.
Ai niin, Lapin+Norjan reissu oli liian rankka, lähinnä ku ei saanu nukkuu ja syödä omaan rytmiin. Masu ja selkä kesti kyllä pitkätkin autossa istumiset.
Katijo ja Paavo Kamilla 29+4
Kävin tänään lääkärissä kahden viikon sairasloman jälkeen, kun edelleen vaan supistukset jatkuu. Viime lääkärin tarkastuksessa kaikki oli kunnossa, nyt oli kohdunkaula lyhentynyt (2cm jäljellä) ja pehmentynyt ja kohdunsuu on yhdelle sormelle auki. Mitään raskasta ei saa tehdä eikä nostella, eikä uida. Lääkäri sanoi että mitä luultavammin en enää töihin mene, muttei kuitenkaan kirjoittanut saikkua loppuun saakka, vaan 2,5 viikkoa ja sanoi että silloin olis syytä katsoa kohdunsuun tilanne uudestaan.
Nyt siis rauhakseltaan oloa ja toivomista että tilanne ei pahene ja pysytään yhtenä kappaleena ainakin sinne 37.viikolle saakka.
-mingu rv28+0
Miikuli, hienoa että kriittinen vaihe on ohi! Pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin loppuun saakka. bd
Katijo, koska häät ovat? Jännittääkö? Minäkin pääsin morsiussaunaan taannoin omissa polttareissani, hieronnan kanssa se aiheuttikin sellaisen raukeuden ettei polttariporukka enää jaksanut baariin lähteä!
Mingu, kuulostaa hurjalta. Tiedätkö mistä kohdunkaulan muutokset johtuvat? Nyt otat tosi iisisti ja yrität välttää stressiä, jos vain pystyt. Onneksi tässä rv 28 jälkeen syntyvillä vauvoilla on hyvät elinmahdollisuudet nykypäivän lääketieteen avulla :o)
Sitten omaan napaan. Olin eilen sokerirasitustestissä ja pitihän sieltä olla paastoarvo ihan hitusen kohollaan. Lähtöarvoni oli 5.2 kun raja-arvo on 5.1. Muut (1 h ja 2 h) olivat raja-arvojen alla. Sain nyt sitten ruokavalio-ohjeet, joita pitäisi lähteä noudattamaan. Onneksi ne eivät poikkea pahasti olemassa olevasta ruokavaliosta, kuitua ja kasviksia olen syönyt muutenkin jo paljon. Ainoat muutokset ovat tihentyneet ruokailuajat (en tiedä miten saan välipalat ruokien väliin mahtumaan!) ja lopunkin karkin korvaaminen hedelmillä. Jäätelöstä en kyllä aio luopua, kun pienimuotoisesti saankin syödä vaaleaa leipää ja pullaa (eikös jäätelö luokitella joukkoon?).
Paino on noussut neljässä viikossa 300 g, eli olen ilmeisesti edelleen laihtunut (hyvä juttu diabeteksen näkökulmasta) ja verenpaine on ok.
Pahin stressi tässä nyt onkin oma vanha äitini, joka oli taas kerran sairaalassa. Hän on hyvin hankala tapaus, oli jättänyt lääkkeet ottamatta ja sen vuoksi joutui sairaalaan. Kotiapua hän ei suostu ottamaan vastaan kuin omilla ehdoillaan ja ehdot ovat melkoisen hankalat, joita ei kunta voi toteuttaa. No, nyt yritetään sopeuttaa eilisen kotiuttamisen jälkeen hänet taas kotiin ja houkutella vastaanottamaan kotisairaanhoitaja.
Niin, että onneksi lääkärissä kohdunkaula ja -suu olivat kunnossa ja vauva eloisa, sopivan kokoinen ja vielä perätilassa. Maailmani tärkein asia on siis kunnossa. Toki äitikin on, mutta hänestä en ole samanlaisessa vastuussa kuin pienokaisesta, joka on täysin riippuvainen minusta... Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.
-marvik- rv 28+2 (tulikohan tällä kertaa oikein...)
Eilen oli ensimmäinen vauvavalmennus. Joko teillä muilla se on alkanut vai onko joku joka ei osallistu siihen lainaan?
Kiva kun pino on taas pitkästä aikaa vähän aktivoitunut!
Mingun tilanne kuulostaa kyllä vähän hurjalta, vaikka onneksi noilla viikoillakin mahdollisuudet terveeseen vauvaan on jo tosi hyvät. Nyt tosiaan vain levähtelyä ja rauhoittumista sekä tietysti peukut pystyyn, että vauva syntyy täysiaikaisena!
Katijolle myös terveisiä! Minä lahopää olen taas unohtanut, että milloin ne teidän häät nyt olivatkaan vai joko ne ehti mennä¿? Sori! Mutta toivottavasti kaikki sujuu sen suhteen yhtä hyvin kuin vauvan ja raskaudenkin osalta!
Onneksi Maya oli myös saanut kunnolla sairaslomaa eikä tarvi enää hetkeen työasioita miettiä!
Biancolla ja Kimberlyllä oli ollut ihanat 3/4D-kokemukset. Pitäisi itsekin kaivella kuvat ja cd esiin, kun ei ole niitä tullut aikoihin ihasteltua. Meillähän tosin vaavi piileskeli istukan takana eikä saatu edestäpäin kuvia, mutta sivuprofiilikuvat oli kyllä tosi hyviä.
Miikulille huiskutuksia ja onnittelut kriittisten viikkojen ylittymisestä! Ihana kuulla, että siellä menee vastoinkäymisten jälkeen noin mainiosti!
Marvikilla oli myös pientä heittoa sokeriarvoissa, voi harmitus! Sulla oli nuo arvot kuitenkin paljon paremmat kuin mulla, joten tuskin suurta aihetta huoleen. Itsekin totesin, ettei se uusi ruokavalio niin hankala olekaan, mutta samoin täällä tekee tiukkaa muistaa syödä niin tiheästi kuin ohjeet edellyttävät. Vihanneksia ja kuituja pitää nyt koittaa lisätä mahdollisimman paljon kaikkien aterioiden yhteyteen ja onneksi sitä jäätelöä kärsii yhden eskimon verran syödä päivässä :) Olen nyt kotona mittaillut sokeriarvoja ja vähän ne kyllä välillä hämmentävät: joskus arvot on yli sallitun vaikka olen syönyt mielestäni esim. tosi terveellisen puuroaamiaisen ja sitten kun olen mitannut epäuskoisena uudestaan, niin arvo onkin ollut ihan hyvä. Eli ei nuo mittaritkaan ihan tarkkoja taida olla ja niinpä olen koittanut luottaa enemmän omaan arviointikykyyni ja itsestä sopivalta tuntuviin ruoka-annoksiin. Tsemppiä ja jaksamista sinne kovasti äitisi tilanteen kanssa ja kuten sanottua, onneksi se kaikkein tärkein siellä masussa voi hyvin!
Täällä tuskaillaan helteessä ja lempipaikka on ilmastoitu auto :) Olen nyt tämän viikon ollut taas täyspainoisesti töissä ja hyvältä tuntuu, kun tekemistä riittää! Perhevalmennus alkaa huomenna ja perjantaina ois neuvolakin pitkästä aikaa. Olo tuntuu ihanalta nyt kun jotenkin niin kriittiseltä tuntunut 30 raskausviikkoa on täynnä ja tämä vauva-asia konkretisoituu päivä päivältä enemmän :) Kirjoittelen paremmalla aikaa sitten neuvolakuulumisia, nyt taas autoon vilvoittelemaan!
EE 30+2 :)
Täällä ei mitään sen ihmeempää. Äippäloma alkoi jo tuossa viime lauantaina. On ollut vähän outoa, kun ei tänä syksynä ole tarvinnut mennä töihin miettimään noita kerhojen aloitushommeleita. Ipanat palaavat kesälaitumelta ensi viikon tiistaina, mutta minä se jatkan lomailua. On vähän haikea mieli.
Nyytti kasvaa sen minkä kerkiää. Pari viikkoa sitten jouduin vatsakipujen takia sairaalaan ja silloin oli painoarvio " vain" 1,8, kun tilaston mukaan olisi pitänyt olla 1,3. Alun alkaenkinhan tästä on ennustettu isoa ja nyt vaan vaikuttaa siltä yhä enemmän. Painoa on nyt tullut vissiin noin 10 kiloa.
Eli tilanne on täällä aika samanlainen kuin se oli alku kesästäkin. Noin 8 viikkoa jäljellä ja sen jälkeen tänn pitäis jo viimeistään alkaa haluta tulla ulospäin.
Synnytysvalmennus alkoi tänään neuvolassa dvd:n muodossa. Saatiin joku dvd, joka kertoo raskaudesta, synnytyksestä ja lapsen kanssa olemisesta. Ei ollut neuvolantätikään sitä kertaakaan vielä katsonut, joten ollaan koekaniineja. Sellaisia kuulema jaetaan neuvoloista, mutta sekin on varmaan tapauskohtainen. Tarviis kattoo se jossain välissä.
Synnytyssairaalaa ei vieläkään ole varmaksi päätetty, mutta parin viikon päästä olis tarkoitus mennä tutustumaan Tammisaareen. Katsotaan nyt miten tässä käy.
Mutta nyt Diilin pariin!
lillastina ja Nyytti 32+1
Marvik: Tsemppiä sulle äitisi kanssa! Ei ole kyllä kiva joutua stressaamaan mistään ylimääräisestä.
Mulla on ollu supistuksia jo monta viikkoa. suurin osa on ollu kivuttomia, mutta myös kivuliaita on ollut aika paljon. Ne sitten ilmeisesti on olleet niin tehokkaita että kohdunsuu on alkanu avautua. Olen kyllä aikaisemmin kuullut että myös kivuttomat supistukset voi aiheuttaa avautumista. Kesälomalla oli jo supistuksia, mutta viimeisellä lomaviikolla ei muutoksia ollu kohdunsuulla. Sitten olin viikon töissä ja supistukset vaan lisäänty ja lisäks alko selkä-ja liitoskivut ja jäin sairaslomalle. Silloin ei sisätutkimusta tehty. Eli nää muutokset on tapahtunu reilun 3 viikon aikana.
Positiivista on se että eilen ja tänään tähän mennessä ei ole supistellut yhtään. Enkä ole kyllä mitään tehnytkään.
Mullakin todettiin toi raskausdiabetes. Ei tosin ollut mikään yllätys, kun lapsettomuuden taustallakin on pco. Ja ylipainoakin on. Paastoarvo oli myös mulla koholla (5.2). Täällä muuten raja on 4.8. Mistähän johtuu paikkakuntakohtaiset erot? Neuvolasta laittoi lähetteen Taysin äitipolille ja sitä aikaa odotellessa mittailen sokereita. Joitain arvoja on ollut koholla. Olen esim. huomannut etten voi syödä mitään leipää illalla (ei edes ruisleipää) kun heti aamun eka arvo on koholla tai ainakin ihan rajalla. Sitten taas jugurttia voin syödä eikä se nosta edes sitä tunnin arvoa liikaa. Neuvolan tätikin ihmetteli sitä. Jätskiä olen myös syönyt nyt helteillä ja tuntuu että kaikki kyläkutsut tulee just nyt kun kahvipöydässä pitäis kieltäytyä kaikista herkuista. Olen kyllä niinä iltoina ihan reilusti pullaa syönyt :)
Suurin ongelma on myös mulla siinä että pitäis syödä niin usein. Kun ei vaan ole nälkä niin ei ole. Ja nyt kun ei edes voi liikkua juurikaan niin kauhistuttaa että jos paino nousee kauheesti. Täytyy varmaan alkaa laskeen kaloreita..
Eilen puhuin äitini kanssa että jos ei ollut helppoa raskautuminen niin ei ole kyllä ollut tää raskauskaan. Ensin pahoinvointi, sitten supistukset ja selkä-ja liitoskivut ja diabetes. Eihän tästä puutu enää kuin se raskausmyrkytys! Täytyy lohduttautua ajatuksella että ehkä vauva on sitten " helppo" . Kertaakaan en oo kyllä kyllästynyt oleen raskaana, on se niin ihanaa kun toinen myllertää niin että maha vaan heiluu ja mieskin on välillä ihan höperö kun se juttelee vauvalle ja lauleskelee (se on muuten aika karmeeta kuunneltavaa;)
No niin, jos vaikka menis katteleen jotain leffaa, kun ei tonne uloskaan voi mennä kun sinne läkähtyy..
-mingu rv28+1
Piti alkaa heti vastaileen kun kuulosti niin tutulta tuo mitä kirjoittelit :) Eli itsekin mietin, että on tässä raskaudessa ollut kyllä noita ongelmia ihan riittämiin, kun aluksi oli ekat 18 viikkoa kokoajan huono olo ja oksetti, sitten tuli epäilys liian vähäisestä lapsiveden määrästä (joka osoittautui onneksi vääräksi), sitten huomattiin että istukkavirtauksissa on jotain häikkää ja sen myötä raskausmyrkytyksen vaara ja nyt sitten vielä tää diabetes. Suhteellisen pientähän tuo kaikki on ainakin tähän asti ollut ja toivottavasti jäisikin vain tälle asteelle! Mutta silti, kun on koko elämänsä ollut täysin terve eikä ole tarvinnut juurikaan koskaan edes lääkärissä käydä, niin tuntuu välillä nämä raskausaikaiset ongelmat melko hurjalta :) Tosin minunkin äiti lohdutteli, että hyvän eteen pitää vähän kärsiä ja ennusti meille oikein ihanaa ja helppohoitoista tyttövauvaa :) Vähän kyllä epäilen, mutta ainahan saa toivoa! :)
Harmillista, että sulla todettiin myös tuo raskausdiabetes :( Noista sokeriarvojen mittauksista olen itsekin saanut välillä kunnon stressin kun ei ne arvot näytä aina noudattavan mitään logiikkaa. Vaikka kuinka söisi ohjeiden mukaan, niin arvot saattaa olla koholla ja sitten kun syö jotain " kiellettyä" niin välttämättä ei näy missään. Olen myös todennut, että varsinkin aamun aterioilla pitää syödä vähemmän kuin ruokavalio-ohjeessa sanotaan tai muuten sallittu arvo ylittyy. Samoin tuo aamun paastoarvo on tosi vaikea saada pidettyä rajoissa. Täällä muuten nuo sallitut arvot ovat korkeammat kuin siellä päin Suomea, paastoarvon raja on 5,3 ja 1,5 tunnin arvon pitäisi olla alle 7. Jossain muualla taas nuo rajat ovat niitäkin korkeammat. Kummallista :/
No joo, ei muuta kuin rauhallisia ja rentouttavia kesäpäiviä ja toivotaan että asiat menee kaikesta huolimatta parhain päin loppuun asti!
EE
Täällä ilmoittautuu yksi ennenaikainen supistelija joukkoon..mulla on olut jo pitemmän aikaa myös supistuksia, ajoittain kivuliaita. Soitin neuvolaan viime viikolla ja sain ensi viikolle ajan. loman jälkeen tällä viikolla ehdin olla kaksi päivää töissä, kun tiistai-iltana kymmenen jälkeen alkoi jatkuvat kivuliaat supistukset, joiden vuoksi soitin synnärille päivystykseen. Kehottivat näytille, ja vauvalla oli kaikki hyvin mutta kohdunsuu oli lyhentynyt 1,5cm:iin (!!, ultralla onneksi vähän pitempi)) ja vauvan pää painoi vähän turhan alas kohdunsuulle. Ottivat osastolle, jossa annettiin kortisonit vauvan keuhkoja kypsyttämään ja lisäksi supistuksia estävää lääkettä. Osastolla supistukset yltyivät aika pelottaviksi ennen kuin kolmas pilleri rauhoitti ne. Vuorokauden ajan oli rauhallista, olin toisen yön sairaalassa vain siksi, että toinen kortisoniannos piti antaa 24h päästä eli yöllä, mutta kuinka ollakaan, eilen aamulla ennen lääkärinkiertoa supistukset alkoivat taas ja parilla pillerillä sitten rauhoittuivat. Sen jälkeen ei kivuliaita ole ollut, ja uä:ssä kohdunsuu oli ennallaan tänään joten pääsin kotiin. Sairauslomalla ens viikon lopulle, jolloin on kontrollikäynti äitiyspolilla. Töitä ois vielä sen jälkeen kaksi viikkoa, en tiedä pääsenkö enää töihin loppuaikana. Vähän huonolta näyttää..
Saapa nähdä pysyykö meidän pieni edes täysiaikaisuuteen (37 vkoa) asti mukana, nyt on tavoitteena 34 vkoa, minkä jälkeen estolääkkeet lopetetaan. Hirvittää, kun sitten kuulemma jo saa tulla jos on tullakseen. Yhtäkkiä jäljellä olevat kaksi kuukautta vähenivät päivistä viikkoihin..
Tsemppiä myös muille supistelijoille, ainakin mingulla oli vastaavaa. Yritetään sinnitellä vielä useampi viikko, vaikka aika hyvällä mallillahan sitä jo aletaan olla viikkojen suhteen. Mun ois ehkä pitänyt jäädä suosiolla pois töistä ja lomallakin rajoittaa tekemisiä, mutta kun kukaan ei kehottanut ja kun noita supistuksia on välillä niin vaikea erottaa kaikista muista maha- ja selkäkivuista mitä mulla on.
Tsemppiä myös sokeridieettiläisille, koettakaa pärjäillä ruokavaliolla niin ettei kukaan joutuisi insuliineille. Itsellä ainakin tuo herkuttelu on välillä vähän turhankin reipasta ollut..onneksi ei toistaiseksi mitään sokeriongelmaa ole ollut. Miten se onkin niin vaikea luopua herkuista?
Mukavaa kuulla, että miikulilla jatkuu kaikki hyvällä mallilla!
Nyt lisää nestettä tankkaamaan, nauttikaa helteistä te jotka pystytte, mun hermot kiristyy täällä kuumassa asunnossa kun pitäisi vaan ottaa rauhallisesti. Ihanaa silti olla kotona, sairaala ei ole kiva paikka..
Kimberly 30+5
En oo vaan jaksanu kirjotella, tää kuumuus on vieny IHAN kaikki voimat ja musta on tullu niin laiska ihminen et oikein hävettää. Kai sitä pitäs nauttia näistä rauhallisista hetkistä, mut niitä hetkiä alkaa olla vaan pikkasen liikaa. Aika menee järkky nopeesti, Nyt menossa jo34.viikko, vauvahan saattaa JO syntyä!!!!!!!
Tosiaan saikulla oon loppuun asti, äippäloma alkaa virallisestu kahen viikon päästä. Milläköhän sitä saa loppuajan kulumaan??????
neuvolassa ei mitään sen kummempaa, hb vähän laskenu mun hurjista 140-150 lukemista, nyt on ollu 134 ja viimeks 129. Ainii vauvan sydänäänet oli alkuun lähes 180 kun kuunneltiin ja neuvolatäti alko jo olla huolissaan mut sit ne tippu vähitellen 150-tasolle. vauva kyllä potki ja meuhkas koko ajan ja mulla itellä oli kauheen ahistava olo, melkeen vois sanoo et joku lievä paniikkihäiriö. En vaan pysty makaa selällään ja sit tulee nii levoton olo jaloista, et tuntuu et henki lähtee, ihan kauheeta..
Mun lepopulssi on kans ajoittain yli sata, ei hyvä..joten syytä olla iisisti.
No se siitä, ei kuulemma pidä olla huolissaan.
nyt mä lähen kattoo Serranon perhettä, oon niin sanotusti koukussa.
KIRJOTELKAA kun jaksatte!!!
-Maya ja rusina rv33+3!!!-
Neuvolaterkkari oli taas tiistaina 30+6, kaikki ok, siellä ollaan pää alaspäin, sf oli 29 eli ei enää ylärajalla. Mun verenpaine oli taas vain 98/70¿ hemppaa ei ees tarkastettu, vaikka oon rautakuurilla ja viimeksi se oli noussu 112->126. Tosin viimeksi eri terkkari käski vähentämään raudan määrää ja oon syöny sitä joka kolmas päivä. Nyt päätin alkaa syömään joka toinen päivä varmuuden vuoksi¿ Tympii vähän muutenkin neuvolan toiminta, kun meillä synnytysvalmennukset meinas jäädä väliin kokonaan, onneksi vielä oli aikoja, kun vasta rv 29 alettiin kyselemään niitä¿
EE ja Marvik: häät on ens viikon la, en oo ehtiny jännittämään kauheesti ku on niin paljon mietittävää¿ ja oikeestaan häät ja vauvan syntymän odotus tasaa jotenkin toisiaan. Vauva on paljon isompi asia kuin häät ja häiden jälkeen ei tipu tyhjiöön, voi sitten alottaa kunnolla vauvahössötyksen, esim mammajooga alkaa sitten heti. Tosin kun oon harrastanu tuntitolkulla ostoksilla ¿juoksemista¿ ja asioiden hoitamista, niin sitten seuraavana päivänä oon ollut ihan poikki ja yliherkkä ja itkeny ¿ kuten eilen¿
Kuumuus ja flunssa vie hermot, mietityttää kans kun on oikeestaan ollut aika kidutusta koko raskaus, että muistetaanko mua sitten helpolla synnytyksellä vai meneekö se sitten samaa latua¿ Rauhottavia oon vähitellen vähennelly, että pääsee imettämään, nyt on enää puol Rivatrilia illalla ja neljännesmurunen aamulla, häiden jälkeen sitten taas vähemmän. Toivottavasti pikkunen malttaa antaa mulle sitten pari viikkoa aikaa¿
Eipä tässä kovinkaan moni oo kauheen helpolla päässy, tsemppiä ja jaksuja kauheesti teille ruokavalion ja supistusten kanssa taisteleville! Maya, eikö se ollut niin, että kun on selällään, vauva painaa isoja verisuonia, mistä voi tulla tukala olo?
Ai niin, kuulin, ettei taysissa oo perhehuoneita, tosi tylsää, kun olin pitänyt niin itsestäänselvyytenä sitä¿ Vielä kun pelkää miten pää kestää koko homman. No toivottavasti ei tarvii siellä sitten kauaa oleskella!
Katijo ja PK 31+1
Onpa ollut jännät paikat Kimberlyllä, mutta onneksi supistukset saatiin asettumaan ja vauva makoilee vielä turvallisesti masussa. Olenkin miettinyt, että jännä ettei ilmeisesti kellään lokakuisilla vielä ole tullut lähtöä aivan tosi toimiin, vaikka viikkoja alkaa itse kullakin olla kasassa varsin mukavasti. Toivotaan tietysti, että kaikilla pysyy vauvat masussa täysiaikaisiksi asti, mutta eihän sitä koskaan voi varmuudella tietää.
Itsellä taas vähän konkretisoitui tuo synnytys, kun perhevalmennuksessa katsottiin synnytysvideo ja saatiin käytännön ohjeet siitä milloin pitää lähteä sairaalaan ja mitä siellä tapahtuu jne. Ihan hurjalta tuntuu, että jonain päivänä (johon ei välttämättä ole enää hirveän kauaakaan!) sitä tosiaan voi saada sen pienen nyyttinsä syliin asti. Vaikka se tuolla kovasti liikehtii ja on olemassa, niin silti se on kuitenkin vielä mun mielessä jotenkin enemmän ¿maha¿ ennemmin kuin ihan oikea vauva :) Heh.
Neuvolassa kävin viime viikolla ja kaikki vaikutti ihan hyvältä. Vauvan syke oli n. 127 ja ilmeisesti hän oli kääntynyt raivotarjontaan. Masussa kyllä möyrikin pari päivää ennen neuvolaa siihen malliin, että ounastelin vähän kääntymistä. Mutta nyt taas tuntuu, että on saattanut kierähtää takaisin perätilaan, kun potkuja tuntuu enemmän alamahalla. Ens viikollahan se selviää, kun on kontrolli äitiyspolilla istukkavirtausten tiimoilta. Sf-mitta oli 27 cm eli keskikäyrillä ja verenpaineet ok. Vähän mulla on alkanut selkäsärkyjä ilmaantua (johtuen istumatyöstä) mutta ei mitään sen vakavampaa. Tän viikon jälkeen enää 3 viikkoa äitiyslomaan, tuntuu ihan epätodelliselta sekin :) Ja yhdyn kyllä Mayan kommenttiin, että miten ihmeessä sitä saakaan ajan sitten kulumaan???
Katijolle tsemppiä viimehetken hääjärjestelyihin! Tuo on varmasti totta, että häiden ja vauvan odotus tasaavat jotenkin toisiaan. Ja ainakin mulle silloin häiden jälkeen koittanut masennus ja tyhjyyden tunne varmasti unohtuu vauvan syntymän myötä.
Kaikille muillekin huiskutuksia ja kirjoitelkaahan kuulumisianne!
Mukavaa loppuviikkoa toivotellen,
EE 31+3
Emma-Emilia: Täällä oli sen sokerirasituskokeen paastoarvon raja 4.8, mutta muuten ennen ruokailua pitäis olla alle 5,8 ja tunti syömisen jälkeen alle 7,5. Suht hyvin oon nyt saanu ne pidettyä aisoissa, kunhan vaan ei kauheesti herkuttele. Se tässä onkin kaikkein vaikeinta kun muutenkin on tylsää kun ei saa tehdä mitään.. Tosin yhtenä iltana oltiin anopilla syömässä lättyjä ja aamulla vs oli alle sallitun rajan.
Vai olet jo päässyt synnytysvalmennukseen. Meillä meinas Katijon tavoin mennä ohi se kokonaan. Viime kerralla kysyin että eikö sitä järjestetä ollenkaan, niin terkkari ihmetteli että enkö ole saanut sitä infopaperia. No enpä ollut.. Kun mulla vaihtu terkkari tässä kesken niin tämä uusi oletti että se aikaisempi olis antanu sen paperin. Sitten vaan äkkiä soittamaan Taysiin ja saatiin aika 35. rvkolle. Nyt vähän jännittää että jos tämä pienokainen päättää tulla ulos aikaisemmin, niin ei ole sitten mitään käsitystä mitä tapahtuu. Täytyy vaan luottaa että luonto hoitaa tai jotain..
Kimberly: Toivottavasti supistukset on helpottanu. Mulla on välillä parempia päiviä ja välillä huonompia. Suurin osa supistuksista on kivuttomia, mutta kun niitä on muutama peräkkäin, niin maha tulee niin araksi ettei meinaa päästä liikkeelle ollenkaan. Monina iltoina en oo päässy lähteen miehen ja koiran kanssa iltalenkillekään kun sattuu niin paljon mahaan. Olisi kuitenkin kiva edes vähän liikkua jo tuon diabeteksenkin takia.
Katijo: Meillä siis myös meinas käydä samalla tavalla synnytysvalmennuksen kanssa. Onneks kuitenkin päästiin! Paljon onnea häihin!
Mulla on tiistaina aika äitiyspolille ton diabeteksen takia. Kiva kuulla taas myös onko kohdunsuun tilanne muuttunut vai pysynyt ennallaan. Ja kiva on tietenkin myös nähdä vauva taas ultralla ja saada kokoarvioo. Josko sitten siellä kirjotettaisiin lisää sairaslomaa, kun se loppuu ens torstaina. Aika tyhmää jos joutuu erikseen meneen neuvolalääkärille sen takia.
No niin jos menis tekeen aamupalaa tohon meidän työmaakeittiöön.
Meillä alko maanantaina keittiöremontti. Tai siis ensin laitetaan eteiseen ja keittiöön lattialämmitys ja laatat ja n. 5 viikon päästä pitäis tulla keittiön kalusteet. Eipähän tarvi ainakaan laittaa ruokaa pitkään aikaan! Mutta tää kaaos lisää kyllä tätä sairasloman viehätystä... ;)
-mingu rv29+2
tänään olin kontrollissa äitipolilla, kaikki hyvin. Vauvalla painoa noin 1,7kiloa eli hyvin on kasvanut. Kohdunsuu ennallaan. Saan mennä maanantaina koettamaan töihin, mutta herkästi kuulemma pitää jäädä pois jos supistukset lisääntyvät. Olisi kyllä mukavaa pystyä olemaan loppuun asti, mutta pitää vaan sitten yrittää ymmärtää jäädä pois jos tilanne huononee. Lääkitys jatkuu silti viikolle 34 asti.
Toivottavasti muillakin nyt tilanne hallussa ja koetetaan sinnitellä nämä viimeiset viikot ennen täysiaikaisuutta, jotta kenenkään vauvojen ei tarvitsisi kokea keskosuutta.
Hyvää viikonloppua kaikille
Kimberly 31+5
Hih, meidän vauva on aloittanut hikan. Keuhkojen kehityksen kannalta tietysti hyvä juttu, mutta kyllä se omituiselta tuntuu kun vatsapeitteitä nykii säännöllisin väliajoin.
Aktiivisuus on edelleenkin vilkasta. Just huomattiin aamulla miehen kanssa, että kun mies juttelee pidempiä juttuja, alkaa vatsassa hurja möyriminen. Ääni on selvästi tuttu, mutta se ei rauhoitakaan vaavia, vaan päinvastoin aktivoi! Klassinen musiikki selvästi rauhoittaa. Vatsasta muistetaan myös kertoa kun istutaan liian etukenossa, pienet potkut alkavat satelemaan lisätilan saamiseksi.
Mun kyllä pitää sanoa, että sokerirasitustestistä huolimatta, on tämä raskaus mennyt hurjan hyvin. Työkiireet ja äidin asioista huolehtiminen pitää päivät lyhyinä, toivon vain että pieni stressi tosiaan on hyväksi vaaville. Nyt kun sääkin viileni, olo parani entisestään. Toivon vain että kaikki menee hyvin loppuun asti.
Niihin gestaatiodiabeteksen raja-arvoihin vielä. Löysin netistä HYKS:n naistenklinikan Kari Teramon esitysmateriaalin Gestaatiodiabeteksen seulonnasta ja siellä mainittiin 2 tunnin sokerirasitus 75 g:lla glukoosia raja-arvoiksi:
Paastoarvo 5.1 mmml/l
1 t:n arvo 10.0 mmml/l
2 t:n arvo 8.7 mmml/l
Nämä samat arvot sain vertailuarvoksi myös neuvolassa. Näiden pohjalta en pidä 5.2:n paastoarvoa hirvittävän huolestuttavana, koska muut arvot kuitenkin selkeästi alittivat raja-arvot. Olen lähinnä yrittänyt katsoa ettei verensokeri pääse romahtamaan syömällä välipaloja ja yrittänyt aamulla syödä hiukan aiemmin.
Mutta omasta navasta muihin:
Kimberly, hienoa että asiat ovat palanneet mallilleen. Onneksi raskaus on jo niin pitkällä, että on hyvät mahdollisuudet vauvan selviämiseen, vaikka hän päättäisikin tulla ennenaikaisesti maailmaan.
Mingu, johan teillä on ajankohta keittiörempalle ;o) Käyttekö nyt paljon ulkona syömässä? Toivottavasti remppa pysyy aikataulussa. Meilläkin on haaveena keittiön remontti aika samoilla suunnitelmilla kuin teillä, lattialämmitys ja kaapistojen vaihdot. Kustannus on kuitenkin sen verran iso, että pitää vielä vähän odotella. Nykyinenkin keittiö on ihan käyttökelpoinen, se on vain niin kasaria...
EE, olen itsekin miettinyt tuota vauvan todellisuutta. Vaikea kuvitella vaavia sitten kun se on " oikea vauva" ... Ja tietysti miettii että osaako sitä hoitaa oikein. Toisaalta uskon että hoitovietti minulla on vahva ja vaistot ohjaavat toimimaan oikein, mutta toisaalta huolestuttaa mahdollinen synnytysmasennus ja vauvan vieroksuminen. Nekin kun ovat niin yleisiä asioita nykyään.
Katijolla enää kuusi päivää rouvautumiseen. Mahtavaa! Muista että ne yliherkkyydet ja itkut kuuluvat asiaan. Itsekin olen huomannut samoja oireita ja pyrinkin köllöttelemään ja lepäämään aina kun vähänkin siltä tuntuu.
Tosin töissä se ei oikein onnistu, mutta ainakin vielä ei ole mennyt ylivoimaiseksi jaksamisen kanssa. Ensi viikko onkin varsinainen koetinkivi kun lähden tiistaina keski-eurooppaan, keskiviikkoiltana vaihdan maata ja torstai-iltana lennän takaisin suomeen. Perjantaina pitää olla taas töissä aamusta. Silloin voi itku ja väsymys olla herkässä!
Pitääkin muistaa kysyä Jorvissa niistä perhehuoneista, en edes tiedä onko heillä niitä...
Nyt pitää ruveta penkomaan netistä rattaita. Yritän katsoa löytyisikö Emmaljungan Duo Edgeä käytettynä edullisesti. Toisaalta ensi kuussa voi olla uuden värimalliston tieltä väistyvät vaunut erikoistarjouksessa...
Oikein hyvää vointia kaikille!
-marvik ja vaavi 29+5-
Pelästyin just kun kuului inhottava napsahdus masussa möyrimisen yhteydessä, aikalailla samanlainen kuin sorminiveliä paukutellessa! Aattelin jo, että pieneltä joku luu katkes, mut onneksi löyty haulla muitakin, jotka napsunu. Selityksenä asukin nivelet tai kalvojen paukkuminen tai ilmakupla lapsivedessä... Monella vauvalla onkin sitten nivelet paukkunu syntymän jälkeenki. Huh. Pari päivää sitten kuulin paljon pienemmän nipsauksen, jota ei osannut kuin ihmetellä.
Kiitoksia paljon häätsempeistä, tällä hetkellä taas tuntuu, että siitäkin hengissä selvitään... Jotenkin helpolla löytynyt puku ja asusteet, kaikki vaan loksahdellut kohdalleen ja silloin tulee aina tosi hyvä mieli väsyneelle, kun tekee löytöjä! Eilenkin löysin miehelle puoleen hintaan kunnon kravatin vaikka piti vain ottaa sille kuvia niistä :) Huomenna nähdään jopa pappikin vihdoin ;) Mikäs kiirus tässä... Ex-miehen aikaisia sormuksia oon yrittäny myydä huuto.netissä, että saa edes vähän enemmän kuin romukullasta. Yhen sain meneen ja sain samalla toisen sulhasehdokkaan ;) Hauska maahanmuuttaja, jonka höpötyksille ei voinut kuin nauraa ja sitten se ihastui mun nauruun :) Ei oikein uskonut että oon varattu ja raskaana, halus että lähetän oman kuvan sormuksen kanssa ;) Lupas soittaa vielä, ei ehkä kuitenkaan tarttis. Mutta piristipä kummasti, vaikkakin loppupäivä on ollut taas vanhaa tuttua tylsää odottelua!
Nyt näin oman navan ympärillä ja aiheenkin vierestä kun väsyttää hurjasti ja taas sohva kutsuu... Oispa jo perjantai...
Katijo ja PK 31+6
Täällä olen " kokeilemassa" kolmatta päivää töitä. Pitkä työmatka aiheuttaa supistuksia ja tänään on muutenkin ollut liikkuessa enemmän. Soitin äitipolille ja haluavat sitten kuitenki huomenna kontrolliin. Pitänee alkaa uskoa, etten enää tänne työpaikkaani tule, puolitoista viikkoa olis ollut jäljellä ja kun työsopimuskin päättyy, oisin halunnut jaksaa loppuun asti. Vähän luuseriolo..
Marvik oli muistaakseni katselemassa noita Emmaljungan Duo Edgejä käytettynä. Me ostettiin uutena kun olivat tarjouksessa. Melkoisesti kirpaisi kuitenkin tuo hinta, mutta me eletäänkin toivossa, että vauva saa vielä joskus sisaruksen, joka käyttää sitten samoja vaunuja..onneksi mitään muuta noin kallista ei sitten tarvitse ostaa.
Kymysys teille aiemminkin vauvoja hoidelleille: mikä olisi järkevin hoitopöytäratkaisu? Varsinaista hoitopöytää en haluaisi ostaa, kun se on ensinnäkin yleensä joko ruma tai sitten hintava, eikä sille oikein ole muuta käyttöä myöhemmin paitsi tietysti toisen lapsen kanssa ehkä. Lipasto ois muuten hyvä mutta mitään kovinkaan kallista en haluaisi ja tuntuu olevan vakeaa löytää sopivan kokoista, kun kovin isoa ei makuuhuoneeseen sovi ja pienessä ei riitä varmaankaan syvyys hoitoalustalle. Mietittiin sellasta sängyn päälle tulevaa tasoa, mutta joku kapistus pitää silti hankkia vauvan tavaroille erikseen, siksi lipasto ois järkevin. Pesukoneen päälle vois muuten laittaa kylppäriin mutta kun se sattuu olemaan päältä avattava. Haluaisin kyllä uuden koneen, kun tuo 10v vanha ei enää mun mielestä anna kovinkaan loistavia pesutuloksia. Höh, kun on vaikeeta..
No, pitää jatkaa töitä, myöhemmin sitten lisää juttua.
Kimberly 32+3
Neuvolasta juuri palanneena, ei mitään kummempaa, viikkoja nyt 34+2 ja vauva kasvaa hurjaa vauhtia, sf-mitta oli 33.5cm. ja musta alkaa vahvasti tuntua et tää lapsi ei synny alakauutta. Oon siis pieni ja hoikka, enkä omista MITÄÄN lantiota..no pituutta mulla on 163cm..saas nähä, parin viikon päästä lääkärineuvola.
Hb oli hyvä 131 ja painoa tullu nyt yht.8kg. Vauvan sykekin oli tällä kertaa normaali sen viime kertasen 180 tykytyksen jäljiltä.
Maanantaina alko perhevalmennus ja oli kylllä niin turha kerta, luulin et olin ala-asteellla ja niin luuli moni muukin. Ehkä ens kerralla jotain järkevää. ja eilen käytiin tutustumassa Jorviin, mukavalta näytti synnäri!!!!!
Kimberly kyseli hoitopöydistä, me ostettiin Ikeasta tosi hyvän näkönen lipasto-hoitopöytäsysteemi, makso 100 euroa, mut siis lipasto on Tosi KAUNIS!!! tummaa puuta ja silleen. Netistä en sitä löytänyt.
Eihän se haittaa et pesukone on päältä täytettävä,hyvin se onnistuu!
meillä vaan on semmonen mini pesukone, joten meillä ei onnistunu.
Onkos muilla väsynys tullu takaisin??
Oon ihan puhki, koko aika tekis mieli käydä nukkumaan ja yöllä en sit saa unta.
joten nyt mee päikkäreille!
-maya ja rusina 34+2-
Onpas pino pitänyt hiljaiseloa, saisikohan tätä mitenkään heräteltyä?
Terveisiä Espanjasta! Matka oli ja meni ja kivaa oli. Lämpöä ja aurinkoa riitti 28-42 asteen välillä. Hyvin sen kesti kun vuokra-autossa ja talossa oli ilmastoinnit. Barcelonan hotelli olikin sitten ankeimmasta päästä, jossa ilmastointi ei laskenut lämpötilaa alle 25 asteen, mutta sieti senkin loppujen lopuksi.
Vuokratalommekin, kuten hotelli, oli luokiteltu kolmen tähden taloksi, mutta koimme sen kuitenkin luksukseksi astian- ja pyykinpesukoneineen ja uima-altaineen. Ja siisteys oli moitteetonta. Itse olisin rankannut talon varusteineen neljän ellei jopa viiden tähden arvoiseksi.
Päätettiin miehen kanssa, että jatkossa ei enää mennä 3-tähden hotelleihin, vaan valitaan suosiolla 4-tähden. On jo kolmesta eri maan hotellista negatiiviset kokemukset (likaa, huonoa palvelua, kielitaidottomuutta yms.), että mieluummin maksaa sen lisämaksun paremmasta tasosta. Muuten Barcelona oli huikea, vaikka vasta pienen hipaisun siitä näki.
Vaavikin päätti matkalla aktivoitua kunnolla. Näimme ensimmäisen kerran selvät liikkeet vatsan läpi. Tuli ihan alien-olo kun en läheskään kaikkia liikkeitä edes tuntenut vaan silmät suurina katseltiin aaltoilevaa vatsanahkaa! :D
Nyt vauva onkin tosi eloisa. Tuntuu kuin se jatkuvasti jammailisi tuolla mahassa eikä malta nukkua ollenkaan. Parempi tietysti näin päin. Ei kait vauva voi olla liian eloisa...? Eilen mies laittoi korvan vatsan päälle (ilman tötteröä) ja hän kuuli selkeästi vaavin sydänäänet paljaalla korvalla. Pitää se vauvakirjan teksti aika hyvin kutinsa ainakin meillä.
Maanantaina sitten töihin, tiistaina sokerirasitustesti ja keskiviikkona lääkärin vastaanotto. Hieman pelottaa tuo diabeteksen uhka, äidilläni kun on todettu 2. luokan diabetes vanhoilla päivillään.
Kirjoiteltaa kuulumisianne tänne, etenkin kun lomat jo alkavat itse kullakin loppumaan. Ja ajatelkaa, ollaan jo viimeisellä kolmanneksella kaikki. Pian alkaa jo kuulumaan vauvauutisia!
Mukavaa viikonloppua!
-marvik- 27+4