Kyllä ihmiset on tolvanoita! Tuoda nyt 25e häälahjaksi kolmelta hengeltä!

Aivan uskomattoman typerää touhua! Onneksi nytkään ei häissä alettu avata kirjekuoria siinä kättely- ja lahjanantamishässäkässä, vaan kuoret laitettiin niille varattuun laatikkoon suoraan. Eihän kaaso tiedä lukeeko siellä kuoren sisällä antajan nimi vai ei, ja kyllä näyttää ahneelta jos heti pitää alkaa tarkastella kuoren sisältöä kun on sen antajalta saanut.



Ja jos kyseessä on tavaralahja, mitä hääpari tekee myöhemmin sillä tiedolla, kuka on antanut montakin kuppia tai lautasta jostain tietystä astiastosta?



T. 11/82

Mielestäni ihan hyvä summa, kattaa varmasti tarjoilukulut.

Kuulinpa parin häävieraani aprikoivan, että helposti menee 20 e per hlö vieraan ruokkimiseen. Yksi toinen porukka oli taas puhunut, että oli kyllä niin monenlaista, että varmaan 50 euroa tarjoilusta ei riittänyt. Oikea pitopalvelun hinta oli 26 euroa ja alkoholitarjoilusta tuli ehkä 10 e per henki lisää. Eli noin 36 euroa maksoi jokaisen vieraan syömingit.

Ehkä tyylikkäintä on sitten jättää saapumatta..

Se vaan on jotenkin, tyylitöntä tai noloa tai jotain. En mä rahanpyytäjä-juhlakaluja mitenkään tuomitse, mutta en vaan itse pystyisi samaan. Jos on rahasta pulaa, tingitään jostain tai tehdään vähän lisää töitä, mutta en minä kehtaisi keneltäkään pyytää.



Myönnän, että olen vähän tekopyhä. Meidän häissä ei ollut lahjalistaa, äidit tiesivät, että meille saa tuoda liinavaatteita ja kattiloita maljakoitakin, oltiin omaa kotia vasta perustamassa. No ne olivat sitten ilmoittautumisten ja muiden jutustelun lomassa lahjaideoita kyselleille sanoneet, että nuorilla on aina rahalle käyttöä. Saimme siis paljon käytännöllisiä tavaroita, muutama tuli kauniin kortin kanssa ja rahalahjojakin tuli sen verran, että saimme tiskikoneen.



Silloin oltiin kuitenkin nuoria ja siitä on aikaa. Nykyään kun juhlimme jotain, ensimmäinen pyyntö vieraille on saapua tyhjin käsin ja mukana runsaat määrät juhlamieltä :-)

Ja jos on rahasta tiukkaa ja juhlat pitää järjestää, niin järjestän sellaiset juhlat, mihin rahat riittää.

Tottakai kaikki lahjat ovat olleet mieluisia, mutta tärkeämpää mun mielestä on se, että ne jotka olen halunnut kutsua juhliini, ovat tulleet ihan minun ja miehen takia ja halunneet jakaa meidän juhlapäivän, oli sitten lahjoja tai ei.

Mielestäni lahjalista on kätevä, kun kaikki voivat ostaa omien rahavarojensa mukaan. Vaikka joku ei ostaisi kuin kaksi pikkulusikkaa. Minusta on parempi, että ostavat kuitenkin lahjalistalta, kuin että tuovat jotain kummallista, mille ei keksi mitään käyttöä.



Meillä on parhaana kesänä ollut neljätkin häät. Rahat saattaisivat loppua hyvin pian kesken, jos alkaisi joka häihin ostamaan 100 euron lahjoja. Lisäksi vielä lento/junamatkat/bensat ja hotelliyöpymiset.



Meitä on nelihenkinen perhe. Lähimmille ystäville ja sukulaisille olemme voineet ostaa jopa 100 euron lahjan. Muille on saattanut olla joku 30 euron lahjakin. Lahjan arvo riippuu myös siitä, että millainen hääpari on kyseessä. Köyhälle opiskelijaparille ostan mieluummin paremman lahjan (tai annan suuremman summan rahaa) kuin toista kertaa naimisin meneville nelikymppisille, joilla on jo kaikkea.

Ymmärrän, jos rahaa ei ole, mutta ettekö te paremmissa varoissa olevat koe mitään iloa antamisesta? Minä ainakin tykkään viedä kunnon lahjan ja rahakin ok, jos tiedän juhlakalun siitä pitävän. Minusta on hassua, että ollaan " ilkeitä" , eikä anneta rahaa, jos toinen toivoo vaan mielummin ostetaan samalla rahalla jotain täysin turhaa. Eikö lahjan ole tarkoitus tehdä saajansa iloiseksi?



Minä en usko, että normaalille keskiluokkaiselle perheelle joku 70-100 Euroa olisi ylivoimainen ponnistus. Tuollainen summahan hujahtaa johonkin turhaan shoppailureissuunkin helposti.