G: Minkä tyyppisistä lapsista ette pidä?

esimerkiksi puistossa tai pihalla

Ymmärrän vilkkauden, se on eri asia!

tai älyttömästi riehuvista, kepeillä tms huitovista (poikia yleensä)

Ihanaa kun ovat rohkeita ja ulospäinsuuntautuneita.

Itse en voi sietää sellaisia, jotka eivät vastaa kun kysytään, eivät osaa vastata edes tervehdykseen tai oikeastaan edes katsoa silmiin. Myös kaikesta vänisevät arkajalat ovat ärsyttäviä.

Jos yritän puhua kaverin kanssa niin komentaa vaan takasin rakennuspalikoiden ääreen ja korottaa vielä ääntään niin, ettei keskustelusta äitinsä kanssa tule tosiaan mitään. Elikkä nykyisin kun käyn kaverin luona, istun lastenhuoneen lattialla ja leikin Postimies Patea ja Jessi-kissaa. Äitinsä kanssa sitten sähköpostitellaan omat juttumme.

No, ei tuo oikeasti ärsytä pahasti kun se penska on toisaalta ihan ok tyyppi, vaan vähän seurankipeä.

Yleensä tällaiset ovat lestoja.

Tykkään melkein kaikista lapsista ja lapsityypeistä, mutta ujot, hiljaiset, arat ja pikkuvanhat lapset ovat kaikkein viehättävimpiä.

13

pikkuprinsessa, joka on ilmeisesti perinyt vanhempiensa materialistiset arvot ja koko ajan kyselee: onks teillä sitä ja tätä ja meilläpäs onkin niin ja niin monta. Ja ovela poika, joka on ensin mielinkielin saadakseen leikkiseuraa, ja jos joku erehtyy pojan seuraan, niin sitten alkaa riehuminen, kiusaaminen ja toisten tavaroiden rikkominen. Ei ihme, että muut lapset eivät nykyään tahdo leikkiä kyseisen pojan kanssa.

olen aina inhonnut ylivillejä poikia. Poikia jotka käyttyvät ääliösti ja kukaan heitä ei kiellä, koska ovat poikia. En pidä lapsista jotka kiusaavat toisia lapsia ja INHOAN YLI KAIKEN lapsia jotka kiusaavat eläimiä (jahtaavat lintuja, potkivat oravia, tallovat leppäkerttuja tai pyydystävät ampiaisia)

Niitä inhoan niin paljon, että menen aina sanomaan lapsille ja heidän vanhemmilleen jos lapset hyökkivät viattomia luontokappaleita kohti, Se on väliinpitämättömyyttä jos jokin (että antaa lastensa toimia niin)



Sinäänsä huvittavaa, että nyt kun olen oman lapseni saanut, niin kävi kyllä melkosen hassusti. sain pojan joka on käsittämättömän villi. Kuria on aina pidetty, mutta on vaan aivan mahdoton. Nyt vasta tajuan, että ei kasvatuskaan aina ole se luonteen ainoa syy, vaan myös muut ikävät tekijät kuten sressihormoonit raskausaikana, keskoisuus ja ihan vaan lapsen oma luonne ja tempperamentti.

En tiedä, tuli vaan mieleen. Meilläkin on tuo Pate-hössötys mennyt välillä vähän överiksi ja pojan on vaikea antaa aikuisten jutella rauhassa, mutta nykyään ymmärtää paremmin ja on jopa ajoittain omassa huoneessaan, kun meillä on joku vieras. Joskus laitan myös Pate-videon pyörimään, niin homma helpottuu ;)

Miksi ei niiden vanhemmat opeta perustapoja.



Puheliaat ja seuralliset lapset sen sijaan kaikista hauskimpia. Niistä tulee aikuisenakin sosiaalisia ja reippaita ihmisiä! En kestä monttu auki tuijottavia aikuisia, enkä siis samanmoisia lapsiakaan...

mutta pienen alkukankeuden jälkeen tuloksena on juuri sellainen lapsi, josta kerroit pitäväsi!

Lapsia, jotka eivät tervehdi, pyydä anteeksi tai kiitä eivätkä siivoa jälkiään.



Erityismaininta lapsille, jotka huutavat aikuisen päälle jopa tämän puhuessa puhelimessa.



Huonosti kasvatetuista toisin sanoen.



Juttelevat lapset ovat kivoja, ujoista on vaikea pitää ensinäkemältä jos eivät anna mitään itsestään ulos.

Meidän tyttö on muuten hyvin ksavatettu ja puhelias, mutta jostain syystä ei aina vastaa kun kysytään! Juteltiin psykologinkin kanssa asiasta, mutta ei osannut sanoa mistä johtuu. Ilmeisesti jää välillä jotenkin omiin maailmoihinsa, eikä liity mitenkään kasvatukseen.

Vierailija:

Miksi ei niiden vanhemmat opeta perustapoja.

Puheliaat ja seuralliset lapset sen sijaan kaikista hauskimpia. Niistä tulee aikuisenakin sosiaalisia ja reippaita ihmisiä! En kestä monttu auki tuijottavia aikuisia, enkä siis samanmoisia lapsiakaan...

Nyt mulla on itselläni tällainen ja yritän vain sietää tätä piirrettä. Niin normaalia pieniltä pojilta mutta samalla ärsyttävää.



Samaten inhoan tyrkkyjä lapsia, vaikka eihän heidän huomionkipeys heidän oma vika olekaan.



Ja sitten ne kokoajan valittavat ja kitisevät lapset...

joka aina ruikuttaa että saahan syödä meillä ja kyselee mitä on ruokana ja koska syödään ja sittenkun on sen syömisen aika ja ruoka on lätkästy lautaselle niin maistaa yhden kerran ja toteaa tyynesti että ei tykkää tästä ja lähtee pois pöydästä. Ja meillä tarjotaan kuiteskin ihan perus kotiruokaa, ei mitenkään erityisesti maustettua tms.



Myös sellaiset lapset ärsyttää jotka ei tajua että nyt on kotiinlähdön aika vaan painelee vaikka sängyn alle piiloon ja huutaa siellä hullunlailla että ei halua lähteä kotiin. P..rkele että risoo!!!!

JOs ovat yksin pihalla, itketän sitten niitä, ja kysyn onko kivaa.

Vierailija:

olen aina inhonnut ylivillejä poikia. Poikia jotka käyttyvät ääliösti ja kukaan heitä ei kiellä, koska ovat poikia. En pidä lapsista jotka kiusaavat toisia lapsia ja INHOAN YLI KAIKEN lapsia jotka kiusaavat eläimiä (jahtaavat lintuja, potkivat oravia, tallovat leppäkerttuja tai pyydystävät ampiaisia)

Niitä inhoan niin paljon, että menen aina sanomaan lapsille ja heidän vanhemmilleen jos lapset hyökkivät viattomia luontokappaleita kohti, Se on väliinpitämättömyyttä jos jokin (että antaa lastensa toimia niin)

Sinäänsä huvittavaa, että nyt kun olen oman lapseni saanut, niin kävi kyllä melkosen hassusti. sain pojan joka on käsittämättömän villi. Kuria on aina pidetty, mutta on vaan aivan mahdoton. Nyt vasta tajuan, että ei kasvatuskaan aina ole se luonteen ainoa syy, vaan myös muut ikävät tekijät kuten sressihormoonit raskausaikana, keskoisuus ja ihan vaan lapsen oma luonne ja tempperamentti.

että kun vieraat tulivat, pöytään ei ollut tulemista ennen kuin oli tervehditty vieraita. Kuulostaa nykyään varmaan julmalta, mutta oppi meni perille.



On tosi vaikea vetää raja siihen, mitä käytöstä voi katsoa läpi lapsen luonteenpiirteiden vuoksi. Mutta miellän, että samoin kun oman hyvin puheliaan ja vilkkaan lapseni pitää olla hiljaa tietyissä tilanteissa, myös ujon pitäisi pystyä edes tervehtimään toisia ihmisiä. Tietystikään ei koske aivan pieniä lapsia. Eli peruskäytöstavat tulisi löytyä luonteenpiirteistä huolimatta. Tästä ei kannata suutahtaa, on vain yksi mielipide.