****Heinäkuiset vihdoinkin heinäkuulle****

Olipas rohkaiseva synnytyskertomus, vaikka tiukkojakin hetkiä sulla siinä oli. Kunpa vaan mullakin kivunlievitys toimisi noin hyvin ja ponnistusvaihe olisi noin inhimillisen lyhyt. Kaikkeahan saa toivoa, mutta katsotaan kuinka käy...



Keitäs meitä on tosiaan vielä yhdessä koossa? Ainakin Kirsu73, masuasukkiko, Inka-Mari ja Ragazzina. Perjantaina neuvolassa terkka arveli, että minä pysyisin kasassa ainakin hyvin lähelle laskettuun aikaan tai ylikin, eikä itselläkään ole vielä mitään tuntemuksia siihen suuntaan, että lähtö laitokselle olisi lähellä. Kokoarvio oli neuvolassa kolme kiloa tai vähän päälle eli laskettuna aikana syntymäpaino olisi noin 3300. Tuntuu uskomattomalta, että ne pystyy mahan päältä arvioiman vauvan kokoa, mutta kai siihen on uskominen.



Tuosta vauvan liikkeiden seuraamisesta mulla on ihan toisenlainen kokemus kuin masuasukkikolla: pari viikkoa sitten poika oli tosi hiljainen, ollut jo pari päivää, ja soitin kättärille, jossa oltiin hyvin nihkeitä. Kehotettiin vaan juomaan mehua ja lepäilemään... ikään kuin en olisi näitä konsteja ehtinyt kokeilemaan jo moneen kertaan. En saanut todellakaan sellaista kuvaa, että olisin ollut tervetullut tutkimukseen tai että ylipäätään tietäisin mitään omasta raskaudestani tai lapseni normaalitilasta. Onneksi vauva kuitenkin vilkastui ja huoli karisi sillä erää. Ärsytti silti nihkeä kohtelu puhelimessa. Grrrr...



Tästä murinasta huolimatta leppoisia kesäpäiviä meille kaikille mahakkaille ja jo vauvautuneille:)



bb76, 38+5

Täällä oli puhetta vauvan liikkeiden kuulumisesta tai siitä, ettei niitä kuulu. Minulla oli ihan samanlaisia fiiliksiä ja pariin päivään tuntui ettei kuulu yhtään mitään muuten niin vilkkaasta masusta. Huolestuin tänään ja lopulta soitin synnärille, jossa olivat tosi ystävällisiä ja sanoivat, että on parasta tulla näyttäytymään. Kävin sitten tarkastuksessa ja huojennuin, kun vauva alkoi liikehtimään aika pian, kun laittoivat mut sydänkäyrä-laitteeseen. Samalla käynnillä sitten lääkäri ultrasi ja pohdittiin verenpaineen nousun takia, ettei anneta mennä paljoa yli lasketun ajan. Meillä siis reilun viikon verran tässä odottelua, ja jos ei tapahdu mitään siinä ajassa, käynnistävät sitten synnytyksen. Ja tosiaan sekä kätilö että lääkäri olivat sitä mieltä, että oli hyvä tulla tarkistuttamaan tilanne, vaikka itselle nousi puna poskille, kun vauva alkoi melkein heti liikkumaan sydänkäyrällä ja tuntui siltä, että nyt ne ajattelee, että toi on ihan hysteerinen, kun tulee noin pienestä syystä päivystykseen.



laureta 38+6

Kiitos kaikille onnittelijoille. Ajatella, että siitä on jo viikko kun pikku ihmeemme syntyi. Hauskaa oli tänään, että minuutilleen tasan viikon ikäisenä neitimme heräsi uniltaan syömään ja katselemaan maailman menoa hetkeksi. Nyt taas nukkumatti korjasi uudestaan unten maille. Tänään

Kaukana asuvat mummot ovat nähneet vaavia skypen kautta, mutta minulla tekisi kovasti mieli lähteä tytön kanssa jo reissuun näyttämään äidilleni ensimmäistä lapsenlastaan. Matka on vaan niin pitkä, että en tiedä uskaltaako näin varhain reissaamaan jo lähteä. Ehkä yöjunalla uskaltaisi mieluummin kuin autolla. Katsotaan nyt alkuviikko uskalletaanko lähteä... Huomenna menemme käymään näytillä neuvolassa ja uskon, että kolme kiloa menee varmasti rikki, sen verran paljon neiti syö. Syöttäminen tapahtuu vieläkin rintakumin avulla, kun otin sen käyttöön kun sairaalassa rinnat turposivat niin paljon, että tyttö ei saanut niistä enää kunnon otetta. Samalla paranee rikkeymät, joita tuli alussa. En kuitenkaan murehdi sitä, sillä tärkeintä on, että tyttö saa kunnolla ruokaa.

Jaahas, hän heräsi taas...

Lykkyä tykö kaikille, joilla se syntymän ihme on vielä edessä. Se on ihanaa!

Oikku ja neiti 1vko

Soittelin noin tunti sitten äippäpolille/synnytysvastaanottoon, kun tuntui lapsivettä tulevan enemmälti, vaikka suurin osa vessanpyttyyn. Koko homma alkoi jo illalla yhdentoista maissa kun sängyssä ajattelin virtsankarkailun vaivaavan. Kävin vessassa ja samalla laitoin pikkuhousunsuojan varalle,ettei isompaa vahinkoa tulisi. Heräsin varmaankin jo puolen yön jälkeen ja kävin taas vessassa. N. klo 2 heräsin hirvittävään pissahätään ja kävin vessassa. Sen jälkeen heräilin tunnin välein kun housuihin tuntui tulevan jotakin nestemäistä. Viiden aikoihin sitten housut kastuivat enemmälti ja istui vessassa varmaan vartin kun melkein koko ajan tuntui tulevan nestettä pönttöön. Siinä sitten ihmettelin ja kävelin keittiöön kun jalkoja pitkin valui samaa kirkasta nestettä. Mietin jo aikaisemmin ettei multa pissaakaan voi tällalailla tulla koko ajan, enkä pysty enää edes pidättelemään. Sitä paitsi se ei haisekaan oikeastaan miltään. Herättelin ukon puoli kuuden maissa ja ensimmäiseksi hän sanoi suustansa kysyvästi joko. Mä vaan sanoin etten oikein tiedä pitäiskö lähteä vai ei . Supistellutkin on muttei mun mielestä säännöllisesti eikä kovin kivuliaasti. Päätin kuitenkin soittaa polille ja sain ohjeita laittaa sidettä housuihin, haistella haiseeko imelälle ja minkä väristä se on. Kehottivat syömään ja menemään aamun aikana näytille. Lääkäri kuulemma tarkistaa tilanteen ja saatetaan vielä lähettää takaisin kotiinkin. Seuraavana päivänä kuulemma vasta yleensä käynnistävät jos muuten ei tapahdu mitään.



Tässä sitä nyt istun koneella ja kulutan aikaa, kun unikaan ei tule silmään ja aamupalakin tuli syötyä. Mies tuolla alhaalla kuuluu lukevan lehteä odottavalla kannalla. E taideta poikiakaan herätellä, vaan soitellaan sitten sairaalalta jos sinne tarvii jäädä. Onneksi kaikki naapuritkin tuntuvat olevan hommassa mukana ja pojat ovat heille kaikille toivotettu tervetulleiksi. Tietenkin jos homma venähtää useammalle päivälle rientävät isovanhemmatkin mielellään avuksi.



Tulipahan kirjoiteltua pitkälti, mutta itsellä on niin epävarma olo sairaalalle lähtöä ajatellen. Tuntuu kuitenkin jotenkin typerältä mennä jos onkin " väärä hälytys" , vaikka mulle vakuuteltiinkin ettei turhia reissuja olekaan ja aina kannattaa lähteä jos siltä tuntuu. Kuitenkin epäilyttää voiko toi todella olla lapsivettä?



-Masuasukkiko

eiköhän se lapsivettä ole. Kohta on sinullakin nyytti sylissä!



Kohta Typyn neuvola ja sitten lähdetään kohti pohjoista. Näinköhän vaave tietää, että on pitkä reissu edessä, kun on tosi kiukkuinen ;).



Peerit ja typy

Hurjasti Onnea kaikille nyytin saaneille!!! Olen ehtinyt vain pikaisesti käydä aina kurkistamassa teidän kuulumiset ja tekemässä ns. tilannekatsauksen missä mennään, mutta itse en ole saanut kirjoitettua, mutta nyt vihdoin ehdin laittaa meidän kuulumisia ja tietysti ONNITELLA teitä pikkuisista nyyteistä! Ihan mahtavaa, että kaikilla on mennyt kaikki näin hyvin On uskomatonta ajatella että vuosi sitten kukaan meistä ei vielä tiennyt millainen vuosi on edessä =) Täällä ei tosiaan montaa ole enää masuja kasvattamassa, mutta teille jaksamista ja nauttikaa ja nukkukaa¿



Meillä on kaikki mennyt hyvin, tietysti kyllä rehellisyyden nimissä tunnustan että tekemistä riittää ja välillä olen ollut tosi väsynytkin, mutta onneksi nuo ihanat lapsukaiset antavat niin paljon, että taas jaksaa! Palauduin sektiosta tosi hyvin ja jo heti seuraavalla viikolla pääsin kunnolla ulkoilemaan ja heti kun vauvat saatiin kotiin ja heille tuli se 2,5kg niin aloitimme yhteiset kävelyreissut. Musta on niin ihanaa tämän monen kuukauden jälkeen päästä kunnolla ulkoilemaan =)



Vauvojen ensimmäinen kuukausi meni kotona tosi leppoisasti ja kun mieskin oli kotona niin kaikki tuntui sujuvan erittäin helposti. Elämä kaksosten kanssa ei tuntunut yhtään raskaalta¿sitten mies lähti töihin ja meillä se valitettavasti tarkoittaa sitä, että on käytännössä koko viikon poissa ja tulee vain viikonlopuksi kotiin (odottelen syksyä ja kuvioiden muuttumista kuin kuuta nousevaa) samaan aikaan vauvoille aloitettiin rautalääkitys (keskosuuden vuoksi) ja siitähän se riemu sitten repesi. Molemmilla ja etenkin tytöllä alkoi vatsavaivat. Illat ja yöt meni ihan huutaessa. Yritin hyssytellä ja kanniskella vauvoja vuorotellen ja lauloin ääneni käheäksi, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Samaan aikaan multa tyrehtyi ihan yhtäkkiä maito rinnoista, liekö väsymys ja ruokavalion retkahdus lue syömättömyys olisivat tehneet tepposet. Jouduin turvautumaan yhä enemmän pulloon ja rintamaito hiipui niin olemattomiin, että vauvat tulivat vaan rinnalla kiukkuiseksi kun ei sieltä enää kunnolla tullut mitään ¿ voi itku se oli mulle kova pala, etenkin kun maitoa tuli jo niin paljon että riitti koko päiväksi melkein molemmille. Edelleen olen yrittänyt epätoivoisesti saada pumpattua, mutta eihän siinä mitään järkeä ole¿Kun rintamaito loppui niin pahenivat vaan nuo lasten vatsavaivat. Neuvolassa sitten kun juteltiin niin löysimme yhtälön mikä saattoi vaikuttaa, söin koko raskauden ja imetyksen ajan jotain maitohappovalmistetta ja nyt ne jäivät pois. Aloitimme sitten heti sen jälkeen eli reilu viikko sitten rela-tipat ja elämä alkaa taas palata uomiinsa, tietysti tehdään iltaisin ja aamuisin myös ¿pierujumppaa¿ kuten me ollaan sitä alettua kutsua... Niillä oli niin uskomaton vaikutus, että sain takaisin nuo hyväntuuliset ja rauhalliset lapsukaiseni ¿ toki itkua välillä riittää ja nyt kun reagoivat toistensa itkuihin niin välillä on melkoisia konsertteja. Rela-tippojen aloituksen jälkeen ollaan taas saatu hieman ¿rytmiä ja rutiineja¿ . Aamulla ulkoillaan tunnin tai puolentoista lenkki, sitten syödään nukutaan ja iltapäivästä ovatkin sitten iltaan asti hereillä ja vaativat seurustelua. Illalla menevät nukkumaan tuossa yhdeksän maissa ja heräävät ensimmäisen kerran tuolla kolmen aikaan syömään, sitten taas kuudelta ja yhdeksältä aamulla. Juuri tämän välin ottavat kunnon päiväunet ja itsellä on nyt aikaa tehdä jotain. Eli ihan kivasti tämä arki taas kaksostenkin kanssa sujuu. Kovasti ovat kasvaneet tämän kahden kuukauden aikana. Paino on molemmilla jo reilu tuplat syntymäpainosta ja pituuttakin on tullut hieman yli 10cm ja ristiäisetkin on jo pidetty. Mutta nyt täytynee jatkaa kotiaskareita ja mennä syömään, kun sen saa tähän aikaan päivästä tehdä rauhassa. Hui, minkä romaanin teille kirjoitin!



Onnea vielä kaikille ja iloista viikkoa =)



Onni ja nappulat, ylihuomenna 2kk



Niin ja¿ Joalin; laitoit tuosta tärinästä / vapinasta niin mulla oli ihan sama juttu. Sain siihen myös jotain rauhoittavaa ja sen heti vauvojen syntymän jälkeen aloin sitten oksentamaan¿oltiin muuten silloin samana päivänä kun olit synnyttämässä niin lasten kanssa siellä osastolla kontrollissa.

Hui..taitaa olla myös masuasukki synnyttämässä, vai mikäs päivä se viesti olikaan kirjoitettu?..:) Kylläpäs on jänskää availla näitä sivuja, kun ei koskaan tiedä etukäteen moniko on jo kerinnyt ilmoittautua nyytin saaneeksi...vielä on muutama jäljellä! :)



Peerit: kotio ne sieltä sairaalasta passittivat ja toivottivat tervetulleeksi seuraavan kerran 41+5, jossei siihen mennessä ole syntynyt. Painoarvio tämän päiväisen mukaan 4,3kg...ei yhtään ahdista! Jospa toikin on esim. alakanttiin arvioitu, niin mikähän se lopullinen paino on kun joskus syntyy..jos vielä menee se pari viikkoa...:( Eikä ole merkkejäkään, että olisi syntymässä...ei juuri ole supistellut vaikka oon siivonnu ja juossu pitkin kaupunkia lähes joka päivä, kun ei jaksa paikoillaan kököttää. Mutta vaavi syntyy sitten, kun se on siihen valmis..on sitä odotettu jo monta vuotta, niin eipä se pari viikkoa enään missään tunnu (paitsi jos on syntyessään kovin suuri??? ;P)...:)



Onni: mukavaa, että on arki alkanut sujumaan hyvin. Kylläpäs tuntuu hassulta, että pikkuiset on jo 2kk!! Aika on mennyt tosi nopeasti...:)



Kait sitä pitäis vähän mennä lepäilemään, kun alkaa tuntua toi joka päiväinen juokseminen jaloissa...jaksaa sitten taas huomena jatkaa..;)



Inka-Mari rv 40+0

Masuasukkikolla taitaa olla jännät paikat tai sitten ne jännittävimmät paikat ovatkin jo ohi ja nyytti on jo sylissä! Ja meitä mahakkaita on taas entistä vähemmän...



Täällä on tänään LA ja alkaa jo tulla sellainen olo, että voisi pikkuinen jo syntyäkin! Ehkä saan vihdoinkin pakattua myös sen sairaalakassin, jospa se lähtökin sitten olisi lähempänä. Jotakin supistuksen poikasta on välillä ollut, mutta tässä sitä vain köpötellään yhtenä kappaleena! Harmina on huonot yöunet ja tarkastelusoittoja harrastavat sukulaiset - onneksi kaverit sentään ymmärtävät olla kyselemättä koko ajan!



Kärsivällisyyttä siis meille supistuksien odottelijoille ja myös jaksamista jo käärönsä saanneille!



Ragazzina 40+0

Ja edelleen yhtenä kappaleena... äh. Vaikka fyysinen olo on pääosin ihan mainio ja yhden huonommin nukutun yön jälkeen sain viime yönä taas nukuttua perinteiset 10 h, niin pääkopassa alkaa olo olla jo melkoisen kypsä. Henkilökohtaisen " oman elämän" puolella olisi niin paljon aktiviteettia odotettavissa että tenava olisi hyvä saada ulos joko NYT tai sitten vasta viidestoista päivä. ;) Mutta tietenkään hän ei noudata kärsimättömän äitinsä vaatimuksia vaan kyykyttää meitä jo varhaisesta vaiheesta. :) Selvästi tämä epämääräinen odotustilassa oleminen on rankinta ainakin omalle persoonalle.



Välillä on tullut tiukkojakin supistuksia ja varsinkin sellaisia " veitsellä alakerrassa kääntelyltä" tuntuvia viiltoja mutta ne loppuu aina melko sukkelasti. Eli jatkoajalle tässä mennään.



Jaksamista itselleen ja muille samassa tilanteessa oleville toivoen

kirsu 40+0

Yhtenä kappaleena siis edelleen ja kuten Kirsu yllä kirjoitteli, alkaa raskaus rassata tässä vaiheessa eniten pääkoppaa. Olin neuvolassa aamulla ja terkka oli toiveikas, että ei menisi kovasti yli la:n. Saas nähdä. Kaikki mittaustulokset oli ok, painoakin oli tullut 200 g viime viikosta, kun sitä ennen muutama viikko oli mennyt ihan tasaista viivaa. Vähäsokerinen ruokavalio on selvästi tehonnut tässäkin mielessä, vaikkei välttämättä olisi ollut tarvettakaan.



Maha on jo tosi laskeutunut tooooosi alas, kohta se viistää polvissa. Mullakin on yöunet ollut viime öinä vähän hukassa: hikoilen ja supistelee ja pissattaa ja näen tosi vilkkaita unia. Yhtenä yönä lentelimme mieheni kanssa sateenvarjoilla ympäriiinsä ;)



Vielä viisi päivä... plus ne kaksi viikkoa....



Voimia ja synnytystuulia puhaltaaa ~~~~~~~~~~~>

bb76 rv 39+2

Täällä alkaa synnytyksen odottelu jo maistumaan puulta - ei mitään merkkejä että kohta olisi aika lähteä laitokselle. Kuitenkin joka ilta nukkumaan mennessä herää pieni toive, jospa ne supistukset nyt tänä yönä sitten alkaisivat ja aamulla miettii toisiko tämä uusi päivä vauvan mukanaan... Mitään suunnitelmia tuleville päiville ei uskalla tehdä ja ex tempore tekemisiä ei oikein enää tahdo keksiä...



Onneksi sentään olo on ollut hyvä ja sainpa nyt ainakin uusimman Potterinkin luettua ennen vauvelin tuloa...



Kärsivällisyyttä myös muille odottelijoille!



Ragazzina rv 40+3

Kohta alkaa huumori olla vähissä! Jos joku vielä tulee sanomaan mulle että kokeile saunomista, shampanjaa tai seksiä niin saa nenunsa kipeäksi! ;) Neuvolan tätikin oli jotenkin toiveikas viimeksi ja sanoi että tuskin enää nähdään. Noh, ylihuomenna on seuraava aika ja mulla on vahva tunne että siellä me taas istutaan.



Pikkuveijari vaan moukaroi mun vatsanahkaani entistä tanakammin ja selvästi siellä alkaa olla ahdasta pienillä jaloilla. Mutta ei mokoma tule ulos!



Muuten olo on edelleen ihan hyvä, mutta nyt alkaa unet kärsiä. Tunnin, parin välein on kyljet tai lonkat - tai molemmat - niin kipeinä että täytyy vaihtaa puolta tai siirtyä sohvalle. Tulee nukuttua pienissä pätkissä ja se tekee tiukkaa. Supisteluja tulee päivittäin mutta ne eivät kauaa kestä. Olen jo henkisesti alkanut varautua elokuun lapseen...



Tsemppiä ja supistuksia teille muillekin tuskastuneille odottelijoille!



kirsu 40+4

Meidän " pieni" neiti syntyi keskiviikkona 25.7. klo 13.03 painoa oli ketynyt 3730g (arvio osui nappiin, 3800g) ja pituutta 51 cm.



Mulle iski inhottava tulehdus joka ilmeisesti hidasti synnytyksen käynnistymistä ja loppujen lopuksi mulla oli kuumetta yli 39 astetta keskiviikkoaamuna ja vielä syntymänkin aikan yli 38. Onneksi kolmen antibiootin hoito aloitettiin kiireellä ja lääke ehti vaikuttaa vauvaankin, niin etteivät hänen tulehdusarvonsa päässeett nousemaan liikaa.



Lauantaina kotiuduimme, kun mun tulehdus arvot olivat hyvässä laskusuunnassa ja voitiin siirtyä suun kautta otettaviin lääkkeisiin. Ihemettelivät sairaalassakin, kun vauvalla ei ollut vatsavaivoja ollenkaan ja kehottivat sitten syömään maitohappobakteeria jos vatsavaivoja tulisi kotona. Mä sitten paljastin syöneeni jo melkein 2 kk Gefilus-kapseleita ja se heidän mielestään on ehkäissyt vauvan masuvaivoilta.



Nyt alkaa alakerrasta kuulua öhkimistä ja kohta hirvaä huuto jos maitobaari ei nyt lähde nopeasti tarjoilemaan ruokaa.



-Masuasukkiko ja neiti 5pv

Ihanaa saada taas päivien tauon jälkeen vauvauutisia palstalle. Toivottavasti ei ollut _liian_ rankkaa synnyttää noin korkeassa kuumeessa. Kaikki meni ilmeisesti kuitenkin hyvin (?) Ruusunpunaista vauvaelämää pikkuprinsessan kanssa:)



Omassa navassa ei mitään suurta muutosta edelleenkään eli eiköhän tässä olla elokuulle menossa. Viime päivinä on ollut joka päivä pari-kolme parin tunnin jaksoa, jolloin melko tiukkoja supistuksia on tullut n. 10 minuutin välein, mutta sitten ovat taas laantuneet. Joka kerta toivo nousee vähän, mutta sitten taas blaaaahh...



Huomenna olis vihdoin laskettu päivä ja alan toivoa, että vuokrasopimuksen voisi masupojan kanssa irtisanoa samantein... se taitaa ottaa kuitenkin oman aikansa.



bb76, rv 39+6

Itse jännitän kovasti syntyykö oma vauva heinäkuun puolella vai mennäänkö elokuulle. Huomenaamulla käynnistetään synnytys ellei ensi yön aikana ala tapahtua jotain. Verenpaine on aika korkealla ja turvotusta niin reippaasti, että tänään kolme lääkäriä oli yhteistuumin sitä mieltä, että synnytys käynnistetään. Hieman pelottaa ja jännittää, mutta enää ei voi perääntyä...

Ja Lauretalle kovasti tsemppiä tositoimiin, oli se sitten luonnollisen tai käynnistetyn tulosta!



Tänään vikassa neuvolassa, täti kovasti ihmetteli että kuinka minä vielä olen yhtenä... no niin ihmettelen minäkin! ;) Nyt sitten sain luvan varata ajan sairaalaan yliaikaisseurantaan. Pikkuisen alkaa kyllä jo käynnistyskammo nostaa päätään, kun olen niin kamalia juttuja siitä kuullut ja lukenut.



Tässä parina päivänä ollut niin kovia repiviä kipuja alakerrassa ja tiukempaa supistelua että luulin jo pääseväni hommiin. Mutta aina se sitten tyssää. :/ On tämä kyllä to-del-la kypsää puuhaa!



Kirsu 40+6

Oikein paljon onnea masuasukkikon perheelle pienestä nyytistä! Kiva kuulla taas vauva uutisia tässä pinossa, johan tässä olikin vähän aikaa taukoa... Laurieta taitaakin sitten olla seuraava?

Kone temppuilee ja äskeinen viesti jäikin kovasti kesken...



Kirsulla ja minulla taitaa olla aikalailla samat fiilikset päällä. Eilisessä neuvolassa kaikki oli hyvin, joten kait tässä pitäisi ihan tyytyväisenä ja rauhallisena odotella, että pikkuinen sieltä jossain vaiheessa ilmoittaa tulevansa ulos.



Sain myös kehotuksen soittaa ensi maanantaille yliaikaisseuranta-ajan. Vähän pelottaa, että tämä seuranta tulee vasta kun yliaikaa on kulunut 12 päivää - onkohan kaikkialla sama käytäntö vai vain Naistenklinikalla?



Kotona kaikki on sekaisin, kun turhautumispuuskassa aloin kaappeja järjestelemään uusiksi ja tämä onkin melkoinen urakka - jos nyt tulisi lähtö, ei kotiin olisi kovin kiva palata nyytin kanssa kun joka puolella on tavaraa... Mutta parempi sekin kun odotella täällä toimeettomana...

vaikka neuvolassa puhuttiin tänään 10 pv yliaikaisseurannasta. No toivottavasti sinne ei tarvitse sen enempää minun kuin Ragazzinankaan mennä! :)



Aloin jo harkita kääntestä psykologiaa tämän kaverin kanssa ja alkaa purkaa sairaalakassia, pistää vauvan tavaroita pakettiin kellariin ja varata ulkomaan matkan tai ainakin lähteä mökille. Josko se sitten ymmärtäisi lähteä liikkeelle! Alan olla niin kiukkuinen kotonakin että miesparka kohta lähtee kohta takaisin töihin. Äitikin sai osansa tänään...



Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!

Teillä, jotka vielä odottelette tosiaan todentuu tuo sanonta, että odottavan aika on pitkä. Toisaalta kylhän ne supistukset toivottavasti kuitenkin nyt jo jotain edistystä aikaan saavat, joten kaikki se on sitten siitä loppuvaiheesta pois. Yritän tässä vaan keksiä jotain positiivista teille, ei tainnut auttaa...



Meillä edelleen eletään joka päivä eri rytmissä. Vauva vaan kasvaa ja pyöristyy koko ajan. Pappi kävi tänään, kun vajaan parin viikon päästä vietetään ristiäisiä. Jokos muilla vauvautuneilla on ristiäiset vietetty tai päätetty milloin pidetään tai pitääkö kaikki edes ristiäisiä?



Mahdollisimman mukavaa heinäkuun viimeistä kaikille.



Peerit ja typy 5vko2pv



P.s. Aloitetaanko huomenna elokuulle oma pino vauvapuolella????