Plussanneet Hoidokit heinä-elokuulle!
Plussanneet Hoidokit ja lasketut ajat:
Lupus 7/07
EmmaEmilia 10/07
Manco 11/07
Tuittu 11/07
Tirppa 11/07
Miliko 11/07
Huiskuttaja 2/08 ?
Nonna 2/08?
Vauvansa saaneet Hoidokit:
Viivi 3/07 (poika)
Varjokas 4/07 (tyttö)
Mooli 5/07 (tyttö)
Tuupalainen 6/07 (poika)
Joalin 6/07 (tyttö)
Kommentit (63)
Ja ulkomaan matkailijoille tervetuloa takaisin kotiin :) hienoa kuulla, että reissut ovat menneet hyvin. Nonnan matkakertomuksen kävinkin lukaisemassa ja oli kiva nähdä Nonnan kuvakin!
Joalinille vielä kerran onnittelut tytöstä! Kiva kun laitoit synnytyskertomuksen! Jännää oli lukea tuosta sektiosta, kun ei ole mitään tarkempaa tietoa millainen toimenpide se on.
EE:lle pahoittelut raskausdiabeteksestä!! Onneksi raskautesi on kuitenkin jo noinkin pitkällä, ei tarvitse kauaa kestää ilman herkuttelua (mullekin kun nuo herkut maistuvat tässä raskauden aikana vähän liiankin hyvin, en meinaa kestää päivääkään ilman jotain sokeripitoista...). Mutta kyllähän sitä tosiaan vauvan vuoksi kestää mitä vaan. Toivottavasti tuo ruokavalion muutos auttaa! Kerroppa sitten kun olet diabetesneuvojalla käynyt että millaisia ohjeita sait.
Huiskuttaja: hienoa että sydänäänet kuuluivat! Aikamoista hermoilua se on ollut meillä jokaisella alkuraskaudessa, kannattaa vaan ottaa aina yhteyttä neuvolaan jos ja kun alkaa paniikki kasvaa. Sulla taitaa olla kohta edessä np-ultra?
Missä muuten Tirppa luuraa?
. Eipä ole enää montaa päivää laskettuun aikaan... hui! Tuntuu kyllä että neiti viihtyy tuolla mahassa niin hyvin että tuskinpa vielä vähään aikaan ulos haluaa. On kyllä kuulemma jo laskeutunut MELKEIN sinne " lähtökuoppiin" asti. Supistuksien aikana öisin tuntuu jo vähän kipua, mutta ei mitään pahaa kipua kuitenkaan vielä. Mutta jospa tämä tästä vielä tositoimiksi muuttuu joku kaunis päivä :)
Nyt hyvät viikonloput koko sakille, taidan lähteä laiskottelemaan nyt kun siihen on vielä mahdollisuus! :)
-Lupus 39+3
NONNA olipas ihana matkakertomus, mekään ei olla vielä tehty " virallista" häämatkaa vaikka häistä on aikaa jo kohta 8 vuotta. Pitäsköhän vihjasta miehelle. Hyvä että vuodon syy on selvinnyt ja pikkunen voi kuitenkin hyvin. Se on kyllä todella stressaavaa aikaa toi alkuvaihe. Ja vain vähän hellittää tultaessa tähän keskikolmannekseen, nyt kun niitä liikkeitä pitää bongailla. Mutta tsemppiä jatkoon.
HUISKUTTAJA huiskutukset sullekin ja hyvä että sintillä on kaikki hienosti.
MILIKO mä olen vasta nyt ruvennut tuntemaan niitä liikkeitä selvemmin ja edelleen tulee paniikkireaktio jos jonakin päivänä on hiljaisempaa. Ilmeisesti mun edessä oleva istukka ja runsas lapsivesimäärä vaimentaa liikkeitä tehokkaasti. Olen todennut nukkuvani paremmin jos ticotico jumppaa illalla kunnolla ja näin ollen saan varmuuden elossa olosta.
MANCO mitäs mun sulle pitikään kommentoida..... Onko muilla tullut raskausajan dementiaa? Kun musta tuntuu, että kokoajan unohtelen asiota, jopa kesken lauseen saatan unohtaa mitä olin sanomassa..... Mutta ihanaa kesän jatkoa kuiteski.
LUPUS hui sullahan lähtölaskenta on jo pitkällä. Toisaalta tämä kesä on kyllä suosinu raskaana olevia kun ei kokoaikaa oo hellettä, mutta kyllä ymmärrän malttamattomuuden. Toivottavasti synnytyksessä kaikki menee hyvin ja pääset nopeasti kasvokkain pienen kanssa.
TUITTU missäs sinä luurailet?
EMMAEMILIA toivottavasti diabeteksestä ei tuu suurta harmia. Tekeekö ne sen sokerirasituksen ihan vakiona vai pitääkö olla epäilys, että tutkitaan? Mulle tekis varmaan terää käydä ravintoterapeutin juttusilla kun mun ruokavalio taitaa olla hiukan kyseenalainen. Ensin suolaista (sipsejä ym) ja tasapainottamaan jotain makeaa (karkkia, suklaata) eikä kotiruoka näy kiinnostavan pätkääkään ellei sitä ole joku muu keittänyt....Sähän voisitkin pistää tänne muutaman nopean ja helpon ruokaohjeen jotta sais edes vähän normalisoitua tota ruokailua. Pääasia että pikkuisilla on asiat hyvin vielä jäljellä olevan ajan masussa.
JOALIN onnea vielä prinsessasta, olipa synnytys. Toivottavasti kotona menee prinsessan kanssa hyvin ja se korvaa kaiken. Vauvan tuoksuista kesää!!
ON (.) viikot ne paukkuu tasaseen tahtiin. Nyt mennään jo 24+3 :o ja liikkeitä rupeaa tuntumaan vaihtelevasti. Edelleen tulee hiljaisia päiviä jolloin paniikkikohtaus iskee välittömästi ja sitten kun potkuja tuntuu, nousee naamalle " typerä" hymy ja vaan istun tai makaan ja kuulostelen jumppaamista. Ei tästä stressaamisesta taida päästä koskaan enään, sitä ollaan äitiä sitten lopun ikää ;o) Elokuun ekana ois seuraava neuvola ja hieman sen jälkeen mennään sinne 4D ultraan. Ei kovin pitkään tarvis ootella että taas näkis mitä ticoticolle kuuluu. Kesäloma kolkuttelee nurkantakana, tehdään vaan sellanen pikkumatka eteläsuomeen kun ei tiedä miten sitä jaksaa pitempään istua paikallaan. Kävin oman reissun tekemässä Lapissa (siinäkin oli ajamista) ja kyllä se Lapin luonto luo outoa taikaa (vai mites se laulu menikään). Eikös täälläkin ollut Lapin erämaihin ihastuneita??? Siellä sitä rentoutuu täydellisesti.
No niin annetaan muillekin palstatilaa. Ihanaa kesän jatkoa kaikille hoidokeille
t. tirppa ja ticotico 24+3
Kylläpä nyt tulee häiriköityä täällä, meinaa olla hiukan tekemisen puutetta :)
Tirppa: Tuli tosta raskausajan dementiasta mieleen... musta on kyllä tullut paljon hajamielisempi. Unohtelen jatkuvasti asioita, yleensä olen ollut ihan hyvämuistinen... johtuneeko sitten siitä että on aika usein ajatukset tulevassa vauvassa :)
Dementiasta puheenollen, joko tiedätte ticoticon sukupuolen? Vai aiotteko nyt 4D:ssä selvittää asian?
Ja sitten omaa napaa. Taitaa täällä vihdoinkin alkaa tapahtumaan edes jotain. Aikaisin aamulla huomasin vessareissulla että limatulppaa on alkanut tulemaan. Sen jälkeen sitten alkoi supistella kipeämmin, aika harvakseltaan kuitenkin. Nyt ei ole kyllä enää supistellut kipeästi. Mutta jospa tämä nyt tarkottaisi sitä että tässä ei enää kovin montaa päivää mene! :)
-Lupus 39+5
LUPUS eikös se siitä lähe eteneen. Eihän ticotico suostunu paljastaan rakenneultrassa kumpaa sukupuolta edustaa, joten toiveessa ois josko siinä 4Dssä paljastus. Eikä mulla oo edes mitään ennakkotuntemuksia kummankaan suuntaa, kun on jo siitä tyytyväinen, että tässä tilassa ollaan ja pääasia että on terve.
Kiva tietää, että muillakin on tätä emmentaalia kun tuntuu joskus tosi nololta unohdella päivänselviäkin asioita ;)
Nopeaa ja kivutonta (?) synnytystä toivotellen.
Hui, kun alkaa olla Lupuksella jännät paikat. :) Onnea matkaan, jos kohta se lähtö koittaa.
Lomailijoille kateelliset terveiset täältä, vaikka kyllähän tämä kesä on ihana ollut vaikkei ole missään matkustellutkaan. ;) Nonnalle erityiskiitos matkakertomuksesta, oli hauska saada kasvot nimimerkillle. Hyvä että vuodon syy selvisi!
EE:lle sympatiat raskausdiabeteksen kanssa kamppailuun! Mulla oli rasituksissa silloin yksi raja-arvo ja loppuraskauden mittailin kotona sokereita, mutten saanut diabetesdiagnoosia.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11404;10024;10156;10165…
Tuolla Espoon sivuilla on hyviä ohjeita odottajan ruokavaliosta ja siellä on myös raskausdiabetesruokavalioon ohjeet.
Joaliniulle nopeaa toipumista, kuulosti tosi hurjalta tuo synnytys. Onneksi on palkinto kainalossa. :)
Meillä lähenee 3kk " synttäri" . Uskomattomalla vauhdilla aika rullaa taas. Vilkutuksia kaikille ja hyvää loppuodotusta.
-v-
Taas ihan supernopeat, elämä on ollut ihan kamalaa juoksua 24/7 jo muutaman viikon, joten univelkaa on kertynyt ja se tuntuu. Nyt kuitenkin alkoi todella tarpeeseen tullut ja omasta mielestä (hah haa) hyvin ansaittu kesäloma, joten ainakin 1,5vkoa menee nyt ettei minusta tule kuulumaan. Lähdetään autolla reissuun enkä usko että tietsikkaa tulee vastaan. Vaikkakin...
LUPUS, sun tilanne kyllä hieman jännittää!!! :-D Ja varmasti JOS joku kompuutteri tulee reissussa vastaan niin tulen tarkastamaan mitä teille kuuluu... Tsemppiä tulevaan!!!
Itsellä kaikki edelleen hyvin. Väsymystä on taas ilmassa, mutta kuulunee asiaan, varsinkin kun olen tosiaan ollut koko ajan menossa. Mutta nyt en stressaa vaan lomaien ja nautin auringosta ja kesästä ja miehestä ja omasta olosta. RAUHASSA.
Vilkutuksia kaikille, nyt täytyypi mennä pakkailemaan!
Manco ja Pilkku 24+5
Tyttövauva syntyi maanantaina aamulla klo 8.15 (rv 39+6). Strategiset mitat olivat 3900 g ja 52 cm. Tänään päästiin jo kotiutumaan. Koko perhe voi hyvin, hiukan vielä tämä istuminen tuntuu ilkeältä joten laitan synnytystarinaa sitten myöhemmin... :)
-Lupus
Lupukselle heti alkuun jättisuuri onnitteluhali prinsessan syntymän johdosta! Nauttikaa vauvaperheen arjesta täysin siemauksin!
No niin, nyt on vihdoin pakaasit purettu vikaa kertaa tällä lomalla. Italian matkan jälkeen käytiin vaan pesemässä pyykkiä kotona ja suunnattiin samantien mökille rauhoittumaan muutamaksi päiväksi. Eilen tultiin sitten Hämeenlinnan Asuntomessujen kautta kotiin. Oli kyllä aika rankka päivä. Paljon tuli käveltyä...
Tänään lupasin lähteä kaverin kanssa läheiseen puistoon lastenvaatekirpparille. Jo tossa aamulla herättyäni (aamuvirkun kirous) purin kaveriltani saamani äitiyspakkauksellisen vauvanvaatteita kaappiin odottamaan käyttöä. Toivottavasti ne saadaan käyttöön mahd. pian.
Tänään menossa 10+1. Pahoinvointi on jo hellittänyt, vähän etoo välillä, mutta lääkkeitä en enää tarvitse. Vuoto loppui kans mökillä ollessa. Sain maanantaina floorakokeen tulokset ja nekin oli negaa, eli luottavaisin mielin eteenpäin kohti ens maanantain ekaa neuvolaa ja lähitulevaisuudessa häämöttävää np-ultraa. Oireita on pahoinvoinnin loppumisesta huolimatta riittämiin; rinnat aristaa iltaisin, hiki haisee ja kamalasti on finnejä. Iltaisin myös palelee ja etenkin öisin mahaa repii oikein kunnolla vaihtelevasti kummaltakin puolelta. Tällä hetkelläkin repii...eli kai sen täytyy olla hyvä merkki. Mies pitää huonoina hetkinä toivoa yllä painamalla pään vasten mun masua ja kertomalla, et kyllä sieltä kuuluu edelleen tsuku-tsuku-tsuku... :)
Nyt aamupalan laittoon ja suihkuun!
Nonna ja Nallekarkki rv 10+1
Ensiksi ISOT ONNITTELUT ja lämpimät halaukset Lupukselle ja koko perheelle! Ihan tuli tippa silmään kun luin hyvät uutiset. Melkoisen täsmällisiä ovat olleet nämä ex-hoidokkien lapsukaiset tuon maailmaan putkahtamisensa suhteen, toivottavasti linja jatkuu samana myös meidän kohdalla¿ Taidetaankin nyt sitten olla seuraavana jakautumisvuorossa jos laskettuun aikaan on tuijottamista, hui! Vaikka tässä on kyllä tuntunut nyt muutaman päivän, että lokakuun puoliväli ei koita IKINÄ. Ensi viikolla palailen töihin, joten toivottavasti ajan kuluminen sitten lähtee taas vähän nopeampaan vauhtiin.
Huiskuttajalle huiskutukset ja onnittelut sydänäänten kuulumisesta :) Joko kävitte lääkärillä? Mulla on muuten sama juttu noiden verenpaineiden kanssa, saan ne jostain syystä selvästi kohoamaan aina ¿virallisissa¿ mittaustilanteissa ja kotona rauhassa mitattuna arvot on ihan loistavat. Onneksi on tuo kotimittari niin ei tarvi suotta huolestua!
Nonnalla on ollut tosi kiva kesäloma, mukava lueskella teidän reissuista :) Nyt vain rauhallisin mielin eteenpäin, pianhan teilläkin on jo np-ultra ja sen jälkeen ainakin mulla helpotti olo tosi paljon.
Mancolle mukavaa lomaa, jos jossain välissä pääset koneen ääreen näitä juttuja lueskelemaan :) Täällä on ollut puolestaan niin hiljaiseloa, että melkein jo haaveilen kiireestä (no ei nyt sentään).
Tuittua huhuilen minäkin, ilmeisesti lomailut sujuu sielläkin rattoisasti eikä nettiin ole ehtinyt liiaksi jumittamaan. Hyvä niin, pieni tauko tekisi varmaan mullekin hyvää :) Mutta tulehan kertoilemaan kuulumisia kun taas arki kutsuu!
Mitäs Milikolle kuuluu? Joko liikkeet on alkaneet reippaasti tuntua?
Varjokkaalle, Joalinille ja kaikille muillekin jo jakautuneille myös kovasti terveisiä! Kirjoitelkaahan edelleen kuulumisianne kun vauva-arjen pyörittämiseltä ehditte, niitä on aina niin kiva lukea!
Tirpalla 4d-ultra on jo ihan nurkan takana, jännää :) Toivottavasti teidän ticotico innostuu paljastamaan itsestään enemmän kuin meidän neitokainen ja saatte ihanat muistot ultrasta mukaan :) Sulle piti vastailla tuosta raskausdiabeteksestä vähän enemmänkin, eli mulle komento sokerirasitukseen tuli alun perin siitä syystä, että painoindeksi ylitti niukasti rajan eli 25. Meillä on myös suvussa runsaasti diabetesta ja suvun naisilla tuota raskausdiabetestakin on ilmennyt melko tiuhaan. Äitiyspolilta sitten antoivat kotiin mittarin ja 2 kertaa viikossa 5 kertaa päivässä pitää noita sokeriarvoja itse mittailla. Tänään olen ekaa kertaa niitä mitannut, ja hivenen ovat raja-arvojen alapuolella ja tietysti toivon, että pysyisivätkin. Mitään tosi tiukkaa ruokavaliota en saanut ja oikeastaan kaksi suurinta muutosta liittyvät siihen, että a) pitää syödä 2-3 tunnin välein pieniä annoksia (kun tähän asti olen tankannut pari isompaa ateriaa ja muuten syöminen on jäänyt vähälle) ja b) ruokavalioon pitää lisätä runsaasti kuitua, jota saa siis täysjyväviljasta ja kasviksista. Herkutellakin saa, mutta se on hyvä tehdä niin, ettei vedä makeaa tyhjään mahaan vaan syö samalla jotain kuitupitoista, joka varmistaa sen, että sokeri imeytyy hitaammin eikä suuria sokeripiikkejä pääse tulemaan. Verensokeri pitäisi siis saada pysymään mahd. tasaisena ja hiilihydraattien määrää pitää tarkkailla jokaisen ruokailun/välipalan kohdalla. Ihan tyytyväinen olen ton ruokavalion suhteen, koska mitään hurjan radikaalia ei siis tarvi tehdä vaan lähinnä lisätä kasviksien ja muun terveellisen ruuan määrää ja muistaa syödä tasaiseen tahtiin.
Muuten tänne kuuluu ihan hyvää. Ton äitiyspolikäynnin yhteydessä tehtiin ylimääräinen ultra ja vaavi näyttäisi voivan oikein hyvin. Painoa pienellä on jo reilut 1,3 kg ja hyvin sievästi keskikäyrällä kasvaa. Aktiivisesti hän kyllä liikkuu ja maha ihan tärisee kun potkuja satelee :) Nyt on tosiaan ollut vähän sellainen viikko, että välillä on meinannut jo alkaa tuskastuttamaan tämä ajan hidas kuluminen. Suurimmat vauvaan liittyvät hankinnat on tehty ja periaatteessa tärkeät asiat on jo hyvinkin valmiina. Äitiyspakkauskin tuli viime viikolla ja se on kyllä minusta tosi ihana. Toivottavasti tuo töihin palaaminen (vielä elokuu ja syyskuun eka viikko ennen äitiyslomaa) toisi vähän vauhtia arkeen eikä ehtisi niin hartaasti keskittyä tähän odottamiseen :) Nyt on pakko lopetella, mutta kirjoitelkaahan kaikki kuulumisianne kun koneiden ääreen palailette!
EE (28+3)
Onnea Lupukselle! Mahtaa olla aika ihanaa, vaikka istuminen vähän teettääkin työtä. ;)
Kyllä täällä voidaan ihan hyvin EE ja vauvan liikkeet tuntuvat päivittäin useampaankin kertaan. Nytkin tuntui pikku hipaisu! Välillä saa ihastuneena katsoa kun vatsa värisee ja tärisee potkuista, mutta välillä puolestaan on hiljaisia päivä ja liikkeet yksittäisiä hipaisuja. No, kukas sitä jaksaisi aina urheilla ja olla liikkeessä...en minä ainakaan!
Tirpallako myös 4D-ultra on kohta vuorossa? Meillä se on ensi viikon torstaina ja jännityksellä odotan mitä ultrassa oikein näkyy ja toivon, ettei sukupuoli näkyisi selvästi ja jos lääkäri vaikka toteaisi sitä aluetta lähestyessään, etät nyt rouvalla silmät kiinni! Katsotaan miten lääkäri mahtaa toiveeseen suhtautua.
Meillä on kovasti ollut mielessä vauvaan liittyvät hankinnat, vaunut ja turvakaukalo. Tällaiset hankinnat tuntuvat ihan autonostolta, sillä vaunuun voi valita haluamansa pyörät ja ominaisuuksia on käyty hiplaamassa ja kokeilemassa kaupassa muutamaan kertaa. Myös nettiä on tutkittu ahkerasti ja viime viikolla juhlallisesti klikattiin turvakaukalo ja isofix-alustan tilaus bittiavaruuteen. Toimitus on parin viikon päästä ja säästö kaupan hintaan ~150e. Vaunutkin saa netin kautta hiukan edullisemmin, joten kunhan se turvakaukalo tulee turvallisesti perille ja nettikaupan luetettavuus on testattu, tilataan vaunutkin. Muut ostokset on sitten tehtävä kaupassa. Eilen ostin uutta verhokangastakin tulevaan vauvan huoneeseen ja viikonloppuna alkaa tapetointi ja maalausurakka. Joten yhteenvetona voisin todeta, että turhat murheet on unohdettu ja tulevaisuutta varten varustaudutaan nyt ihan oikeasti ja luottavaisesti.
Miliko
Koko perheelle lämpimät onnittelut ja tuoreelle äidille iso hali. :)
Kirjoittelin kerrankin oikein romaania ja bittiavaruushan sen sitten nielaisi. Ärsyttävää!
No, kertailen lyhyesti.
Lupukselle ja koko perheelle isot onnittelut tyttärestä. Aina, kun joku hoitoja läpi kahlaillut saa vauvan, tuntuu se suurelta onnelliselta ihmeeltä. Miltähän tuntuu, kun oma vauvan joskus saa? ;)
EE, kiva juttu, ettet joutunut insuliineille tai lääkitykselle. Toi ruokavalio kuulostaa varsin kohtuulliselta noudattaa. Onneksi viimeisten vuosikymmenien aikana kaikkien diabetesten hoito ja ruokavaliot on kehityyneet niin huikeasti, etteivät enää kaikkea kivaa ja hyvää kiellä! ;) Sun vauva on jo iso, 1.3 kg. Koita malttaa matelevaa aikaa vielä, palkinto odottaa sitten maalissa ( tai alussa, miten sen nyt ottaa.. ).
Tirpalla ja Milikolla on kohta 4d-ultrat edessä. Mielenkiintoista kuulla kokemuksistanne! Ja Tirppa pääsee lomalle, kivaa!!!
Miliko, minkä nettikaupan kautta tilasitte sen turvakaukalon? Onko ne ihan samoja merkkejä ja malleja kuin kaupoissa? Toi hinta kuulostaa houkuttelevalta. Täytyy varmaan itsekin pitää netti mielessä, kun tavaroiden hankkimisen aika on.
Nonnakin palannut reissuilta. Kiva, että asukilla kaikki hyvin, vaikka tiputtelikin. Milloin sulla on np-ultra?
Mancolle ja muille lomareissaajille huiskutuksia myös.
Meillä odotellaan np-ultraa. Aika tuli nyt torstaille. Tunnelmat hiukan sekavat. Kiva nähdä, että asukki on hengissä ja voi hyvin, mutta se niskapoimuturvotusmahdollisuuspeikko ( aika sanahiriö ;) ) hieman pelottaa. Toivottavasti pelko on aiheeton. Me päästiin jo uudelleen kuuntelemaan yksiön asukin sydänääniä, kun viime viikolla oli neuvolalääkäri. Neuvolan terkka laittoi mut kokeneimmalle lääkärille, kun varmaan kuulostin kaikkien näiden hoitorupeamien jälkeen sen tarpeessa olevalta. Se oli kyllä tosi hyvä lääkäri. Se tutki ja vakuutti, että kaikki on niinkuin kuuluu. Sydänäänetkin se löysi heti. Tuli tosi hyvä ja luottavainen mieli sekä raskauteen että neuvolan seurantaan. ;)
Ai niin, pahoinvointikin on jo hiukan helpottanut, enää oksennan vain aamuisin! :)
Terkkuja ja huiskutuksia kaikille kohta alkavaan elokuuhun,
Huiskis 12+2
Olipa jänskä aamu...yölläkin tuli tosi huonosti uni silmään...
Viikon vuodottomuuden jälkeen tuli taas ruskeaa tuhrua lauantaina ja oli kipujakin. Koko alavatsa tuntui jotenkin oudon herkältä.. Ajattelin kuitenkin, et kun verta ei tullut eikä ollut menkkakipuja, et odotan rauhassa tän aamun neuvolaan.
Oireiden väheneminen samaan aikaan kans pelotti. Pahoinvointia ei enää pahemmin ole ollut, pientä ellotusta, jos ruoka-aikaan ei ole syönyt. Tissien arkuus on kans jäänyt vaan iltoihin. Palellut ei ole pahemmin missään vaiheessa. Kovat repäisykivut on kans olleet lauantaista asti kiusana, enemmän vasemmalla puolella.
Just tulin sit sieltä ekasta neuvolasta. Kaikki ok. Sydänäänet kuului selvästi, taajuus 170, eli eka veikkaus on, että poika olis tulossa. :)
Pojalle onkin ollut jo monta vuotta nimi valmiina.
Helpotuksen huokaus pääsi ja kyyneleetkin tuli heti kun ulos päästiin. Mies vaan tokaisi omaan tuttuun tyyliinsä et " onneksi kuului, ettei tartte taas mihinkään ultraan lähtee ravaamaan"
No, mut pääasia, et kaikki on ok.
Nonna ja sitkeä Nallekarkki rv10+5
Eilen alkoi jälleen uusi raskausviikko ja samalla tuli täyteen kuusi kuukautta. Tuntuu niin ihanalta sanoa, että olen seitsemännellä kuulla! Tästä taitaa tosissaan tulla jotakin ja viisainta onkin, sillä se turvakaukalo on tilattu ja tänään ostin myös sängyn¿ehkä ei enää ole kovin aikaista tehdä hankintoja? Sängyn ostamiseen liittyi dramatiikkaan oikein kunnolla, sillä¿ Oletteko kuulleet, että Kodin Ykkösen mukaan sänky ei ole huonekalu ja huonekaluja käytetään vain olohuoneessa!? Tämän järjenjuoksun mukaan ruokapöydät, tuolit ja työpöydätkään eivät voi olla kalusteita saatikka sitten keittiökalusteet, joita samaisen kaupan huonekaluosastolla myydään. Selasin Ykkösen uusinta mainoslehteä ja kappas, takasivulla oli alennuskuponkeja, joista yhdellä luvattiin yli 100 euron huonekalukertaostoksesta 20 prosenttia alennusta. Tähän asti ihan järkevää ja päätettiin mieheni kanssa mennä ostamaan Stokken pinnasänky nyt, kun 20 prosentin alennus kyseisestä sängystä on 100 euroa eli selvää rahaa. Siis pelkkää säästöä! Moisella alennuksella ei sänkyä mistään kaupasta saisi. Sanoin huonekaluosaston myyjälle, että yksi Stokke-sänky kiitos ja tässä on alennuskuponki. Myyjän mukaan alennus ei koske sänkyjä, koska eihän niitä käytetä olohuoneessa. Siis häh...olin aluksi ihan pihalla ja sitten koitin perustella, että juuri sen vuoksihan minä Stokke-sängyn haluan, että voin sitten rullata vauvaa huoneesta toiseen sängyllä, jossa on pyörät. Ei kuulemma onnistu ja totesin tylysti, että sitten palataan asiaan myöhemmin ja lähdin pois paikalta. Hetken kuluttua myyjä juoksi perääni ja sanoi, että kysyi asiaa ja voikin antaa alennuksen. Kauppa syntyi ja kiittelin myyjää kaupan jälkeen ystävällisestä toiminnasta. Ehkä rupesi myyjää itseäänkin ihmetyttämään, että huonekaluja voi käyttää vain olohuoneessa. ;)
Mutta HUISKUTTAJA kyseli siitä nettitilauksesta. Mieheni on surffaillut ja tutkinut useampiakin nettikauppoja ja lopulta päädyttiin tilaamaan turvakaukalo osoitteesta www.pingpong-online.com ja tarkoitus on tilata vaunutkin, kunhan ensin tuo turvakaukalo tulee perille. Siellä on ihan samat jutut myynnissä kuin täällä kaupoissakin, itse asiassa valikoimaa esim. värien suhteen on enemmän, sillä nettikauppa on saksalainen ja niin ovat Teutonian vaunutkin, jotka siis ostamme. Teutoniat naapureiden kehujen perusteella ja sen vuoksi, että se tilattu turvakaukalo saadaan napsautettua kiinni suoraan vaunujen runkoon¿on sitten mukava siirtää turvakaukalo vauvoineen pyöriin kiinni ja suitsait kaupoille tai kahvilaan! ;) Jännittäväähän tilaus netin kautta on, mutta olemme käyneet katsomassa tilaamaamme tuotetta kaupassa livenä, joten tiedämme mitä pitäisi saada ja tuotteiden palautus onnistuss myös pingpongiin. Naapurini kertoi myös tilanneensa vaunut netin kautta jo jollakin nettipalstalla oli kehuttu mieheni mukaan juuri pingpongia¿vaikka nimi ei kyllä luottamusta herätä. ;)
Hienoa, että sekä NONNALLA että HUISKUTTAJALLA oli mukavia neuvolauutisia. Kyllä se sydänäänten kuuntelu ja omalla kohdalla jokainen vauvan potku tai hipaisu tuovat onnen tunteen. Onnea Huiskuttajalle torstain ultraan, samana päivänä menen ultraan itsekin. Meillä on enää 3 yötä ultrapäivään!
Miliko 24+1
Töihin paluu suoritettu! Toisaalta ihan kiva kun on taas päivissä jonkinlainen rytmi ja aika tuntuu kuluvan vähän nopeampaa kuin kotona ollessa. Vähän on tietysti työmotivaatio matalalla, kun muutama viikko enää äitiyslomaan, mutta koitetaan nyt tehdä töitä niin tuntuu sitten vielä mukavammalta jäädä vuodeksi pois :) Oletteko muut ehtineet vielä miettiä vanhempainvapaa ym. kuvioita? Meinaako teidän miehet pitää isäkuukauden? Meillä tarkoitus ois järjestää hoitokuviot niin, että jompikumpi hoitaa vauvaa ainakin vuoden ikäiseksi kotona ja mies aikoo ehdottomasti pitää kaikki mahdolliset isävapaat :) Pitää nyt sitten katsoa ens keväänä/kesänä vielä tarkemmin miltä tilanne siinä vaiheessa tuntuu ja näyttää, mutta luulisin että jos se vaan mitenkään on taloudellisesti mahdollista, niin mahd. pitkään hoidettais pientä kotona.
Raskausdiabeteksen kanssa sujuu ihan ok, vaikka välillä ottaa hermoille tuo sokeriarvojen mittailu. Laite nimittäin saattaa näyttää ensin tosi korkeaa, sallitut raja-arvot ylittävää lukemaa ja kun mittaan epäuskoisena minuutin päästä uudelleen, niin arvo saattaakin olla tosi hyvä ja rajojen sisällä :O Ruokavalion noudattaminen ei sinällään ole tuottanut ongelmia (tosin porkkanat ja ruisleipä tökkii jo välillä...) mutta en ole vielä vakuuttuunut että riittääkö se pitämään sokeriarvot kurissa :/ Pitää nyt mittailla vielä tämä viikko ja ottaa sitten yhteyttä äitipolille jos arvot vielä näyttävät kummalliselta.
Kiva lukea kun kaikilla tuntuu menevän raskaudet neuvolakäynteineen hyvin! Etenkin Miliko vaikuttaa niin seesteiseltä ja hyvinvoivalta, että melkein kadehdituttaa :) Itsellä on välillä pinna tosi tiukalla ja tuntuu, että tätä raskautta on kestänyt jo ikuisuuden, mutta sitten taas pian onneksi muistaa kuinka onnellinen ja kiitollinen tästä oikeasti kuitenkin on. Viime yönä näin ihanaa unta, että imetin meidän suloista pientä poikaa (!!) ja heräsin aamulla aivan euforiseen olotilaan :)
No joo, tänne ei tosiaan sen kummempia, mutta kirjoitelkaahan kaikki kuulumisianne vaikkei mitään ihmeempää kerrottavaa olisikaan!
Oikein mukavaa viikon jatkoa toivotellen,
EE (29+1)
LUPUKSELLE ISO ONNITTELURUTISTUS PRINSESSASTA!!!
Uutisen luinkin jo viime viikolla, nyt tulee sitten onnittelutkin... Niin on taas yksi hoidokki jakautunut, ihanaa! :-)
Lomasta on jokseenkin puolet takana ja matka jatkuu taas kohta. Tulin vain pikaisesti moikkaamaan että hengissä ollaan... ja tietty onnittelemaan Lupusta.
Palailen paremmalla ajalla kuulumisten ja kommenttien kera!
t: Manco ja Pilkku 26+1
Ekaksi isot kiitokset kaikille onnitteluista!! <3
Nyt kykenen jo istumaan suht normaalisti, joten ajattelin vähän laittaa synnytystarinaa...
Supistukset alkoivat sunnuntaina aamusta, mutta niitä tuli todella harvakseltaan joten en niihin oikeastaan kiinnittänyt huomiota. Illalla ne sitten alkoivat tulemaan kovempina ja säännöllisemmin, ja joskus klo 22 aikaan alkoivat jo tuntumaan kunnolla. Yhden aikaan yöllä herätin miehen kun en enää kestänyt olla, ja klo 1.45 olimme sairaalassa. Tässä vaiheessa supistuksia tuli n. 5 minuutin välein.
Kätilö tutki minut ja olin vasta 1 cm auki. Siinä vaiheessa kyllä iski epätoivo, ajattelin että kuinka kauan tämä oikein kestää... kätilö antoi vaihtoehdoiksi jäädä sairaalaan tai lähteä kotiin. En halunnut enää kotiin, joten pääsimme lepäilemään ja minulle annettin petidiini-piikki persuuksiin. Tässä vaiheessa kello oli jotain 3 aamulla.
Ihme kyllä sain torkuttua aina supistusten välin tuon kipupiikin avulla. Pääni meni ihan sekaisin tuosta piikistä... 3-4 tuntia siinä sitten torkuttiin miehen kanssa, kunnes kivut olivat taas kovemmat ja pyysin kätilöä paikalle toiveena saada lisää jotain kipulääkettä. Kätilö tutki taas kohdunsuun tilanteen, ja meni aika hämilleen kun olinkin jo täysin auki. Ei taida olla kovin yleistä ensisynnyttäjillä että avautumisvaihe menee noin nopeasti... ja menin kyllä itsekin aika paniikkiin kun kätilö tokaisi että nyt lähdetään synnyttämään! Taisin siinä parkaista hädissäni että enkö saakaan epiduraalia :)
Ponnistusvaihe mentiin siis pelkällä ilokaasulla, josta ei kyllä mitään apua ollut minulle. Supistukset heikkenivät, joten sain oksitosiinia vauhdittamaan hommaa. Lisäksi vauvan pää oli jotenkin oudossa asennossa, tämän vuoksi ponnistusvaiheen kestoksi tuli 1 h 15 min. Täytyy sanoa, että tuo petidiini oli kyllä aikamoinen lääke, pääni oli tuossa ponnistusvaiheessa vielä aikalailla sekaisin, meinasin edelleen torkahdella supistusten välillä! :) No, auttoi ainakin rentoutumaan...
Vauva syntyi klo 8.15. Itselleni ei jäänyt mitään traumoja vaikka lähes luomuna mentiinkin. Nyt täällä harjoitellaan vauvanhoitoa, neiti on aika äkkipikainen tapaus, äitiinsä tullut :) vaipanvaihtoa inhoaa selvästi ja nostaa kyllä metelin jos tissiä ei saa juuri silloin kun haluaa!
Tsemppiä kaikille loppuraskauteen! Käyn kyllä lukemassa kuulumisianne ja kommentoimassa sen verran kun ehdin. Nyt täytyy taas mennä, neiti kutsuu! :)
-Lupus ja neitokainen 2 viikkoa
Ihanaa, kun kesä tuli sitten kuitenkin. Lomat on kyllä jo hyvän pätkää takana, mutta onneksi on vapaapäiviä nauttia auringosta.
Lupuksen synnytys kuulosti aika hurjalta. Tehokkaasti ne sut troppas, kun melkein nukuit synnytyssalissakin! Onneksi päädyitte jäämään sairaalaan odottelemaan, muuten olis voinut tulla melkoinen äkkilähtö ja hiukkasen kiirekin! ;) Onnittelut vielä prinsessasta!
Miliko, miten teidän ultrakuulumiset? Meillä oli, huoh, kaikki niinkuin pitääkin. NKL:lla oli tosi ihana, kokenut kätilö, joka ultran teki. Kyytiläinen oli melko itsepäinen, ei meinannut millään suostua esittelemään niskaansa. Lopulta kuitenkin pitkän ultrailun tulosena kaikki kriittiset mitat saatiin katsottua. Olisivat aikaistaneet ultran perusteella LA:ta, mutta koska hedelmöityspäivä varmasti tiedossa, eivät sitä lähteneet kuitenkaan muuttamaan. Aika huikeeta katsella sellaista mini-ihmistä sisällään puuhailemassa!
EE:kin palaillu töihin. Joko päivät kuluvat nopeammin? Kiva, että diabeteksen kanssa sujuu jo. Oikealla asenteellahan lähes kaikesta selviää. Kyselit isyysvapaiden pitämisistä. Meillä ainakin mies pitää kaikki lakisääteiset lomat ja vapaat, kun vauva synyy. Olettaen tietenkin, että kaikki menee niinkuin pitää...
Mistä olette muuten löytäneet hyviä, istuvia mammahousuja? Kohtuulliseen hintaan? Minä olen niitä pikkuhiljaa ruvennut tulevaisuuutta varten katsomaan, pareja kokeilinkin. Eipä olleet kovin kivoja.. Edestä oli hyvännäköisiä, mahan kohdalta oikein mukavia, mutta takaa, aargh... Vinkkejä otetaan vastaan!
Aurinkoisia kesäpäiviä,
Huiskis
Liekö helle saanut kaikki pysymään visusti pois koneen ääressä, sillä kovin hiljaista on ollut. Nyt kun Huiskuttajakin kävi kertomassa ultrakuulumisia, voisin itsekin kertoa omistani. Ja hienoa, että Huiskuttajalla oli kaikki mallillaan ultran suhteen. Nyt voit jo vähän rentoutua.
Viime viikolla käytiin mieheni kanssa 4d-ultrassa. Kovin pitkään ja tarkkaan lääkäri vauvaa ultraili ja mittasi ja totesi kaiken olevan kunnossa. Viikko sitten painoa oli jo hienot 750g ja tällä hetkellä varmasti jo paljon enemmän. Tuon ihanuuden siitä, että kaikki on kunnossa, meninkin ultraan kuulemaan, en hakemaan täydellistä passikuvaa vauvasta. Aikamoisen työn lääkäri teki, että sai vauvan kasvot kuvaan ilman edessä heiluvia käsiä...mutta ihana kuva ja dvd saatiin lopulta mukaamme kotiin. Tuolla tuo vauvan kasvokuva killuu jääkaapin ovessa, jotta sitä voi monta kertaa päivässä tuijotella. Pikkuinen näyttää ihan oikealta vauvalta! Aika hurjaa!
Kelasta sain jo ilmoituksen siitä, että äitiyspakkaus tulee parin viikon sisällä. Hassua, joka askeleella tämä homma alkaa tulla todellisemmaksi ja todellisemmaksi.
Nyt on jatkettava helteen pitelemistä ja lomailtava kunnolla vielä loppuviikko, jotta jaksan ottaa uudet ekaluokkalaiset maanantaina vastaan!
Miliko 25+3
Heipsan kaikille ja terveiset Italiasta! Matka sujui oikein mainiosti, pientä vuotelua oli, mutta syyksi selvisi kohdussa ollut hematooma. Milanossa kävin lääkärissä ja ultralla katsottiin, et kaikki oli ok. Nallekarkki hienosti siellä uiskenteli ja vastasi täysin viikkoja.
Eilen tultiin takaisin Suomeen. Matkakertomus löytyy osoitteesta http://lumi-nonna.vuodatus.net/ ja sivulta löytyy myös mun kuva...matkakuvia sit myöhemmin.
Joalinille onnea pienestä ihmeestä. Voi kun itsekin pääsis jo noille lukemille.
Puolentoista viikon päästä on eka neuvola. Eilen kävin jo bakteerinäytteessä kun Milanossa määrätty hiivakuuri ei ole oikein purrut ja pelkään bakteerivaginoosia...oireet on aika samanlaiset kuin viimeksi siinä.
Tänään olen ollut ekaa kertaa ilman inkivääriä aamulla. Vähän pelottaa pahan olon katoaminen, mutta ei auta kuin odottaa sitä neuvolaa. Toivottavasti ne sydänäänet kuuluu. Muuten voi tälle neurootikolle tulla taas ultrakeikka. Rinnat kuitenkin aristaa edelleen, mahaa nippailee enemmän ja vähemmän (varsinkin iltaisin sängyssä repii oikein antaumuksella). Matkan jälkeen paino oli samoissa lukemissa kuin ennen sinnä lähtöäkin mutta silti farkut ei menneet enää mahan kohdalta kiinni...täytyy vissiin täälläkin alkaa pikkuhiljaa haaveilla äitiyshousuista.
Vähän huonoja uutisia saatiin heti kotiin palattuamme. Viimeisillään raskaana olevan kaverin mies oli matkamme aikana kuollut liikenneonnettomuudessa. Polkupyörällä oli ollut liikkeellä lapissa ja asuntovaunu oli ajanut päälle. Sääliksi käy ja pelottaa...pistää kummasti miettimään, kuinka pienetkin riidat täytyy aina saada sovittua ennen eroamista toisesta lyhyeksikin aikaa.
Nyt tää päivä pyykinpesua ja kavereiden tapaamista ja sit huomenna mökille perheen pariin lomailemaan. Serkku ja sen vaimo tulee sinne kans. Odotan oikein innolla viikonloppua. Olisin jo halunnut lähteä tänään, mut miehellä on kaverin polttarit illalla...saa sitten kyyditä krapulaisen kaverin mukanaan mökille.
Mut nyt syömään!
Nonna ja Nallekarkki rv 9+2