kissat ja vauva
Minulla on kaksi kissaa ja 62 m2 kaksio. Toistaiseksi kissat eivät ole päässeet makkariin ollenkaan vaan elävät akselilla eteinen-keittiö-olohuone.
Toivon tulevani raskaaksi.
Miten olette järjestäneet vauva-kissa-jutut?
Missä vauva nukkuu ja miten? Olen pohtinut pinnasänkyä, jossa olisi puupinnakatto saranoilla. Olisiko fiksua nukkua vauvan kanssa makkarissa ovi suljettuna vai antaisiko vanhemmille rauhan, jos vauva olisi unilla toisaalla?
Kissani pelkäävät pieniä lapsia, mutta eivät niin paljon vauvoja.
Kommentit (11)
Toivoisin että muutettaisiin vähän isompaan, mutta hetki aiotaan sinnitellä.
Meillä meni siis viimeisimmän kanssa lähes 6kk ennen kuin kissat pääsi taas makkariin. Pinnasänky on mun puolella ihan sängyssä kiinni laita alas laskettuna. Tosin vauvan ja mun välissä on pari tyynyä, kun toi nuorempi ei tykkää peitosta, mutta haluaa nukkua kyljellään ja pitää tyynyä tai käärittyä peittoa jalkojen välissä.
Sinä aikana kun makkari on ollut suljettuna niin kissat ja vauva on jo ehtineet niin tottua toisiinsa, että niitä ei enää kiinnosta mennä pinnasänkyyn. Toisaaltaan olenhan minä sitten vieressä nostamassa kisun pois.
Meillä on toinen sänky olohuoneessa missä vauva nukkuu päivisin, kun yleensä päivällä ei tule asiaa yläkertaan. Kertaakaan ei ole kissat alakerran sänkyyn yrittäneet.
Muista myös tehdä heti alussa selväksi, että sinä olet vauvan emo ja olet nyt hierarkiassa korkeimmalla. Kissoilla kun on toisinaan hassu luulo, että he määräävät talossa : )
Kyllä meillä on aika selvää se kuka määrää. Enemmänkin olen huolissani siitä kuinka mustiksia kissat tulevat olemaan. Vrt. esikoinen ja uusi lapsi.
ap
Vauvan viereen eivät kissa juuri vapaaehtoisesti edes menneet ja yötkin vietimme ihan samassa makuuhuoneessa. Ehkä esikoisen synnyttyä nukuimme muutaman yön makuuhuoneen ovi suljettuna, mutta koska aikaisemminkin kissat ja koira ovat nukkuneet makuuhuoneessa (ja meidän sängyssämme, hui...), palasimme nopeasti tavalliseen järjestelyyn.
Nyt, kun kuopuskin on jo 2-vuotias, tulevat lapset ja eläimet hyvin toimeen. Nuorempi lapsemme nukkuu päiväunensa makuuhuoneessamme, ja aina kaverina on vähintään yksi kissa, usein molemmat.
Eli ilman hysteriaa ja vouhottamistakin pärjää, kun pitää maalaisjärjen kädessä.
Sitten kun se oli mielestään tarpeeksi saanut kostettua niin lopetti. Kusi ehkä noin kuuteen paikkaan. Pissasi myös minun takkiini, joka riippui lastennaulakossa ja jopa verhoihin joka on meille mysteeri miten se siinä onnistui.
Vauvalle ei ole koskaan tehneet mitään. Hieman uteliaina nuuhkivat aluksi, mutta siihen lopahti kiinnostus. Meille kyllä kostettiin, mutta ei suoraan vauvalle.
4
Naurattaa ihan, koska olen ihan varma että näin tulee käymään :D
ap
Se söi mun laittaman ruuan vasta yöllä. Eikä se ollut näkevinäänkään meitä kumpaakaan. Iskästä se tykkäsi ihan niin kuin ennenkin. Olihan iskä pysynyt kotona koko ajan, eikä liioin tuonut sitä huutavaa rääpälettä meidän pieneen asuntoon.
koska mulle kävi monesti vaikka varovainen olinkin niin, että lähdin kotoa ja vasta jonkun matkaa kuljettuani rupesin haistelemaan, että mistä tuo ummehtunut kamala haju tulee. No ruumiinlämpöhän se lämmitti sen kissankusisen takin( tai muun vaatteen ) ja aurinko ja 25 asteen helle teki oman tehtävänsä.
4
Meillä lapsi oppi aikaisin liikkumaan itekseen (6kk jo konttasi ja nousi pystyyn). Varmaan joskus silloin avattiin ovi kissalle. Meillä kissa ulkokissa, ja hänellä pääsy meidän asumattomaan kellarikerrokseen (viihtyy siellä hyvin) luukun kautta, joten seuraavan vauvan kanssa laitetaan varmaan kissa yöksi usein ulos. Nytkin haluaa viettää öitä ulkona saalistaen.
Säälittää.