Lue keskustelun säännöt.
Muistakaa joka päivä, että se voi olla jonkun viimeinen...
29.06.2007 |
Läheinen ihminen kuoli. Taas tämä iänikuinen klisee, mutta totuus palaa mieleen...muista aina, koskaan et tiedä itsesi tai toisten päivien määrää.
Muista kertoa heille joita rakastat se riittävän usein että se on heille aina selvää. Pyri selvittämään riidat. Ole lähellä ja tukena kun toinen tarvii. Ei varmaan monikaan asia tunnu kurjemmalta kun toisen nukuttua pois lopullisesti jäädä miettimään asioita joita vielä olisi halunnut sanoa, halausta jota ei antanut, kyläilyä jota ei " ehtinyt" tehdä vaikka toinen odotti :,(
Tarjan muistolle <3
Kommentit (4)
Juuri tänään tuli mieleen, että mitäs jos ei mies tulekaan töistä kotiin. Vaan tuleekin poliisit ovelle. En tiedä miksi tämä tuli mieleeni, mutta ihan karmea olo siitä tuli.
Voi sitä onnen tunnetta kun ovi lopulta avautui ja mieheni tuli kotiin. Ja 1 v lapsemme hihkuu onnesta. Isi sai tänään extra isot halaukset.
Koskaan emme tiedä, kuka täältä seuraavana lähtee.
Voimia sinulle, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minultakin kuoli nuori läheinen äkillisesti kaksi viikkoa sitten. Olen ollut niin surullinen, kun en saanut sanoa hänelle hyvästejä.
Nyt minulla on karmeita tuntemuksia välillä, että kohta joku läheinen taas kuolee. Yritän jopa ottaa läheisistäni enemmän valokuvia, että minulla olisi sitten muistoja. Ei ole hyvä elää kokoajan ajatellen mahdollista kuolemaa.
Tuntuu vaan että niin paljon riidellään turhastakin, ollaan ilkeitä ja välinpitämättömiä, itsekkäitä... Ei pidä ajatella sitä kuolemaan, vaan olisi hyvä olla välittävä ja positiivinen muita kohtaan muutenkin ja selvittää riidat ja kaunat...sitätarkoitin. Voimia sinulle. Ap
Olet vallan oikeassa, kiitos myös muistutuksesta.