Anoppien kootut kommentit

lakaan sillä hetkellä lastenhoitoapua, meillä ongelma on lähinnä siinä, että mies on äitinsä tossun alla eikä tieto kulje puolin eikä toisin. Anoppi tuli hyvin kylmäkiskoinena sisälle kyselemään että mikä täällä on hätänä, että mihin apua tarvitaan.

Ja imetystilanne on sellainen , että en kaipaa siihen ulkopuolisia riitelemään, kun anopilla oli paljonkin sanottavaa, mikä ei edes siihen asiaan kuulunut. Sanoin totta kai, että menen nyt rauhassa imettämään.

Asia on nyt loppuun käsitelty, en ymmärrä miksi minun kimppuuni hyökätään, jos kerron mitä anoppi on sanonut, eikö ketjun tarkoitus ollut vain kertoa näitä lohkaisuja?

Vierailija:

Ehkä anoppi on ymmärtänyt asian niin että hän ei saa tulla kyläänkään. Sitä et varmaan tarkoittanut kuitenkaan, koska hänhän tuli teille alunperin miehesi kutsumana, en itsekään olisi tykännyt jos ovella olisi pitänyt kääntyä takaisin. Voihan siinä sitten esikoista vaikka leikityttää, jos ei muuta.

Tuosta imetyksestä pakko myös kysyä miksi ihmeessä lukittauduit makuuhuoneeseen ja vielä " pidit ovesta kiinni" ?? What the hell? Jos et kehtaa imettää anoppisi seurassa, kai sanoit hänelle ennen makuuhuoneeseen säntäämistä, että haluan imettää rauhassa?

Vierailija:

että mies saisi tehtyä autoremonttia, mies oli kutsunut tietämättäni. Kun anoppi tuli yllättäen, ilmoitin ettei lastenhoitoapua tarvittaisi, niin hän alkoi kamalan läksytyksen ja toivotti minulle, että hankkituisin hoitoon. Lisäksi kun menin makuuhuoneeseen imettämään, niin anoppi yritti tunkea sinne. Pidin ovesta kiinni ja pyysin häntä poistumaan. Hän kiljui oven takana, että kutsu poliisi hakemaan. 4-vuotias esikoinen kuunteli silmät pyöreinä mummun puheita.

Ei olla hirveästi keskusteltu tämän tapauksen jälkeen, nuorempikin on kohta 3-vuotias. Tämä anoppi on aktiivinen järjestöihminen ja niin lupsakka mummu muiden silmissä, mutta minua ei ole koskaan voinut sietää ja antaa sen kyllä näkyä. Hän mm. sanoi pojalleen, kun tämä ilmoitti, että meille on tulossa toinen lapsi, että ei missään tapauksessa pitäisi enää minun (pirttihirmun) kanssa lapsia tehdä.

Hän on vähän aikaa sitten sairastunut kuoleman vakavasti;(

otan osaa, kaipa niitä ihaniakin anoppeja on siinä missä niitä toisiakin.

kun ei hänelläkään riittänyt. En kehdaanut sanoa, että hyvin harvoin se noin vain loppuu. Oli niin varman oloinen ettei riitä. Silloin ärsytti.



Lapseni yksivuotissyntymäpäivänä totesi kaikkien kuullen että olen samanlainen kuin hänen äitinsä, joka sekin imetti pitkään. Siis pitkään, minusta normaalinajan. Siitä ei tietenkään enää puhunut mitään että itsellään maito loppui jo muutaman viikon päästä. Antoi kuvan, että heilläpä imetetään pitkään.

Olimme vastarakastuneita ja minut kutsuttiin nykyisten appivanhempien luokse ensi-illalliselle. Anoppi sanoi miehelleni " Tiesitkös, että Milla on värjännyt hiuksensa mustaksi?" . (Milla oli mieheni edellinen tyttöystävä). Ja minua blonditeltiin appiukon toimesta negatiiviseen sävyyn.



Eikä tässä todellakaan kaikki...Moneen kertaan yrittivät hiillostaa ulos, mutta minä jäin kuin rutto.

mutta kyllä niitä sammakoita lentelee välillä hänenkin suustaan.



Nuorempana poltin tupakkaa enkä todellakaan kailottanut asiaa perheelleni. Anopin nähden kyllä poltin mutta hän tiesi tasan tarkkaa että vanhempani eivät asiasta tiedä (tai varmaan tiesivät = haistoivat, mutta asiasta ei keskusteltu).



No anyway, meillä oli sitten oikein isomman puoleiset sukujuhlat ja appivanhemmatkin oli kutsuttu kylään. Olimme juuri mieheni kanssa saaneet ensimmäisen yhteisen vuokra-asuntomme ja tarkoitus oli alkaa kantelemaan tavaroita sinne heti kun juhlat oli juhlittu. Niin eikös tämä armas anoppi mennyt ja paukaissut keskellä sukujuhlia että " sitten XXX:nkin täytyy lopettaa tuo tupakan poltto niin jää rahaa enemmän asumiseen" ... Hieman sain pitkiä katseita niskaani loppu illan.

ja jatkuvasti möläyttelee vaikka mitä.

Mun veli kuoli pari vuotta sitten ja mun nuorimmainen oli silloin 1kk.

Niin anoppi sitten totesi miehelleni, kun imetin juuri suruviestin saatuani vauvaa, että " Nyt kyllä menee maito pilalle ja ei XXXX pysty enää imettämään" .

Tiedän kyllä, että shokki voi vaikuttaa imetykseen mutta ei sitä nyt tulla ääneen sanomaan siihen viereen......



On myös kertonut, ettei meihin ollenkaan luottanut, kun eka muksu syntyi ja oli jatkuvasti huolissaan, että kuinka me osataan hoitaa vauvaa. (Itsellään siis 1 lapsi )

Vierailija:

Lapsella ikää 13 kk. Samasta lapsesta sama anoppi " kyllähän se nyt kuolee" , kun syntyi 33 viikolla.

Tässä muutama:



Et pärjää kolmen pienen lapsen kanssa. Tämän anoppi sanoi päivänä, jona sain kuulla odottavani kaksosia. Esikoinen oli tuolloin 2,5v. Tuohon jatkoksi vielä, että ne syntyy monta kuukautta etuajassa koska eivät millään mahdu olemaan näin pienen ihmisen sisällä. Ihan täysiaikaisina syntyivät.

Kerran imettäessäni vauvoja yhtäaikaa, alkoi nauraa. Käski esikoisenkin nauraa ja sanoa äitille, että on hullu.

olimme jo muuttaneet yhteen, mutta anopin kanssa ei oltu tutustuttu vielä paljoakaan. Menimme anopin luo, hän kutsui meidän olohuoneesta pöytään eikä minulle ollut katettu lautasta pöytään. Mies sitten siitä silminnähden otti herneen nenäänsä ja otti minulle lautasen kaapista, voitte kuvitella että meni fiilis ja ruokahalut. Anoppi vaan tokas pojalleen, että ajatteli ettei xxx syö kuitenkaan, kun on tuommoinen luuviulu.

" millähän se on taas ruokkinut nuo lapset, puurollako"

" teiän lapset ovat niin meluisia"



jepjep

Ystävällistä joo, mutta ei 3kk:tta vanhaa vauvaa voi antaa moneksi vuorokaudeksi hoitoon jos vauva on täysimetyksellä!!! Vauva ei ehkä halua (ei siis ota tuttipulloa) ja äidin rinnat räjähtää maidosta!!!! Ja siks toiseksi: kuka haluaisi antaa vastasyntynyttä vauvaansa anopille vuorokausiksi???

Just, pojalleen olis voinut sen mennä sanomaan :-D

Odotin esikoista ja anoppi antoi lehtileikkeen jossa lasta kehotetaan pitämään hyvänä.

" tiedätkö, että sitä lasta täytyy sitten pitää sylissä ja halata ja hoitaa?"



Lapsi oli syntynyt:

" nyt sinun täytyy leikata nuo pitkät hiukset lyhyiksi ja lopettaa meikkaaminen, ei sinulla äitinä ole sellaisiin aikaa"



" Ei se nyt siihen tukehdu" = antoi ison karkin 2-vuotiaalle



" Eihän se nyt sinne järveen mene" = päästi 3-vuotiaan yksin juoksemaan äkkisyvälle rannalle



" Ai teille vai? Jaa" = kerroimme että meille tulee toinen lapsi.

mutta paukaisi synnytyssaliin vajaa tunti synnytyksen jälkeen. Siskonsa kanssa vielä.



Arvatkaapa naurattiko???

Ja kun vauva syntyi niin kummasteli kuinka se on niin erin näköinen ja kokoinen kuin miehen toinen lapsi joka on tosiaan eri naiselle.

Saapui myös synnärille kutsumatta. Ei kyselly vointejani tai synnytyksen kulkua, kertoi vain omista synnytyksistään kuinka ne olivat niin kamalia ja hänen elämä on niin kamalaa.. Itsesääliä.

onneksi ei vaan enää kaikkee muista, on ollu pakko häivyttää mielestään..



Mm. " Eihän noista tisseistä voi maitoa tulla riittävästi kun on niin pienet " . Tämä kommentti useaan otteeseen, kun imetin esikoista ja hyvin riitti 8kk, kunnes jouduin lääkityksen vuoksi lopettamaan. Kiva kommentti kuultavaksi kun on uunituore ja epävarma äiti, ekan kerran sanoi tämän kun vauva oli vasta kuukauden vanha...





Todella surullista tuo 21:n kertoma kommentti...:-(

mitä hän piti lapsemme nimestä. " Onpa mitäänsanomaton nimi" , oli vastaus.

Vauvan ollessa muutaman kk:n ikäinen, opetellessaan soseiden syöntiä, olimme anoppilassa. Anoppi oli tehnyt ruokaa ja kysyin, onko perunoissa suolaa. Anoppi tokaisi, että:" ei se nyt yhteen suolapottuun kuole!" Ei varmaankaan, mutta jäi antamatta, koska en halunnut antaa pienelleni suolalla maustettuja pottuja!

voin kuvitella, että näistä tämän ketjun valittajista sitä hirviöanoppeja tuleekin.

Erottiin miehen kanssa alkuvuodesta, vaikka olen raskaana. Tähän liittyi paljon asioita mitä ei todellakaan anopille kertonut (miehellä toinen nainen yms)

1. " Miksei se xxxx tehnyt aborttia kun erositte?" mies kertoi tämän. No varmaan siksi ettei ole lapsen syy että isä on pukki...

2. " Älä sinä huolehdi siitä, kyllä xxxx pärjää onhan hänellä vanhemmat apuna" sanoi siis näin exälle kun tämä mietti miten jaksan vauvan ja esikoisen kanssa. Tuskin on minun vanhempieni asia olla KOKOAJAN apuna. En kyllä usko, että exäkään paljoa " jaksaa" apuna olla, kun viina ja naiset vie mukanaan.

3. Anoppi on pari kertaa kysynyt miten mahdan pärjätä yksikseni. Yleensä olen vastannut, että varmaan ihan ok. No kerran sitten totesin, että raskasta tulee olemaan. anopin kommentti oli " kyllä minäkin pärjäsin vauvan ja lapsen kanssa vaikka mies oli vuorotyössä!" No tämä lapsi oli koulussa ja on se vähän eriasia kun se mieskin on kuitenkin joka päivä kotona, vaikka vuorotyössä käykin...