Anoppien kootut kommentit

Onneksi mies tuli hätiin ennenkuin minulla pääsi itku. Oli näet todella arka aihe. Kyllä oli lopulta anoppi ihmeissään, kun imetin poikaa yli vuoden.

Nyt nämä jo naurattaa, mutta silloin hormoonihuurussa ja esikoisen tuoreena äitinä purin hammasta :)



Jouluna, esikoisen ollessa vajaa 3 kk anoppi sanoi " kyllä me voidaan ottaa se hoitoon, niin saatte viettää rauhassa joulua" ... MITÄ?



Olin kertonut täysimettäväni sen 6 kk, mutta lapsen ollessa 4 kk anoppi toi " tuliaisena" päärynäsosetta. " Voihan sitä maistiaisia antaa, vaikkei varsinaisesti syöttäisikään" . EI KIITOS!

minun mielestä on todella ystävällista tarjota lastenhoitoapua?

Mitä nyt joskus nimittelee mua jollain miehen exän nimellä. Mutta tympäisee vähän ne jatkuvat lastenkasvatusneuvot, kun olevinaan tietää kaiken paremmin kun on niin pitkä kokemus kahden lapsen kasvattamisesta joskus 70-luvulta lähtien, joo.....

" Ette kai työ enempää näitä tee?"

Vierailija:

minun mielestä on todella ystävällista tarjota lastenhoitoapua?

Tarkoitit varmaan tuota minun kommenttiani? Juu, kyllä minustakin on nyt ystävällistä tarjota lastenhoitoapua, mutta lapsen ollessa vajaa 3-kuinen ja täysimetyksellä, en olisi voinutkaan kuvitalla antavani häntä hoitoon ja vielä jouluna, joka on ehdottomasti perhejuhla!

sanoi anoppi, kun ilmoitimme menvämme naimisiin. Se oli kuulemma vitsi, hah haa

ja joku tarjoutuu niin mulle on ihan sama onko joulu vai juhannus. Ei se 3kk siitä joulusta mitään vielä tajua.

olin äärimmäisen väsynyt puolen vuoden rikkonaisten öiden takia (vauva heräsi joka yö tunnin välein). Menin sitten mainitsemaan anopille, että jaksan käydä lasten kanssa ulkona vain kerran päivässä, kun kuopuksella on päivän ainoa pitkä uni meneillään. Anoppi siihen, että " kyllä meidän pojat saivat ulkoilla joka päivä kaksi kertaa ja pari tuntia kerralla" . Totuus oli se, että anoppi muisteli aikaa, jolloin poikansa olivat isompia ja menivät itse ulos, kun anoppi itse jäi sisälle möllöttämään.



Sain pidettyä suuni kiinni, mutta omalle äidille tuli sitten purettua painetta :)

" Onpas xx lihonut!"



Kommentti minusta kun olin raskaana 4. kuulla ja anoppi näki ekan kerran mut " siunatussa tilassa" . Jep, olihan mulla söpö masu jo pullahtanut esiin. Vitutti niin helkutisti (anoppi aina hokenut, että kyllä minäkin olin ennen hoikka mutta lasten syntymän takia kaikki lihoo). Onneksi mies oli valveutunut ja totesi äidilleen, että vaimo on kyllä raskaana, eikä silloin tavata puhua lihomisesta vaan mahan kasvusta :)

Lapsella ikää 13 kk. Samasta lapsesta sama anoppi " kyllähän se nyt kuolee" , kun syntyi 33 viikolla.

Ostettiin tänä vuonna oma asunto, joka on vasta remontoitu hienosti ja meidän perheen koolle sopivan kokoinen. Anoppi sanoi tässä yhtenä päivänä: " No asutte siinä sen pakolliset pari vuotta ja sitten muutatte rivitaloon."



Täh? Meistä kumpikaan ei halua asumaan rivitaloon ja miksi muuttaa pois asunnosta josta me kaikki pidetään.

vauvanhoito on jo ihan toinen juttu. Meilläkään ei anoppi tajunnut näiden eroa. Ei sittenkään kun häneltä ei sitä maitoa nyt enää rinnoista tule. Lastenhoitoapua onkin sitten ollut nihkeemmin tarjolla heti kun lapset on vähän isompia ja " työläämpiä" .

ja pyytäneen sinne omatoimisesti. Jaksaa joka kerran tavatessamme ihmetellä 1,5 vuotiastamme joka ei ole vielä täysin oppinut potalle. Sähköasentajamieheni on myös puhunut 1,5 vuotiaana pitkiä lauseita ja jopa kommentoinut aikuisten puheita sarkastiseen sävyyn.

että mies saisi tehtyä autoremonttia, mies oli kutsunut tietämättäni. Kun anoppi tuli yllättäen, ilmoitin ettei lastenhoitoapua tarvittaisi, niin hän alkoi kamalan läksytyksen ja toivotti minulle, että hankkituisin hoitoon. Lisäksi kun menin makuuhuoneeseen imettämään, niin anoppi yritti tunkea sinne. Pidin ovesta kiinni ja pyysin häntä poistumaan. Hän kiljui oven takana, että kutsu poliisi hakemaan. 4-vuotias esikoinen kuunteli silmät pyöreinä mummun puheita.

Ei olla hirveästi keskusteltu tämän tapauksen jälkeen, nuorempikin on kohta 3-vuotias. Tämä anoppi on aktiivinen järjestöihminen ja niin lupsakka mummu muiden silmissä, mutta minua ei ole koskaan voinut sietää ja antaa sen kyllä näkyä. Hän mm. sanoi pojalleen, kun tämä ilmoitti, että meille on tulossa toinen lapsi, että ei missään tapauksessa pitäisi enää minun (pirttihirmun) kanssa lapsia tehdä.

Ei ilmoittanut mitään, että ei tulekaan. Sitten kun mies kyseli puhelimitse anopilta, että meinaako tulla, niin ei kuulemma ehtinyt kun piti marjoja poimia pensaista (just silloin) ja tehdä marjoista mehua. Kun olin vähän ihmetellyt asiaa, niin oli sanonut että tulisi sekin... joskus auttamaan tänne vaikka marjojen poiminnassa, niin tietäis ettei täältä työt lopu ja alkanut valittaa omaa kohtaloaan että ei oo silläkään helppoa elämä. Ei tosin sanonut sitä mulle vaan miehelleni. Jotenkin vaan en ymmärtänyt että piti just se synttärien aika tehdä just sitä marjojen poimintaa ja mehun keittämistä, kun ei ne synttäritkään kauaa ois kestänyt.

Kun rupesin odottamaan toista lasta sanoi minulle:" Laita nyt tuo tyyppi nukkumaan alakertaan äläkä päästä sitä enää makuuhuoneeseen." Mieheni on ainut lapsi.

KUOPUKSEMME MENEHDYTTYÄ RVKOLLA 36 KOHTUUN, ANOPPI KIPITTI MEILLE 200KM:N PÄÄSTÄ REILUN VIIKON KULUTTUA TAPAHTUNEESTA JA TOTESI KYLMÄN RAUHALLISESTI ETTÄ POIKANSA ON TOIPUNUT HYVIN KUN EI KOLMATTA LASTA KOSKAAN OLISI HALUNNUTKAAN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mieheni yritti tukea oman surunsa keskellä minua, eikä päässyt itse aloittamaan surutyötä. Hyvinpä joo anoppi poikansa tuntee, ei mitenkään. Kaikkea olen tältä ihmiseltä niskaani saanut 15 vuoden aikana, mutta tämä oli kyllä ehdoton pohjanoteeraus. :`(

esim mentyämme naimisiin halusi katsoa sormustani, tiiraili joka kantilta ja totesi, että " juu-u, kyllä sillä Annalla onkin vaan hieno vihkisormus" (Anna on miehen sisko)



Saatuamme esikoisemme oli jatkuvasti huolissaan siitä, " miten se meidän Mikko jaksaa" ja päiviteli miten " Mikko on taas niin väsyneen näköinen" Olin kyllä kertonut, että " Mikko" nukkuu toisessa huoneessa eikä joudu arkiöisin heräämään vauvan itkuun.



Anoppi oli myös kovasti huolissaan synnytyksestä, eikä voinut mitenkään ymmärtää, mitä tekoa lapsen isällä on synnytyssalissa. Lapsen synnyttyä luottamuksellisesti minulle supattikin, että " voi kyllä minä olin niin huolissani silloin, kun olit synnyttämässä. En silmällistäkään nukkunut. En minä siis muuten ,mutta sen Mikon takia"



Ja onhan näitä... Mukava anoppi kuitenkin ja mahtava mummo :)

Ehkä anoppi on ymmärtänyt asian niin että hän ei saa tulla kyläänkään. Sitä et varmaan tarkoittanut kuitenkaan, koska hänhän tuli teille alunperin miehesi kutsumana, en itsekään olisi tykännyt jos ovella olisi pitänyt kääntyä takaisin. Voihan siinä sitten esikoista vaikka leikityttää, jos ei muuta.

Tuosta imetyksestä pakko myös kysyä miksi ihmeessä lukittauduit makuuhuoneeseen ja vielä " pidit ovesta kiinni" ?? What the hell? Jos et kehtaa imettää anoppisi seurassa, kai sanoit hänelle ennen makuuhuoneeseen säntäämistä, että haluan imettää rauhassa?

Vierailija:

että mies saisi tehtyä autoremonttia, mies oli kutsunut tietämättäni. Kun anoppi tuli yllättäen, ilmoitin ettei lastenhoitoapua tarvittaisi, niin hän alkoi kamalan läksytyksen ja toivotti minulle, että hankkituisin hoitoon. Lisäksi kun menin makuuhuoneeseen imettämään, niin anoppi yritti tunkea sinne. Pidin ovesta kiinni ja pyysin häntä poistumaan. Hän kiljui oven takana, että kutsu poliisi hakemaan. 4-vuotias esikoinen kuunteli silmät pyöreinä mummun puheita.

Ei olla hirveästi keskusteltu tämän tapauksen jälkeen, nuorempikin on kohta 3-vuotias. Tämä anoppi on aktiivinen järjestöihminen ja niin lupsakka mummu muiden silmissä, mutta minua ei ole koskaan voinut sietää ja antaa sen kyllä näkyä. Hän mm. sanoi pojalleen, kun tämä ilmoitti, että meille on tulossa toinen lapsi, että ei missään tapauksessa pitäisi enää minun (pirttihirmun) kanssa lapsia tehdä.