Ekalle menevän reviirin laajuus?
Syksyllä koulun aloittava esikkomme on vasta alkanut harjoitella " irtiottoja" eli saa yksin kiertää kotiin korttelin ympäri pitempää kautta kaupasta tultaessa, menee puolen kilsan sisällä kaveria hakemaan, joissain tapahtumissa kuljeskelee sovitulla alueella sovituilla säännöillä itsekseen, sai suvun vanhan kännykän yhteydenpidon harjoittelemiseen jne.
Päiväkotikaverinsa (saman ikäinen) saa mennä jopa yli 2 km säteellä kotoa - fillarilla, sovitut rajat. Kumpikin melkoisia rämäpäitä ja seurassa yllytyshulluja.
Tänään kaveri tuli hakemaan ja meininki molemmilla olisi ollut polkaista ainakin kilsan matka kaverin kotiin. Reitti ei pelkkää kävelytietä, myös tienylityksiä ilman liikennevaloja. No eipä ikävä kyllä onnistunut näin äkkiseltään.
Jokainen vanhempi tuntee toki lapsensa parhaiten ja todennäköisesti tämä paljon pyöräilevä perhe onkin tutustuttanut lapsensa meidän mukulaa aiemmin isompaan reviiriin. Meidänkin tarkoituksemme on vähitellen avartaa liikkumatilaa, niiden eteen tulevien päivittäisten tilanteiden mukaan, esim. kaupassakäynti, kirjasto jne.
Minua hirvittää tuo pyöräily, kun tietää että alle 10v huomiokyky liikenteen suhteen ei ole mitenkään mahtava. Tulevassa koulussa ei eka-tokaluokkalaisilla ole asiaa fillarilla mennä koulumatkoja.
Kävellen kaverin luo vie liikaa aikaa...kuulemma.
Millaisia alueita teidän eskarin lopettaneet lapsenne ovat valloittaneet?
Kommentit (4)
Aikaisemmin hän pysyi noin sadan metrin päässä kotoa, nyt hän voi välillä mennä yksin kaverille vajaan kilometrin päähän. Sinne en päästä häntä vielä pyörällä, koska paluumatkalla on pelottava alamäki. En siis tiedä pelottaako se poikaa, mutta mua pelottaa ajatuskin, että poika laskee sen ilman valvontaa.
Pari kertaa poika on käynyt yksin isovanhempien luona kilometrin päässä. Sillä matkalla on pari tien ylitystä, koko matkalla on 40km/h rajoitus ja alue on kohtuullisen rauhallista omakotialuetta.
Pojalla on kova hinku päästä laajentamaan reviiriään, mutta mulle on ollut aika vaikeaa päästää irti. Nämä kevään harjoitukset ovat varmaan olleet vaikeampia mulle kuin pojalle. Mutta pakkohan se on päästää irti, mun työajoilla ei kauaa poikaa saateta kouluun. Parin viikkoa koulun alkamisen jälkeen pojan on päästävä kouluun itse.
Taisi olla uusin Hyvä Terveys -lehti, jossa oli ympäristöpsykologin mietintää tästäkin aiheesta. " Katuosaamisesta" ynnä muusta, aika kiinnostavaa...
Meillä on ollut aika tiukka linja ja erityisesti pyöräilyn suhteen. Syksyllä tokalle menevä rauhallinen tyttö ei liiku itsekseen pyörällä pihan ulkopuolella. Kävellen kulki itse koulumatkat, kavereiden luokse on saatettu ja haettu. Eipä ole laajempaa reviiriä vaatinutkaan.
Esikoinen, 11v, saa nykyisin pyöräillä kohtuullisen vapaasti. Olisko ollut tokan ja kolmannen välillä kun sai mennä pyöräilemään kaverin kanssa. Tosin olen aina tähän asti vaatinut ,että taluttaa tien yli (en tosi tiedä tekeekö niin). Varsinainen rämäpää on ja pyöräilytyyli on minusta ihan vaarallinenkin. Muutamia kerroilla on bussilla käynyt kavereiden kanssa ostoksilla. Onneksi kaverit asuvat ihan kulmilla, joten viihtyy paljon lähialuilla. Reviirin laajentamisesta on joskus itse puhunut.
Meillä esim. toiselle luokalle menevän lapsen reviiri on 500m/suuntaansa kotoa (koulu ja kaverit ovat tuolla säteellä). Kaupassa/kirjastossa yms. ei vielä käy yksin. Pyörää saa käyttää, mutta ei koulumatkoilla. Reviirillä on yksi 30km/h oleva autotie (vieressä kävelytiet) ja muut pihoihin loppuvia pihateitä.
Ennen koulua lapsi ei saanut ylittää edes tuota 30km/h tietä ilman että etukäteen pyysi lupaa käydä tien toisella puolella. Eli reviiri oli 100-300m suuntaansa. Vasta koulun alettua pääsi hitusen vapaammin koulumatkan verran kulkemaan. Koulutietä oli harjoiteltu eskarin yhteydessä jo vuoden äidin kanssa yhdessä kulkien, joten se oli aikasen tuttu.
Ja meillä ei olla oltu edes tiukumpia, vaikkei tosin vapaampiakaan tuon pojan liikkumisen suhteen. Osa ekaluokkalaisten vanhemmista vielä kulkivat lähes koko eka luokan lastensa kanssa koulumatkat (heillä ehkä 600-700m matka). Eli ei edes kouluun meno vapauttanut kaikkia lapsia liikkumaan vapaasti.
Ja eiköhän meillä samalla systeemillä mennä sitten aikanaan tuon kakkosen suhteenkin. Tosin koulun hän aloittaa vasta vuoden kuluttua.