Kokemuksia parisuhdeleireistä tms.?

kokemuksia, valitettavasti, olisin mielelläni käynyt mutta en ole suomessa asustellut aikoihin. mutta siskoni käy miehensä kanssa säännöllisesti, siellä saa juteltua kynnyskysymyksistä oikeasti rakentavasti, eikä keskustelu eskaloidu täys sodaksi niistä lattialle jätetyistä sukista ja muista parisuhteen yleisistä perusongelmista.



viimeksi kävivät vahvistamassa suhdetta ja miettimässä miten just noi arkipäivän ongelmat ja kitkakohdat ratkaistaan ennenkuin rupeavat lapsia lykkimään ja tulee pysyvä kaaos hallittavaksi :-)



Ei kyllä ole maininnut uskonnollisesta puolesta näillä leireillä taikka tuputuksesta.



Pirautappa oman seurakunnan kansliaan, sieltä niistä saa tietoa, taikka netistä.

Olemme olleet useammassa erilaisessa parisuhdejutussa, sekä lyhyillä leireillä että erilaisissa ryhmissä ja illoissa, sekä seurakunnan että jonkun muun järjestämässä. Kokemukset ovat yhtä huonot joka paikasta.



Sanoisin että jos parisuhteenne on perinteinen, mies on " tyypillinen mies" ja sinä olet " tyypillinen nainen" , teillä on perinteiset ongelmat, mies " ei puhu" ja sinä " haluaisit keskustella" , työnjakonne perheessä on perinteinen eli kotityöt kuuluvat naiselle ja mies ehkä " vähän auttaa" tai sitten ei jne... niin sovitte parisuhdehömpötyskonseptiin kuin nakutettu ja varmaan saattekin siitä jotain.



Sen sijaan jos sukupuoliroolikäsitteenne, mielipiteenne parisuhteesta, toimintatapanne ja ajatuksenne poikkeavat perinteisestä niin sitä vaikeampaa teidän on saada kursseista yhtään mitään irti mitä erilaisemmin ajattelette suhteen perusteista kuin ryhmän vetäjät. Kurssit perustuvat hyvin pitkälle siihen että esitellään millainen on " tyypillinen mies" , millainen on " tyypillinen nainen" ja millä tavalla tästä syntyvät " tyypilliset ongelmat" voi ratkaista. Töitä tehdään oman puolison kanssa mutta osin myös miehet keskenään ja naiset keskenään.



Jos ongelmanne tai mielipiteenne ovat kovin erilaisia kuin muilla pariskunnilla niin seuraus on se, että joko jäätte kokonaan porukan ulkopuolelle tai sitten saatte hankalan maineen kun olette joka asiasta eri mieltä muiden kanssa. Tokihan sekin yhdistää kun voi kerrankin yhdessä puolison kanssa tapella kaikkia muita vastaan mutta pitemmän päälle se rupeaa ärsyttämään eikä kurssista saa sitä antia mitä lähti hakemaan.



Emme ole havainneet hirvittävästi eroja sen mukaan mikä pulju kurssin järjestää - pikemminkin eroja on vetäjien henkilökohtaisissa ominaisuuksissa, jotkut ovat vähemmän ärsyttäviä kuin toiset ;) Emme kuitenkaan ole tarkoituksella koskaan menneet karismaattisten kristillisten järjestöjen kursseille joten niistä emme mitään tiedä. Esim. NMKY:n kursseista olemme kuitenkin kuulleet mm. että siellä kovasti painostetaan naisia kotiäitiyteen ja miehiä " perheen pääksi" .

Taitaa tuolla edellisellä vastaajalla olla osuva nimimerkki ;) Jokainen tietysti kokee asiat eri tavalla ja kaikkia ei parisuhdetyössä voi miellyttää, mutta meillä on ainakin ihan hyviä kokemuksia avioliittoviikonlopuista. Viimeksi olimme ns. enneagrammikurssilla, jossa opittiin tuntemaan puolisoa vähän eri näkökulmasta. Leiri oli kristilliseltä pohjalta nouseva, muttei uskonasiat olleet esillä muuten kuin mitä nyt ohjaajaparien puheenvuoroissa ohimennen mainittiin.

Tässä leirissä oltiin oman enneagrammi-ryhmän kanssa enemmän kuin oman puolison kanssa, vaikka toki parisuhdetehtäviäkin tehtiin. Mulle tuli ainakin sellainen ahaa-elämys, kun kuuntelin muita samankaltaisia naisia kuin minä, etten olekaan täysin kummajainen ;). Opin ymmärtämään myös miestäni tosi paljon enemmän. Meidän suhde ainakin syventyi ja vahvistui huimasti! Leiri oli NMKY:n pohjalta tehty ja se järjestettiin Vivamossa, Lohjalla.



On totta, että monilla parisuhdeleireillä miehen ja naisen roolit ovat hyvin stereotypiomaisia, mutta koska valtaosa pariskunnista kärsii samantyyppisistä ongelmista, otetaan ne tietenkin esille. Mun mielestä on vähän ennakkoasenteesta kiinni mitä leiriltä loppujen lopuksi saa irti. Jos suhtautuu avoimin mielin asioihin, voi hyöty olla todella suuri. Hengelliset asiat voivat kristillisillä leireillä olla esillä esim. hartauksien muodossa, mutta nehän ovat täysin vapaaehtoisia. Me ollaan menossa tänä kesänä viikon mittaiselle avioliittoleirille ja odotan sitä innolla.



Olen kuullut paljon hyvää tosi monilta pareilta ME-viikonlopuista, joita järjestetään ympäri Suomea. Tämä Mennään Eteenpäin -työ on ollut suosittua ja jonot ovat pitkähköt, mutta netissä voi ilmottautua ja päästä sitä kautta jonoon. Yleensä viikonloput järjestetään hotelleissa ja kiinteää maksua ei ole, vaan jokainen maksaa sen verran kuin taloudellinen tilanne sallii tai miten paljon nyt sitten haluaakin rahaa antaa. Idea on siinä, ettei parisuhteen hoitaminen saisi kenellekään olla ainakaan rahasta kiinni.



Tässä linkkejä avuksi:



http://www.memennaaneteenpain.fi/



http://www.katajary.info/



http://personal.inet.fi/koti/hnmkyaviol/



http://www.isokirja.fi/iso_kirja_-opisto/lyhytkurssit__seminaarit/toine…

Hei,



ja kiitos vastanneille! Erityiskiitos niistä linkeistä, täytyypä juhannuksen aikana perehtyä.



Olisin kysynyt vielä: sopivatko leirit/viikonloput mielestänne paremmin/vain ns. suhteen syventämiseen, toisen uusien puolien löytämiseen jne. vai myös ristiriitojen ratkaisuun, umpisolmujen aukaisuun? Meillä taitaa on lähempänä tuo jälkimmäinen asia kuin suhteen hehkun palauttaminen.



Hyvää juhannusta.

Kannattaa katsoa, mikä ryhmä namikan sisältä on vastuussa järjestelyistä. Jos leiri on esim. viidennen herätysliikkeen järkkäämä, meno voi olla erittäin konservatiivista ja hengellistä. Ne kurssit onkin sitten tarkoitettu mielestäni uskiksille. Muita alkaa ahistaa.

Meillä on kans enemmän odotuksia siihen miten ratkaista avioliiton ongelmia ja ristiriitoja. Meillä oli kyllä kriisi päällä silloinkin, kun tuohon enneagrammikurssille osallistuttiin, mutta jotenkin oli helpottavaa keskittyä toisen tuntemiseen ja leirin jälkeen meni tosi pitkään hyvin.



Kyllä ryhmäkeskusteluissa ja ohjaajien kanssa käytävissä henkilökohtaisissa juttutuokioissa on mahdollisuus käydä myös kriisejä ja ongelmia läpi. Ohjaajat ovat kuitenkin hyvin realistisia, sillä ovat tehneet monesti avioliittotyötä pitkään ja kohdanneet monenlaisissa ongelmissa olevia pareja. Leirillä ei ole siis mitään lässynlässyä ja vaaleanpunaisten silmälasien läpi asioiden tihrustelua.



Ehkä monelle parille voi olla ennemminkin kynnys lähteä leirille, jos heillä EI ole ongelmia. Leirit auttavat akuuteissa kriiseissä, mutta antavat myös ohjeita välttää ne kivisimmät karikot. Ja mitä tuohon kristillisyyteen tulee, voi toki olla, että joillakin leireillä meno on jonkun mielestä tiukkapipoista, mutta omalta kohdalta voin sanoa, että se avioliiton hoitaminen on se pääasia. Mitään käännytysleirejä ne eivät suinkaan ole ;)