Lue keskustelun säännöt.
Jos joku toisi vauvalle kastelahjaksi äitiyspakkauksesta saamansa college-puvun?
20.06.2007 |
Mitä mieltä olisit? Lapsemme sai eräältä sukulaisen perheeltä college-puvun kastelahjaksi, joka on vanhemmasta äitiyspakkauksesta saatu. Meillä on vanhemmat lapset muutaman kuukauden ikäerolla, mutta eri vuosina syntyneitä. Eivät tainneet tietää, että meillä on sama äitiyspakkaus saatuna vaikka lapset eri vuosina ovatkin syntyneet. Meidän lapsi loppuvuodesta ja heidän alkuvuodesta syntynyt. Ja se college-puku on sellainen, että niitä tosiaan vaan on äitiyspakkauksissa, ei muuten myynnissä ja eihän siinä ollut mitään lappujakaan siten kiinni kuin uusissa vaatteissa. Onko kohteliasta antaa sillä tavalla eteenpäin KASTELAHJANA äitiyspakkausvaatetta, jos ei itsellä ole tullut käytettyä? Mielipiteitä vain kyselen, että mitä siitä pitäisi ajatella.
Kommentit (33)
Mun mielestä olisivat tulleet ilman lahjaa kuin käytetyt vaatteet mukanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjeen ja itsetehdyn muistojenkirjan vuodelta 1992. Liimasin siihen kirjaan kaikkea mitä sinä vuonna oli tapahtunut ja mitä hänen syntymäpäivänään oli tapahtunut (uutisia, juoruja jne. ) Mikä biisi oli hitti ja mitä elokuvaa katsottiin. Kerroin sen päivän muodista ja hitti vaatteista. Liiimasin muutaman kuvan tytön äidistä raskaana, ja kuvan myös itsestäni ja kuvia kummitytöstäni ensimmäisinä päivinä. Se oli sellainen itse tehty Mitä Missä Milloin-kirja.
Kirjeeseen kirjoitin kaikkea ystävyydestäni hänen äitiinsä ja meidän yhteisistä ajoista. Kerroin ystävän silmin nähtynä miten hänen äitinsä raskaus oli mennyt ja millaisia elämän suunnitelmia hänellä oli. Kirjeen loppuun laitoin elämän viisauksia ja ohjeita. Kirjeen saa aukaista vasta aikuisena. Kaikki nämä maksoi muistaakseni 10mk (eli1,7¿), ja ystäväni oli erittäin otettu ja iloinen, vaikka lahja ei todellakaan ollut kallis.
Summa summarum: en olisi vienyt äp pukua, vaan olisin tehnyt itse jotain edullisesti esim. runon kummilapsesta
Jos itsellä ei ole sille kerran käyttöä. Ei käytettyä kamaa siis tietenkään, mutta useasti olen paketoinut jonkin meille hyödyttömän jutun eteenpäin. ÄP:n vaatteita en itsekään antaisi tietysti.
Mutta mun mielestä kaiken huippu oli se, kun eräs lapsemme synttärivieras toi toiselle lapsellemme synttärilahjaksi just saman valokuva-albumin, jonka me olimme antaneet pari vuotta aikaisemmin heidän vanhimmalle tyttärelleen synttärilahjaksi. Ja kyseessä oli semmoinen valokuva-albumi, että melko varmasti tiesi kyseessä olevan just sen saman.
Mun mielestä te huhhuh-tyypit kuulostatte tosi raivostuttavilta. Kettuilkaa vaan ihan rauhassa lahjan antajalle niin hänkin saa tietää millaisia olette. Jos mulle joku alkaisi harrastaa ylilapsellista piilovittuilua lahjasta niin enpä vaivautuisi pitämään enää yhteyttä. Kertoo kyllä jo aika paljon ihmisestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...kyllä niitä vanhoja äp-vaatteita tosiaan myydään Reiman myymälässä ja niissä ei ole mitään " lappuja" , pelkkä oranssi hintatarra. Saattaa sieltä joskus joku ohikulkija ostaa sellaisia edes tajuamatta että ne on äp-vaatteita. Tai kyllähän siinä joku lappu on seinässä, mutta jos nyt ei niin tarkkaan tule katsottua jne jne jne.
Tosin jos tällä kyseisellä perheellä on myymälään matkaa ja itsellä äp-ikäisiä lapsia niin toki he varmaan tietäisivät mitä ovat ostamassa. Mutta jos joku sukulaismummo tuo lahjaksi vanhoja äp-vaatteita niin ei niistä kannata hirveästi hernettä nenään vetää, kyllä ne on voitu ihan hyvässä tarkoituksessa myymälästä ostaa ;)
Silloinhan lahjan antaja on ostanut uuden tuotteen eikä välttämättä tiedä että on äp-pakkauksesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossittelijoille: kyllä ne äp:n puvut tunnistaa, vaikka kuosi olisikin eri kuin omassa pakkauksessa. Jos lahjan tuojilla on omia pieniä lapsia, niin ihan varmasti tiesivät tuovansa äp:n puvun.
Mutta ei lahjahevosta suuhun katsominen... Meidän lapsi sai appivanhemmilta kastelahjaksi kasan erittäin huonokuntoisia kirpparivaatteita. Niissä ei ollut mitään käyttökelpoista, silti kiitettiin kauniisti ja vietiin vielä seuraavana joulunakin heille " oikea" lahja. Toiset ei vaan jotenkin tajua, missä menee hyvien tapojen raja.
tosin sekin vaihtoehto on että rahat ovat tiukalla, joten ymmärrettävää että edes jotenkin haluavat muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin tosi iloinen että tulivat ja kiitelisi lahjasta.
Mun lähipiirin tuntien ei äitiyspakkaushaalareita varmaan lahjaksi ole odotettavissa, mutta jos tulisi, niin en missään nimessä näyttäisi naamallani pettymystä tai hämmästystä, koska enhän edes olisi pettynyt! Ihanaa että läheiset tulevat juhlimaan kanssamme.
Samassa liikkeessä myydään myös muita lasten college- ja trikoovaatteita. Monikaan ei varmasti tiedä sieltä ostaessaan, että äitiyspakkauksessa on samoja vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18 idea on kiva tai muutamalla eurolla saa esimerkiksi jonkun puun taimenen tai pensaan alun, jonka voi istuttaa kummilapselleen.
Ei meillä ainakaan arvosteltu ristiäisvieraita lahjan perusteella. Ihan sama vaikka olisivat tulleet ilman lahjoja. Jos nyt ajattelee, niin äp-puku on hyödyllinen ja käyttökelpoinen lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai on hyödyllinen ja käyttökelpoinen, mutta KASTELAHJAKSI oikeasti tosi tökeröä ja kertoo siitä ettei lahjaan ole panostettu = lahjan saajaa ei pidetä panostamisen arvoisena. Halvalla saa jotain oikeasti ajateltuakin. Vanhoja vaatteita voi tuoda muuten vaan tai kastelahjan lisänä.
Anoppi ja appiukko toi kastelahjaksi lapsellemme kirpparilta haalittuja, tahraisia ja virttyneitä vaatteita.
Pokkana muuten laitoin ne siihen lahjapöytään esille ja taatusti kortin kiinni niihin että kaikki tiesi keltä ne oli.
Ettäs kehtasivatkin.
Vierailija:
kirjeen ja itsetehdyn muistojenkirjan vuodelta 1992. Liimasin siihen kirjaan kaikkea mitä sinä vuonna oli tapahtunut ja mitä hänen syntymäpäivänään oli tapahtunut (uutisia, juoruja jne. ) Mikä biisi oli hitti ja mitä elokuvaa katsottiin. Kerroin sen päivän muodista ja hitti vaatteista. Liiimasin muutaman kuvan tytön äidistä raskaana, ja kuvan myös itsestäni ja kuvia kummitytöstäni ensimmäisinä päivinä. Se oli sellainen itse tehty Mitä Missä Milloin-kirja.Kirjeeseen kirjoitin kaikkea ystävyydestäni hänen äitiinsä ja meidän yhteisistä ajoista. Kerroin ystävän silmin nähtynä miten hänen äitinsä raskaus oli mennyt ja millaisia elämän suunnitelmia hänellä oli. Kirjeen loppuun laitoin elämän viisauksia ja ohjeita. Kirjeen saa aukaista vasta aikuisena. Kaikki nämä maksoi muistaakseni 10mk (eli1,7¿), ja ystäväni oli erittäin otettu ja iloinen, vaikka lahja ei todellakaan ollut kallis.
Summa summarum: en olisi vienyt äp pukua, vaan olisin tehnyt itse jotain edullisesti esim. runon kummilapsesta
muut kuin kummit, vaikka muitakin osallistuisi. Isovanhemmat antaa lahjan, mutta sekin on lähinnä syntymän johdosta, ei kastelahja.
Ja ei meidän sisaruksetkaan kaikki osta lahjaa ollenkaan, eikä ole tosiaan mikään pakkokaan. Ne antaa ketkä haluaa. Olisit tyytyväinen, että yleensäkin jotakin toivat, jos eivät kummeja edes olleet.
Todella väsäisin itse jotain tai antaisin pienen summa rahaa kuoressa.
itse en kehtaisi ainakaan. Mun sisko oli kanssa saanut tytölleen ukkonsa sukulaisilta sinisen bodyn, jonka itse olivat varmaan saaneet pojalleen vähän ennen vaikka tiesivät näille olevan tytön tulossa.
No mun sisko toi poikansa vanhat ja käytety potkuhousut, kylläkin ihan hyväkuntoiset, mut kuitenkin. En itse olisi tiennyt,mut äitini kerto.