Mikä teitä rassaa me varakkaat ihmiset?

ne rahanne saaneet vain riistämällä toisia.

Jokaisella on oikeus elää omalla tavallaan.

Vierailija:

ne rahanne saaneet vain riistämällä toisia.

Nyyhkis :)

jos jollekulle kertyy liikaa varoja, joku toinen saa liian vähän vastinetta omasta työstään. Kiskuri, orjapiiskuri, kusipää porvari = rikas.

toisten ihmisten selkänahasta. Lisäksi rikkailla on taipumusta: " kaikki heti tänne, vai ettekö te tiedä kuka minä olen" -ajatteluun. Tämä siis ihan yleisissäkin palveluissa, joista he eivät maksa erikseen.

Vierailija:

jos jollekulle kertyy liikaa varoja, joku toinen saa liian vähän vastinetta omasta työstään. Kiskuri, orjapiiskuri, kusipää porvari = rikas.

Saisi vähän rajottaa jo tätä menoa, KUKAAN ei ansaitse työllään vuodessa kymmeniä miljoonia.

enemmän kuin on kohtuullista ja tarpeellista. Se myös rassaa, että rahat käytetään vain omaksi hyväksi eikä yhteiseksi hyväksi.

Varakkuus ja varakkuus ovat erikseen. Tuossa edellä " kommari" puhuu kymmeniä miljoonia vuosittain tienaavasta - olen siitä samaa mieltä, että se ei enää ole pelkästään ansioiden mukaista saati tarpeellista.



Mutta minä pidän varakkaina myös ns. taviksia, joilla on velat maksettuna ja hyvä tulot. Tällaisille " omasta ansiostaan" varakkaille suon työnteolla hankitut rahat ilomielin. Eivät ole multa pois, enkä ymmärrä miksi niistä pitäisi olla kateellinen.

Mieheni tekee ympäri kellon töitä, joka ikinen päivä, omassa firmassaan. Oma idea, lainarahalla startattu firma, stressi ja riski omilla harteilla, itse ainoana vastuussa paitsi mielenterveydellään myös omaisuudellaan siitä, että kaikki menee hyvin.

Kadehtijat ei jaksaisi tätä elämää päivääkään.

Enimmäkseen paheksutaan optioilla rikastuneita yritysjohtajia (erityisesti valtionyhtiöiden), mutta sitten nämä urheilusankarit kimiräikköset saavat tienata vaikka mitä ja asua veropakolaisina ulkomailla, käydä Suomessa vain lomalla ja kansa vaan ihailee.



Toisekseen, rikkaat eivät saisi kuluttaa rahaa itseensä vaan yhteiseksi hyväksi. Vaan eikös meillä ole suht korkea progressiivinen verotus juuri siksi, että rikkaiden rahat tulisivat yhteiseen käyttöön?

Sitä vastoin tunnen montakin varakasta perhettä, joiden elämänmeno oikeasti tympii - meillä ei ole mitään yhteistä arvomaailma- ja asenne-erojen takia. Onneksi heidän kanssaan ei tarvitse viettää aikaa kuin pakollisten työkuvioiden verran, vapaa-ajalla voi yleensä valita seuransa ihan itse. Varmaankin he kuvittelevat tympiintymisen johtuvan kateudesta, mutta väärässä ovat.



Tunnen myös pari erittäin mukavaa rikasta perhettä, joiden kanssa olemme tekemisissä mielellämme emmekä kadehdi heidän elintasoaan pätkääkään. Heille suon mielelläni kaiken sen ja enemmänkin :)

Enkä edes ole köyhä, päinvastoin! Itse asiassa en tiedä köyhyydestä oikeasti mitään, koska satuin syntymään varakkaaseen perheeseen. Silti on pakko sanoa, että aika moni hyvin toimeentuleva on erittäin pinnallinen. Tai ehkä niin, että joillakin vain on kamala pakkomielle päteä varallisuuden ja ulkokultaisuuden kautta, jolloin sisin kärsii. Ja tämä saattaa näkyä ihan yhtä hyvin keskituloisten kuin rikkaidenkin keskuudessa!



Kuinka moni esim. lahjoittaa säännöllisesti hyväntekeväisyyteen muutakin kuin veroeurojaan? Tai jaksaa tehdä ekologisia valintoja vaikkapa sisustuksessa, vaikka pystyisikin ostamaan uutta? Meitä pidetään ihan outoina, kun me ei esim. haluttu ökyisoa kotia (vie paljon sähköä) eikä meillä ole kuin yksi auto (saastuttaa), vaikka varaa olisi. Eikä me harrasteta kaukomatkailua lentokoneella, uusia sohvia ei raahata kaatopaikalle vain siksi, kun ne kyllästyttävät ja vaatteitakin ollaan ostettu ylpeydellä kirppiksiltäkin...



Veikkaan, ettei köyhiäkään rikkaus sinänsä nypi vaan asenteet ja elämänarvot. Toki kateellisiakin aina mahtuu maailmaan, mutta toivottavasti ainakin niitä on kuitenkin vähemmistö.

työskentelemään vaativissa tehtävissä niin en voi muutakuin kunnioittaa. Eri asia se jos huijaamalla ja lakia rikkomalla saa hankittua omaisuutta, se ei ole hyväksyttävää. Minä en pystynyt opiskeleen pitkään ja työskentelenkin aika vaatimattomassa työssä mutta silti pidän siitä tosi paljon. Elän sen mukaan mitä tienaan ja hyvä näin.



Se vielä puuttuis et alkais kadehtiin jonkun toisen omaisuutta, menis se oma vaatimatonkin elämä ihan pilalle. Kannattaa aina miettiä kun kadehtii jota kuta et millaisia uhrauksia se on joutunut tekeen sen eteen mitä on saanut. Väitän vielä että kaikista ei ole opiskelemaan pitkälle ja monesti se voi johtua muistakin syistä kuin siitä et onko viisas vaiko ei.

Eli koska teidän ei enää tarvitse korostaa itseänne ja voitte opetella vaikka vähän käytöstapoja?

Tunnen kaksi veljestä perheineen, jotka ovat rikastuneet omalla työllään. Toisen perhe on ihana aina kun näen hänen vaimonsa tai lapsensa nämä iloisesti tervehtivät ja kyselevät kuulumisia, elävät tavallisen ihmisen elämää, heidän vanha autonrämänsä voi jättää tielle ja sitten soitetaan naapuria apuun.

Toisen veljen perheen pihalla on viisi uutta bemaria jonossa onhan perheessä kolme ajokortin omistavaa lasta, koskaan he eivät tervehdi, vaimo tervehtii jos on ihan pakko kunhan ensin tarkistaa mitä köyhällä tutulla on päällä ja ettei kukaan silmäätekevä vaan näe.



Ja veljekset siis ovat yhtä rikkaita joka vuosi vuorotellen paikallislehti listaa heidän paikkakunnan parhaiksi veronmaksajiksi.

että usein nämä ovat niitä samoja ihmisiä, jotka kovaan ääneen vinkuvat verotuksen kovuutta jne. Kun itsellä on asiat mallillaan, niin on helppo unohtaa ne huonommassa asemassa olevat ja liittyä johonkin porvarien itkukuoroon " kuinka meitä rikkaita riistetään" . Missä vaiheessa ihmisiltä katoaa se suhteellisuudentaju, että kun kaikkea maallista materiaa tulee ovista ja ikkunoista niin siitä huolimatta pitäisi vaan saada lisää? Lisäksi mietin, että kuinkahan paljon he kulutuksellaan tuhoavat luontoa...

Sen jälkeen kukaan ei kysele alkuperää tai muutenkaan paheksu sitä. Sen jälkeen siihen on myös totuttu, eikä itsekorostuksen tarvetta ehkä ole. Toisaalta riskinä on se, että pistetään kaikki omaisuus sileäksi kun ei ymmärretä sen arvoa. Mutta jos onnistutaan säilyttämään se, niin 3 ja 4 sukupolvi tajuaa jo perinteiden velvoittavuuden ja osaa vaalia sitä seuraaville jälkipolville.



Näin siis syntyy vanha raha.

Siis mua ei asiana ärsytä varakkaat ihmiset, mutta nyppii kyllä, jos ovat sellaisia röyhkeitä. Esim. Paris Hilton on sellainen rikas lellipentu, joka saa vereni kuohahtamaan. Inhottaa, jos rikkaille ei päde samat lait tai he hierovat omaisuuttaan nenääni.

myös meille muille. Ei Suomessa rikastu tavallisena työntekijänä, ainoa tapa on alkaa yrittäjäksi tai ostaa yrityksen osakkeita.