Soittokellosta mieleen tullutta: mikä oli PIENIN syy, miksi soititte synnärillä kelloa?
Mulle tehtiin iso eppari ja mun oli tosi vaikea nousta ylös sängystä. Siihen meni aikaa ja tarvitsin siihen molemmat kädet. Siispä jouduin pari kertaa soittamaan kelloa, että joku nostaisi vauvan sänkyynsä. Tämä oli mulle tosi noloa ja ahdistavaa...
Mies onneksi oli synnärillä lähes jatkuvasti, joten ei tästä suurta ongelmaa syntynyt silloin. Mutta ensi keväänä mulla on edessä uusi synnärikeikka ja silloin mies on enimmäkseen kotona esikoisen kanssa.
Alkoi oikein ahdistaa etukäteen miten käy, jos olen taas huonossa kunnossa...
Mites teillä muilla?
Kommentit (27)
Olin pyörtynyt edellisellä kerralla hoitajan käsille ja sanoivat, että pitää ilmoitella heille kun lähden taas kävelemään.
Niin hirveät jälkisupistukset, että en voinut olla seisaallaan.
Tai sit sulla ei ole hajuakaan siitä millainen on oikein reilunkokoinen eppari... siis sattuu alapäähän niin maan prkleesti. Ja ei, siinä ei täydellä painolla istuta tahi pompsahdella edes kylkimyyryssä sängystä, kun mikä tahansa liike minkä jaloilla/pakaroilla teet saa aikaan valtavan kibun.
T. toinen epparista niin kipeä ollut, joka myös joutui soittamaan kelloa vauvan siirtoon rinnalle-rinnalta.
Kätilön tympeästä ilmeestä päättelin, että taisi olla todella pieni, turha ja kätilön arvokasta aikaa vievä ja asia.
Ne on ne kätilöt niin isoja herroja, ettei niitä uskalla häiritä! Jäähtyy vielä aamu/päivä/iltakahvit!!!!
soitin kelloa ja kysyin miten se hiljennetään =)
Kätilö sanoi hyväntuulisena ettei hätää. Vähän nolotti, mutta ajattelin että varmuuden vuoksi on hyvä pyytää joku viisaampi katsomaan tilannetta.
Synnyttäneiden osastolla todellakin epparikivut estivät liikkumisen lähes kokonaan, koska tyhmyyksissäni kieltäydyin kipulääkkeistä. Jouduin soittamaan kelloa monestikin, koska sängystä nousu oli kymmenen minuutin operaatio ja vauva olisi ehtinyt huutaa itsensä näännyksiin siinä ajassa.
Hyi kun sitä epparia ajatteleekin, mulla oli mustelmilla peppukin ja reidetkin puoliväliin asti.
Esikoinen kyseessä enkä itse uskaltanut. Eivätkä kätilöt edes pitäneet ollenkaan hassuna, sanoivat vain että soita jatkossakin jos tarvii ja huomenaamulla opettavat ihan kädestä pitäen miten vastasyntynyttä kannattaa nostella :)
kun piti saada vauva rinnalle ja oli kielletty nousemasta ensimmäisen vuorokauden aikana ilman hoitajaa (suuri verenhukka... ) Hoitajat kyllä ihan patistivat kaikkia huoneessa olevia äitejä soittamaan kelloa. Esim. jos
-vauvalta tulee eka kakka (?!)
-vauva oksentelee/pulauttelee rajusti
-vauva tärisee epäilyttävästi
-äidillä on huono/heikko olo jne jne
Tehdään repeämisen estämiseksi/välttämiseksi
ainakaan se ei aina onnistu niin nopeaan kuin olis tarvis
Teidän suhtautumisenne silloiseen avuntarpeeseeni on ihan samanlainen, kuin hoitajien silloin.
En olisikaan arvannut, että koen suurempaa kipua ja hätää synnärillä ollessani, kuin itse synnytyksen aikana. Synnytyssalissa oli koko ajan joku kysymässä että tarvitsenko jotain, onko kipuja, tarvitsenko apua.
En olisi miktenkään uskonut, että ison lapsen synnyttäminen ilokaasun voimin voi olla kivuttomampi kokemus, kuin seuraavat päivät. Jolloin sitä apua ei siis ollut.
Toivottavasti kaikki menee hyvin, että pääsen mahdollisimman nopeasti kotiin. Tai ehkä tällä kertaa saan olla paremmassa kunnossa synnytyksen jälkeen.
ap
kun en itse pystynyt hätäsektion jälkeen.
voitinko jotain?
Onneksi on kyse vain muutamasta päivästä. Ellet valitse polikliinistä synnytystä.
imetys tökki muutenkin, ja yks yö se ei vaan onnistunu millään se rinnalle saaminen, tai siis imuotteen löytyminen.
Hoitaja ei tullut vaan huudahti puoliraivossa puhelimeen että " MITÄ?" , sopertelin että en saa vauvaa oikein imemään, olin pimeässä väsyneenä ähertänyt ja tuhertanut, en halunnut että kaikki muut huoneessa herää ja en ajatellut viisaimmaksi nousta ylös kun vauvan nyt kuitenkin olin jotenkuten tissin lähelle saanut viriteltyä...
Toista kertaa kammoan laitokselle menoa myös, koska pelkään että imetys takkuaa taas ja hoitajat ovay yhtä vihaisia, tai ainakin se yksi joka ärisi koko ajan muutenkin ja oli inhottavan ilkeä :(
olen varmaan niin vanha ettei mulle uskalla hoitsut huudella.
tais olla maidon tarve vauvalle... Että toisivat maitoa