Muita joita on siunattu " vain" pojilla?
Minä olen ja tulen aina olemaan kolmen pojan äiti. Lääkäri kielsi oman perussairauteni vuoksi lasten hankinnan tästä edespäin. Voisin sydänvikani vuoksi kuolla seuraavaan raskauteen. Normaalitilanteessa sydänasiat hallinnassa. Eli kaikki ne lapsuudesta säästetyt vauvanuket, nukkekodit, mummon virkkaamat pitsimekot jää käyttämättä. Niin surullista, mutta niin totta. Poikiani en vaihtaisi pois, ihania ovat! Mutta se tytön kaipuu...snif...Olisin halunnut enemmän lapsia, mutta en voi saada.
Kommentit (50)
Eihän sitä koskaan tietenkään tiedä, kun on muutama vuosi vielä hedelmällisyyttä jäljellä.
Nyt yritetään neljättä, aiemmin olisin toivonut tyttöä mutta nyt sitä osaa enää kaivata vain elävää lasta, muulla ei niin väliä.
mieluummin ottaisin kolme poikaa kuin kolme tyttoa. Pojat tulevat niin hyvin toimeen keskenaan ja leikkivat hyvin yhdessa, mita ei tosiaankaan voi ainakaan meidan perheessa sanoa tytoista.
Aina on tuntunut jotenkin oudolta, että miten ihmisillä se sukupuoli onkin niin hirveän tärkeä asia, ja että sitä arvuutellaan jo raskausaikana.
Ja siihen tuo lapsiluku jääkin, kiitos miehen sterilaation. Harmi. Poika on ihana ja paras mahdollinen. Mutta jotenkin olisi kiva, jos olisi saanut hänelle edes kaverin. Tyttö olisi ollut siinä mielessä hyvä, että kummallekin vanhemmalle olisi ollut " oma" lapsi, jonka kanssa olisi voinut välillä tehdä " omia" juttuja. Siis miesten versus naisten. Mutta kun ei.
Kiitos rakas mies, kun kävit piuhijen katkaisussa. Eipä siinä minulta paljon kyselty.
Sairaan lapsen äiti taas saattaa ajatella, että ei se terveyskään, kunhan on tämä elämä.
Minäkään en osannut toivoa kumpaakaan, mutta varauduin enemmän tyttöön. Se johtunee siitä, etten lapsena osannut itse olla poikien kanssa ollenkaan. Jyrkät mielipiteet kertovatkin enemmän toivojista ja heidän tauostoistaan ja persoonastaan kuin mistään muusta.
Sain pojan. Nyt vuosien jälkeen ei voi todeta kuin että yksi hailee. Tytön ja pojan vanhemmaksi kasvetaan lapsen mukana.
eikös lasten hankinta ole molempien valinta? Jos mieheni olisi noin tehnyt niin etsisin tilalle uuden, piuhallisen miehen!
Itse olen jo niin profiloitunut poikien äidiksi, etten osaisi tytön äidiksi ruvetakaan.
Toisaalta olin niin epäonnistunut tyttö, etten tiedä, osaisinko tyttöä tyttöydessään tukeakaan.
Itse odotan toista lasta ja sydämen kanssa on ongelmia koko raskausajan ollut. Mietin vaan, että tähänkö se lapsiluku jää ..
Olet niin oikeassa!
t. yhden sairaan, mutta ihanan ja tärkeimmän aarteen äiti, joka toki toivoisi lapselleen terveyttä, mutta iloitsee tästä pienestä elämästä täysin sydämin
Vierailija:
Sairaan lapsen äiti taas saattaa ajatella, että ei se terveyskään, kunhan on tämä elämä.
Vierailija:
Aina on tuntunut jotenkin oudolta, että miten ihmisillä se sukupuoli onkin niin hirveän tärkeä asia, ja että sitä arvuutellaan jo raskausaikana.
Eikä enempää tule. Minulle riittää kaksi lasta. Vaikka fyysesti olenkin " luotu" synnyttämään (luomusynnytykset, kun ei kipuja jne). Mutta ei minulla ole mitään halua saada tyttöä. Miksi olisi????
En löydä tytön puolesta kuin yhden ainoan syyn: saisi ostaa nätimpiä vaatteita.
Olen kaiken keskipiste ja luulen, että tilaa toiselle naiselle ei perheessä olisi.
Enpä ole tullut ajatelleeksikaan, mutta niinpä. Asema on hyvin erityinen.
20
Vierailija:
Olen kaiken keskipiste ja luulen, että tilaa toiselle naiselle ei perheessä olisi.
pienen pojan joka leikkii innostuneesti autoilla ja junaradoilla ynnä muilla. Ylipäätään lapsi olisi tervetullut kun useampi vuosi on yritetty ilman tulosta.
Tuleeko musta anoppi from hell?
21
poikia. _aivan_ ihania, reippaita ovat kaikki, ja olemmekin aika liikkuvainen perhe, joka ei pienistä arkipäivän haavereista hätkädä.
Mutta tuota olen minäkin ajatellut, että tuleeko minusta anoppi from hell? Ja minkälaisen kontaktin saan omiin lastenlapsiini? Entä äidiltä perimäni korut ja kauniit käsityöt... kuka niitä arvostaa ja ne perii?
Minä sain kaikkea ihanaa isoäidlltäni, koska hänellä oli vain poikia. Hän ei ikinä tainnut antaa niitä miniöilleen. Mutta minulla on vaikka mitä!
Ei se tyttö varmaan veljien kanssa lähtis mettäreissuille, futismatseihin ja sauna- ja peli-iltoihin tai voisi koskaan olla yhtä läheinen kuin samaa sukupuolta olevalle sisarukselle. Aikuisena sitä kuitenkin suurin osa elämästä ollaan ja sisaruksia eniten kaivataan. Minusta silloin on etua jos sisarukset ovat samaa sukupuolta. Tietysti sitä äitinä olisi toivonut tyttöä itselleen kaveriksi, mutta eikös se ole aika itsekäs toive.
Ihanaa katsoa kun pojat puuhaavat eteisessä ja lähtevät futiskassit olalla yhdessä treeneihin.
jotenkin ne on aika vastenmielisiä otuksia.
Otan osaa teidän puolesta.
Tyttöjen äiti