Ottaisinko rahallisen avun vastaan? ov
Meillä on ollut todella tiukkaa rahallisesti viime aikoina, nyt tosin helpottaa kun olen mennyt töihin. Ostimme asunnon muutama kk sitten ja emme pystyneet maksamaan yhtiövastiketta hetkeen (yhtiövastike on 300 e).
Keskustelin isäni vaimon kanssa tästä ja mainitsin ohimennen että yhtiövastikkeitakin on rästissä, harvoin tosin puhun kellekään raha-asioistamme. Isäni soitti sitten muutaman päivän päästä ja tarjoutui maksamaan pari yhtiövastiketta, aluksi olin ehdottomasti vastaan, mutta helpottaisihan se kuitenkin paljon, kun ei monen kuukauden palkka menisi vain niihin yhtiövastikkeisiin.
Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että jos itse ei pysty raha-asioitaan hoitamaan, niin se ei ole kenenkään muunkaan velvollisuus, toisaalta isäni on maksanut paljon sisarteni juttuja, veli mm oli ulkomailla joku aika sitten heidän kanssaan.
Kysynkin nyt täältä mielipidettä, kuinka itse tekisitte?
Kommentit (7)
hoitaa omat raha asiansa enkä ole koskaan pyytänyt rahaa lainaksikaan vanhemmiltani.
asunto ostettu muutama kuukausi sitten ja muutaman kuukauden yhtiövastikkeet maksamatta.
t o d e l l a uskottavaa.
luultavasti isällesikin tulee vain hyvämieli kun saa auttaa!
ei millään pahalla mutta miten te olette talouden laskeneet jos kykenitte maksamaan vastikkeen vain 2kk
Yksi asia mikä vaikutti oli miehen työpaikan vaihtuminen huonompi palkkaiseen, tämä varmasti suurin tekijä. Mutta nyt ap lähtee tekemään vielä viimeiset kotityöt ja sitten nukkumaan...
Ja onhan avun tarjoaja oma isäsi, eikä kukaan vieras ihminen. Miksi et voisi ottaa isäsi tarjoamaa apua vastaan? Ja voithan tosiaan maksaa takaisin myöhemmin, jos niin haluat.
Meillä on mm. onnettomuuden ja sairauden seurauksena sellainen tilanne, että olemme (uskomatonta kyllä) joutuneet pyytämään vanhemmiltamme lainaa/rahaa, että saisimme ruokaa.
Ennen tätä olin myös sitä mieltä, että jokainen hoitaa omat raha asiansa. Nyt kun on mennyt kaikki (firma, asunto, auto, mökki ja arvotavaroita) olen joutunut nielemään ylpeyteni ja olemme pyytäneet molempien vanhemmilta rahaa. Pakko se on lapset ruokkia vaikka mikä olisi!
Enpä olisi ikinä uskonut joutuvani tällaiseen tilanteeseen, mutta tässä sitä ollaan. Kaikki sai alkunsa kun isäni kuoli ja jouduin velkakierteeseen. Sitä vielä pahensi mieheni auto onnettomuus ja muu sairastelu. Tällä hetkellä hän on työkyvytön ja minä työtön. Olen ollut aina kotiäitinä, joten töitä minun ei ole kovin helppo saada!
Onneksi minä en rahasta perusta, vaan minulle on aivan sama asunko vuokralla vai omakotitalossa. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin myöntää, että on monesti ikävä entistä autoani! Varsinkin ensimmäiset kuukaudet olivat vaikeita ajaa (niin henkisesti, kuin fyysisestikin) toista kymmentä vuotta vanhalla autolla, kun oli ajanut vain uutena liikkeestä ostetuilla autoilla.
mutta vain jos tiedän että isälläni olisi siihen varaa. ettei omista pienistä tuloistaan meitä auttaisi.
Yleensä vanhemat tahtovat lastensa parasta joten ota ihmeessä apu vastaan. Jos käy kovasti omatunnolle niin voithan maksaa takaisin myöhemmin...