Jos sinulla olisi kehitysvammainen sisarus niin

Miksen perustaisi? Eriasia tietysti jos kyseessä olisi jokin suvussa kulkeva sairaus joka voisi siirtyä lapseen.

Enköhän rakastaisi sisarustani ja en toivoisi hänen jääneen syntymättä.



Uskalsin perustaa perheen, vaikka sisareni kuoli perinnölliseen sairauteen nuorena tai suvussamme on rintasyöpätaipumusta.

Kysymys olisi toinen, jos pitäisi pohtia sitä, uskaltaako perustaa perheen jos tietää kantavansa perinnöllistä kehitysvammaisuutta aiheuttavaa sairautta.

riippuu siis tapauksesta

Eli jos mulla ois kehitysvammainen sisrus, niin kyllä, uskaltaisin muuttaa mun miehen kanssa yhteen! (Niin oon jo tehnytkin.)

Down ei tartu eikä periydy.

sisaruksensa aikanaan perustavat perheet ja saavat lapsia. Olisi varmasti jotenkin tyhjää jos ei saisi lapsenlapsia koskaan

on down-sisko. Olen saanut itse terveitä lapsia. Kysyin joskus asiaa lääkäriltä(siis tuosta mahdollisesta periytyvyydestä)joka kertoi ettei minulla ole sen suurempaa riskiä saada kehitysvammaista lasta kuin muillakaan. Elikä siis, kehitysvammaisuus ei ole periytyvää!

Omat lapseni ovat ihan terveitä. Ei koskaan ole käynyt mielessä ettenkö haluaisi omia lapsia, päinvastoin.

Kehitysvammaisella voi tietenkin olla myös cp-vamma.

toki cp- vammaisella voi olla myös kehitysvamma. ihan kuule itselläni on kehitysvammainen lapsi ja kuopuksemme on terve poika. eikä pelottanut yhtään tehdä toista lasta.

Siis miksi ei uskaltaisi? Periytyvyyden vai jonkun muun syyn vuoksi??

eräs äiti, jolla on cp-vamma. Ajatelkaas, vammaisella lapsia!