Kertokaa nyt, mikä on se pakottava syy laittaa alle 1v yöhoitoon?

Vierailija:

Anteeksi vaan mutta silloin oli tilanne se, että joko teit töitä tai sitten elit köyhyydessä. Meidän rahatilanne ei ollut velkainen vaan pystyimme yhteisillä rahoilla elättämään perheemme. Eipä tarvinnut täällä valittaa kun rahat on loppu. Miten voit arvostella toisten työhön menoa?! Joskus se on vaan pakko!!! Eriasia on työtävieroksuva ja miehen siivellä elelevä kotiäiti (tämä on nyt liioittelua mutta niin on ajatuksesi minun urautuneisuudesta, joillakin ei OIKEASTI ole vaihtoehtoja)

Ja mikä määritelmä on " työtävieroksuva, miehen siivellä elelevä kotiäiti" ? Onko se sinun käsityksesi kotiäideistä? Me emme elä yltäkylläisyydessä, me olemme vain priorisoineet asiat: vauvat (!) eivät kuulu muiden kuin omien vanhempiensa hoidettaviksi. Yksi yö silloin tällöin ei tee hallaa (jos esim. vanhemmat haluavat viettää kahdenkeskeistä aikaa tms.), mutta kuvailemasi tilanne on ollut pitkäaikainen :-(( Olen surullinen vauvasi puolesta :-(((

Vakuutukset ja Kelakaan eivät korvaa kaikkea.

Joo, kyllä lapsi varmasti traumatisoituu ja vielä varmemmin unohtaa vanhempansa, jos nukkuu yön isovanhempien luona. Sitten joutuu tutustumaan uudestaan vanhempiin ja luultavasti käymään usean vuoden mittaisen psykoterapian. Kyllä se on oma äiti, jonka tulee lasta hoitaa! Lasta ei kannata edes näyttää muille. Leikkipuistossa voi käydä, jos siellä ei ole muita...

Kuten sanoin emme ole velkaisia, työhön palaaminen ei ollut mikään paljon rahaa mulle nyt heti -juttu. Ilmeisesti et ole kovinkaan hyvin perillä siitä mitä sairaanhoitaja ja lähihoitaja tienaa. Se että molemmat olemme töissä on turvannut, että meillä on asunto, ruokaa ja vaatteet. Meillä ei ole mitään luksusta eikä ulkomaan matkoja. Jos on iso perhe niin sitä rahaa vaan tarvii (niin meillä on enemmän kuin yksi lapsi vain).

" Jokaisella on OIKEASTI vaihtoehto; kuluttaa sen verran kuin tienaa eli elää varojensa mukaan."



Toki, käyn kernaasti töissä, jotta voin veroistani maksaa sinullekin sosiaalitukia oman lapseni henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Ja tervetuloa sitten jeesustelemaan mulle tästä lastenhoidon ja tulojen balanssista.

järjestetään niin, että äiti nukkuu koko yön... Minusta se ei ole mitään hoitoon viemistä jos isä on kotona lapsen kanssa.

syömässä ja vielä drinkillä. Ja sen jälkeen tulla kotiin vauvan viereen.

Se on vaan tosiasia. Ja vaikka kuinka eläisin varojeni mukaan niin 400e kk asumiseen, ruokaan, laskuihin, lääkkeisiin jne. ei vaan yksinkertaisesti riitä. Vaikka mies työssä käykin niin ei hänelläkään mitkään ruhtinaaliset tulot ole. Ja asuminen pk-seudulla on kalliimpaa kun esim. jossain takahikiällä.... Ja VAIKKEI mitään sen suurempaa kulutusjuhlaa viettäiskään.

Mutta kun pelkällä pyhällä hengellä ei elä. Kaikilla ei vaan ole vaihtoehtoja vaikka kuinka haluaisi!

Ei taida olla paljoakaan ikää/elämänkokemusta...? Kaikkien elämät kun eivät mene samalla tavalla kuin sinun elämäsi! Toisten on PAKKO mennä töihin äitiysloman loputtua, jos aikoo maksaa asuntolainansa ja ruokkia perheensä!! Joskus vaihtoehtoja ei vaan todellakaan ole! Ei siinä auta silloin jeesustelut ja kauhistelut. Kasva aikuiseksi!

Mutta aika harva kai oikeasti ainakaan selvästi alle 1-vuotiasta lastaan viekään yökylään ilman mitään erityistä syytä? Sitä vastoin hyviä perusteluja on paljonkin: väsymys, irtioton tarve arkeen kahdestaan puolison kanssa, tärkeä tilaisuus (esim. tuo apurahajuttu), johon ei voi/saa viedä lapsia, yövuoro, sairastuminen...



Se ON totta, ettei vauvoilla ole kehittynyttä ajantajua ja siksi heistä pienikin aika erossa molemmista vanhemmista samaan aikaan voi tuntua ikuisuudelta ja hylkäämiseltä - siitäkin huolimatta, että he olisivat tuon ajan tutun ja turvallisen isovanhemman hoivissa. Hyvä ohjenuora onkin, että niin monta tuntia erossa kuin vauvan syntymästä on kulunut kuukausia ja niin monta yötä erossa kuin alle kouluikäisellä lapsella on ikävuosia.



Siksi itsekin vastustan ajatusta, joka tuntuu yleistyneen: kaikkien PITÄISI viedä lapsensa jo vauvana yökylään tai parisuhde kariutuu. Ei todellakaan pidä, jos siltä ei tunnu. Mutta toisaalta jos itsestä vahvasti tuntuu siltä, että yökyläilylle olisi tarvitta, niin eiköhän se ole ihan ok, jos kyse on yhdestä yöstä ja läheisistä hoitajista. Parasta toki olisi, jos hoitaja tulisi vauvan kotiin, niin ympäristö tuoksuineen ja rutiineineen olisi tuttu ja turvallinen pienokaiselle.

Jätän 1v. lapseni yöksi hoitoon, kun itse käyn tuulettumassa baarissa tai syömässä ja elokuvissa mieheni kanssa. MUTTA laitan hänet ensin nukkumaan ennen kuin lähden (nukkuu yönsä hyvin) ja aamulla normaalisti herään lapsen kanssa. Varmaan tosi traumatisoitunu lapsi on!

Vaihtelu tekee myös hyvää lapselle!

pullosta? Vauva on hereillä max 3minuuttia per herätys, eli max 6 minuuttia tajuaa hereillä ollessa ettei äiti ole vierellä.



Mielummin olen avioliitossa kunnes kuolema meidät erottaa kuin eroan sen takia että lapsiperheen elämä on rankkaa.



Molemmat isovanhemmat ja siskoni perhe asuvat samalla tiellä. Lapsemme (4kk, 2v, 3v, 5v, 10v, 12v ja 13v) näkevät heitä päivittäin jo vauvasta saakka.



Meille on ainakin miehen kanssa ollut tärkeä käydä välillä tuulettumassa yöelämässä tai mennä vaan hotelliin nukkumaan ja syödä aamulla valmis aamiainen. Välillä kodin ulkopuolelle ilman lapsia tekee hyvää ja suosittelen lämpimästi.

että haluaa olla miehen kanssa kahdestaan...mies on mulle se tärkein asia elämässä,lapsi lähtee joskus omille teilleen, perustaa perheen...silloin mulla on vielä mies jonka kanssa viettää loppuelämä....

että isovanhemmat niin kovasti pyysivät vauvaa hoitoon. Voi luoja, ei lapsi ole mikään esine jota lainataan jonkun iloksi!



Meilläkin on ystävät, jotka tarvitsevat viikoittain lomaa lapsistaan ja perustelevat tämän sillä, että lasten on hyvä oppia olemaan muuallakin jotta kasvaisi rohkeaksi ja reippaaksi. Meidän lapsi on mennyt yökylään ensimmäisen kerran kolme vuotiaana kun itse sitä pyysi. Kaikki sujuu todella hyvin ilman että on harjoiteltu vauvasta asti. Ja on muuten todella paljon reippaampi tapaus kuin tämän toisen perheen lapset.



Tarvitsetteko te lomaa miehistännekin? Minä en. Lapset ovat osa perhettäni ihan yhtä lailla kuin miehenikin, en siis tarvitse lomaa heistäkään. Laatuaikaa miehen kanssa voi viettää kotona lasten mentyä nukkumaan. Ja omaa aikaa voi ottaa silloin kun isä on lasten kanssa.



T. Eräs joka ei ole nukkunut yhtään täyttä yötä yli neljään vuoteen...

toiset pystyvät valinnan vain tekemään

uusimpiin TUTKIMUKSIIN perustuen (kts. Kallad varhainen vuorovaikutus),

äityisen TUNTEESEEN (on itse saanut lapsena riittävästi hoito ja huolenpito) niin osaa myös sitä antaa

vaihtoehtojen EPÄITSEKKYYS (kyllä yövuorosta tienää paremmin mutta eikö jompikumpi vanhemmista olisi voinut siirtyä päivävuoroon Pk-seudulla on niin kova pula esim. sairaanhoitajista että neuvottelu mahdollisuudet ovat hyvät)



Psykolgille vielä, että ei siellä osastolla suoraan kysytä montako yötä olet ollut erossa mutta kun NIITÄ on riittävän monta alkaa vaikutukset näkyä. KUINKA monta on riittävän monta vaurioiden syntyyn?

Tuskin kenenkään parisuhde kaatuu vuoden kotona oloon, mutta vuoden jälkeen voi olla vaikeaa löytää kumppaninsa kanssa yhteistä laadukasta aikaa. Valtaosa eroista tapahtuu lasten ollessa pieniä, olisikohan edes osa näistä voitu välttää vanhempien satunnaisilla kahdenkeskeisillä iltatreffeillä? En ymmärrä, miksi jättää vaalimatta parisuhdetta, jos siihen on mahdollisuus. Oikeasti, jos lapsella on tuttu ja turvallinen hoitopaikka, ei satunnainen yöhoito vahingoita lasta. Enemmän lasta vahingoittaa vanhempien ero.



T. oikeasti sosiaalisemotionaalisista ongelmista kärsivien lasten kanssa työtä tehnyt

Vierailija:

Sairaalareissut yms tietysti erikseen. Niillehän nyt ei kukaan mitään voi. Mutta nämä kun tarvitsee levätä ja päästä humputtelemaan, ja miehen kanssa yhteistäaikaa. Onko teidän niin vaikea keskittyä vain omaan lapseenne? Inko parisuhteenne niin huonossa jamassa että oma lapsi täytyy heivata pellolle?

Ettekö te oikeasti tiedä sitä että ei pieni vauva käsitä sitä että kyseessä on yksi yö ja äiti tulee pian takaisin. Vauva ymmärtää vain sen ettet sinä ole paikalla.

Miten te voitte hylätä sen avuttoman pienen olennon joka on täysin riippuvainen sinusta? Millaisia vanhempia te oikein olette?

Alle 1-vuotias on niin kovin liukuva käsite. Ymmärrän, että 1-kuukautinen on etenkin äidistään täysin riippuvainen, mutta kyllä 11-kuukautinen pärjää jo muidenkin hoidossa, esim. mummolassa yhden yön. Eikös se nykysuosituskin ole, että 1 yö / ikävuosi? No, 11-kuukautinen on jo melkein vuoden.

Että se siitä.

Tehdään molemmat matkatyötä ja vauva on 10 kk. Äitiysloma loppui kuukausi sitten. Ei siltä Frankfurtista tulla yöksi kotiin.



Ja lapsi voi hyvin. Ei ole ainakaan vielä unohtanut mua.